Sonisphere-festivaalit Porissa 2010

[Hattivatti]

Aika huono provo. Uuraisten asuntovaunuissa tapahtui varmaan jotain ihan kamalaa, kun sinne iski?

Loistava festari, loistavin järjestelyin. Ensivuotta odottaen.

 

[Daespoo]

Aika huono provo. Uuraisten asuntovaunuissa tapahtui varmaan jotain ihan kamalaa, kun sinne iski?

Todellakin. Karavaanarit ansaitsee kaiken paskan (ja ukkosen) mitä niskaan tulee kun tukkivat kesäisin tiet niillä jäähallin kokoisilla laatikoillaan.

 

[HIFK]

Summataans vähän:

Stam1naa en nähnyt kuin yhden biisin livenä, kun paikalle tuolloin paukahdin. Festarialueen ulkopuolelle kuului kyllä ihan hyvääkin räimettä, eikä varmasti bändin faneja kylmäksi jättänyt. Itse en Stam1naa ole ikinä kuunnellut (nimen ainoastaan tiesin), joten tulipahan tuokin nyt korjattua. Varmasti tässä viikon aikana tulee kuunneltua tuubista.

Negative oli sitten tällainen "kunhan nyt edes joku saadaan soittamaan tähänkin väliin"-juttu, mutta ihan mukavan kuuloista tuokin oli. Varsinkin Aaronin sanailu biisien välissä sai ihan mukavalle tuulelle, kun aurinkokin paistoi. Enpä Negativea muuten kyllä kuuntele, mutta meni ihan mukavasti tuokin keikka.

Serj Tankianista en ollut edes kuullut ennen, mutta keikan aikana huomasi pari radio rockissa soinutta biisiä. En niistäkään niin ihmeemmin ole koskaan pitänyt, mutta laulajan esiintyminen oli kyllä ihan hienon näköistä. Kohteliaisuus kunniaan. Lauluäänestä en niin hirveästi pitänyt, mutta ok setti sekin.

The 69 Eyes:ia kuuntelin ylä-asteajoilla, joten odotukset oli aika kovatkin. Ymmärrettävästi tällaisilla festareilla soitettiin paljon noita uudempia glam rock-paloja ja gootibiisit Gothic Girl ja Brandon Lee. Rumpalin esiintyminen oli aika lapsellista, mutta oma hauskuus siinäkin. Eipä ihmeempi keikka, dead and gone ei jotenkin soveltunut livenä soitettavaksi. Soundit sun muut hukkuivat jonnekkin.

Alice In Chainsilta myös todella kova setti. Turhia biisejä ei ollut yhtäkään. Keikka oli myös aika pitkä, olisiko ollut puolitoista tuntia? Check my brain ja your decision jäivät mieleen.

Apocalyptica oli ihan ok, Metallica-cover seek and destroy jäi mieleen kuten myös omaa tuotantoa oleva I don`t care. Moni on tuota biisiä haukkunut latteaksi, omasta mielestäni ehkä parempi kuin Last Hope, joka livenä tuntui paremmalta kuin levyltä/tuubista.

The Cult oli uusi tuttavuus itselleni, eikä mitään odotuksia ollut. Tässä viikon aikana täytyy tutustua vielä paremmin, siksi kova setti oli. Eritoten loppupuolelta jäi mieleen ihan järkyttävän hyvä biisi, jossa melodinen kitaramaailma ja kova riffittely yhdistyivät todella hyvin. Täytyy etsiä tuo biisi vielä tänään. Ehkä hieman kuulosti, että samaa biisiä soitettaisiin koko ajan, mutta viihdyin.

Volbeat kuului omiin suosikkeihin ja sillä oli varmasti vaikutuksensa. Yksi kovimmista seteistä. Tuttuja biisejä tuli paljon, mutta niillähän bändi on nimeä tehnytkin. Yhtään hutiä ei settiin mahtunut. Melkein koko ajan soitettiin sitä viimeistä biisiä ja kaljanjuonti läppä soveltui hyvin Suomen maahan. Viskinystävänä myös itsekin.

HIM oli sitten sellainen sekameteli. Ala-asteajoilla sitä kuuntelin, mutta enää ei kyllä pure. Odotukset olivat tietysti korkealla, kun kerran Suomen ainoa keikka oli. Valon elkeet ja toiminnot olivat mielestäni todella ujoja ja anteeksipyyteleviä. "Hyvää alkuiltaa" tuli puolihuolimattomasti ja tämän sanottuaan Valo melkein yritti mennä mikrofonin taakse piiloon. Keikasta ei alkuun meinannut tulla mitään, bändi soitti keikan todella hyvin, mutta Valo ei alkuun saanut mitään itsestään irti. Laulu ei kuulunut ja oli mitäänsanomatonta. Loppua kohden keikka parani huomattavasti, ääni alkoi löytyä ja biiseihin tuli eloa. Tahatonta komiikkaa oli paljon ja kusellakäynti oli pettymys. Välispiikit olivat puolihuolimattomasti heitetty ja vielä huonolla äänellä kerrottu. Valot olivat kyllä omaan mieleen ja kokonaisuus oli kyllä hyvä, monista huonoista asioista huolimatta.

Sunnuntaina olin paikalla heti porttien auettua. Insomniumin tiesin entuudestaan, ihan ok setti. Laulajaltakin ihan sujuvaa välispiikittelyä, vaikka soitto melodista kuolometallia olikin. Mikään kappale ei erityisellä tavalla jäänyt mieleen, mutta toivottavasti bändi lisää kuulijoita sai tuonkin puolen tunnin setin jälkeen.

