Juu. Suurin syy varmaan viime kauden sulamiseen oli se palkkasotilaiden määrä, joka näkyi juuri taisteluhalun puutteessa.
Eiköhän suurin syy ollut paskansyöjä, joka toi huonon itseluottamuksen, alistumisen ja häviämisen kulttuurin. Kannattaa tutustua mm. Amos Tverskyn ja Daniel Kahnemanin tutkimuksiin. Mainitsen nyt muutaman pointin:
- "halo effect increases the weight of first impressions, sometimes to the point that subsequent information is mostly wasted". paskansyöjästä ei tule muuta kuin paskansyöjä, koska ensi vaikutelma on paskansyöjä, häviäjä, alistunut. Jos siihen perään tulisi adjektiivit älykäs, teoreetikko, ahkera niin se ei muuta tilannetta. Sen sijaan jos Erkalla tai Nokalla toi homma alkaisi vaikka noilla kolmella viimeisellä ja jos myöhemmin huomattaisiin, että he ovat paskansyöjiä jne. niin se tulisi vasta sinne loppuun, eikä vaikuttaisi niin paljon. Jos joku on ensisijaisesti paskansyöjä ja häviäjä niin se on paljon pahempi juttu kuin jos joku olisi ensisijaisesti älykäs ja ahkera, mutta kuitenkin vähän paskansyöjäkin
- WYSIATI (what you see is all there is): Tversky teki Stanfordissa tutkimusta siitä, kuinka ihmiset tekevät johtopäätöksiä ja mihin perustuen. Otin esille Kahnemanin kirjan Thinking, Fast and Slow ja siteeraan pari asiaa: "WYSIATI facilitates the achievement of coherence and of the cognitive ease that causes us to accept a statement as trues. It explains why we can think fast, and how we are able to make sense of partial information in a complex world... Overconfidence: As the WYSIATI rule implies, neither the quantity nor the quality of the evidence counts for much in subjective confidence. The confidence that individuals have in their beliefs depends mostly on the quality of the story they can tell about what they see, even it they see little. We often fail to allow for the possibility that evidence that should be critical to our judgment is missing - what we see is all there is.
"They didn't want more information that might spoil their story. WYSIATI."
Kun itse olen analysoinut viime vuoden suoritusta niin olen tullut siihen johtopäätökseen, että pelaajat eivät olleet niitä, jotka tajusivat ja oppivat, mitä voittamiseen vaaditaan. Nokka oli se, joka tiesi, mitä voittamiseen vaaditaan. Hänellä oli kokemus voittamisesta, kokemus siitä, kuinka kerta toisensa jälkeen voittava joukkue muodostuu ja rakennetaan. Hän tiesi, että pitää ottaa huomioon satoja tai tuhansia asioita ja tehdä paljon duunia niiden eteen, eikä luottaa, että kaikki menee omalla painollaan. Pelaajat, Petu ja Nybari luulivat, että kun on Mikke ja kun IFK voitti viimekin kerralla niin sama homma jatkuu. Eivät tehneet tarpeeksi duunia, olivat aluksi liian itsevarmoja ja sitten kun ei ollut pelitapaa ja Petu työpaikkakiusasi niin itseluottamus katosi kokonaan. Valmentajan ja urheilutoimenjohtajan johtajien roolit ovat keskeisiä ja niissä osa-alueilla flopattiin pahiten. Oli hankittu ihan hyviä pelaajia, mutta ei kiinnitetty riittävästi huomiota niihin kaikkiin yksityiskohtiin, jotka pitää tehdä hyvin, jotta joukkue voi voittaa. Ei voi tehdä kaikissa asioissa 80% suorituksen, jos haluaa menestyä. Moni joka on ollut jossain maailman suurimmista firmoista töissä, tietää sen, että siellä annetaan johdon toimesta usein ohje, että tee 80%, se riittää. Mutta urheilujoukkue ei voita, jos tekee 80%. Pitää tehdä 99% niin hyvin asiat kuin osataan ja voidaan ja Petusta ei siihen ollut ja Nybari on sellainen mukavuudenhaluinen paskahousu, jolta puuttuu kunnianhimo ja vaatimustaso. Toistan vielä tuon yhden sitaatin: "They didn't want more information that might spoil their story." Nokka oli varmaan hankala työkaveri, kun hän halusi liikaa tietoa, halusi tehdä liikaa töitä ja halusi kaikkea muutenkin liikaa. Ei yhtään sellaista helppoa suomenruotsalaista stefanwallin/evabiaudet elämää.