Profane Omen otti lava-ajasta kyllä irti kaiken mahdollisen, ja täytyy tässä viikolla taasen katsella vähän tuotantoa enemmänkin. Rankkaa mättöä, jota ei varmasti jättänyt ketään kylmäksi.

Anthraxia odotin paljon, ja sain mitä halusin. Madhouse ainakin itselle se tunnetuin biisi, joka toimi livenäkin hyvin. Belladonna esiintyminen oli kyllä ikäisekseen todella energistä. Sai yleisön hyvin mukaan ja sai toden teolla kyllä miettimään, kuinkahan kauan vielä jaksaa samaa menoa. Olikohan muuten tarkoituskin soittaa noinkin kauan, kun Tuomola oli jo toisella lavalla kuuluttamassa Mokomaa heti setin jälkeen?

Mokomaa en niin jaksanut pahemmin katsella, kuuntelin kylläkin, enkä oikeen niin innostunut. Biisit eivät sinällään niin mitäänsanomattomia ole, mutta keikalla kuulosti kaikki samalta mätöltä.

Oma suosikkini Slayer sitten manasi sen myrskynkin sieltä sitten esiin. Lavaesiintyminen oli (ja on aina) mitäänsanomatonta, välispiikkejä ei juuri ollut, muuta kuin "thank you very much". Keikan aikana tuli sitten hieman mieleen asia, jota en ennen ole niin paljoa miettinyt. Biiseistä suurimman osan osaan ulkoa, mutta kun Arayan hymyilevä esiintyminen tuollaisistakin asioista pisti hieman ehkä vituttamaankin. Eikä siinä, kieli poskessa väännettyähän tuo on, eikä noihin provoansoihin pitäisi ikinä mennä. Setti oli kyllä todella kova, vaikkakin täysin ennalta-arvattava. Festarin omilta sivuilta bongailin noita settilistoja, niin osasi varautua tähänkin. Biiseissä ei myöskään ollut yhtään keikkakohtaista tulkintaa tai versiointia, mistä miinus. Slayer vain tuli, soitti ja poistui. Jätti ehkä hieman väljän maun ja olisihan tuota kuunnellut pidempäänkin, kaikista miinuksista huolimatta.

Sitten tuli se myrsky ja kyllä oli vertaansa vailla. Itse olin siinä Juhla Mokka-kahvi teltalla, kun alkoi sataa. Tässä vaiheessa ei kellään ollut mitään käsitystä, mitä seuraa. Sitten alkoi puhaltaa sitä luokkaa, että alta pois ja kaikki eivät valitettavasti pääseet. Sen tiesi jo, että esiintymisiä tullaan peruuttamaan, mikä vitutti jo pitkään ennen tiedän varmistamista. Siinä vaiheessa ei tosin vielä itsellä tietoa ollut loukkaantumisista, vasta paljon myöhemmin niistä kuulin.

Mötiköiden peruttua keikkansa oli sitten itsellä mieli kyllä todella maassa. Vitutti kyllä huolella ja varsinkin niiden puolesta, jotka bändin paitaa päällään pitivät. Tosiaan lainakamoilla olisivat voineet edes pari biisiä vetää, vaikka Kickstartin akustisella, niin olisi varmasti tullut yleisöön menoa. Iggy Pop pelasti omalta osaltaan sen mitä pelastettavissa enää oli. Akustinen keikka oli kyllä hyvä, vaikka se ei fiilistä niin parantanutkaan.

Olin jo satavarma Cooperin peruuntumisesta, kun sitten itse Bruce Dickinson totesi tilanteen. Oli varmasti pakko toimia näin, muuten alkaisi yleisö epäillä jo koko loppuohjelman toteutumista. Aurinko paistoi yleisöön päin koko keikan ajan ja fiilis oli hyvä. Tiedä sitten puhuuko Cooper yleisölleen biisien välissä koskaan, mutta vaikutti hieman siltä, että setti vedetään mahdollisimman äkkiä alta pois, niin klo 24 loppuu soitto. Cooper oli todella hyvä ja Ässien pelipaita sai kyllä hymyn huulille moneen kertaan.

Iron Maidenia pääsin sitten todistamaan melkein eturiviin. Suurimpia hittejä jäi soittamatta, mikä oli itselleni hyvä asia, ensimmäinen Maidenin keikka, joten yllätyksille on aina tilaa tällöin. Fear of the dark, no more lies ja erityisesti el dorado olivat menevimmät rallit. Kitaristeilta aivan mieletöntä soittoa, siitä plussat. Mitään ei jäänyt keikalla epäselväksi, rekvisiitta oli hyvin rakennettu ja Eddienkin näin ensimmäistä kertaa. Tuo myrskyhärdelli kyllä toi Maiden esiintymiseen täysin uutta tunnelmaa, kun alkoi tulla pimeä. Hieno valoshow.

Kaikenkaikkiaan hieno viikonloppu. Mötikät jo lupasivat tulla ensi vuonna soittamaan peruuntuneen keikan Sonisphereen, toivottavasti... I´m in.

 

[pete666]

Nyt herää kysymys, että saiko hevijengi koston Jumalalta saatananpalvonnasta ja homoilusta sekä epämääräisestä ulkonäöstä kun napsahti pyörremyrsky tai joku vastaava Poriin?

Niin, sinähän sen yyberheterona ja machona tiedät....

voin kertoa, että itselläni oli viimeksi mm. HJK-Partizan pelissä noin julkisesti urheilutapahtumassa La Martinan paita päälläni, joten voi kuvitella, että olen tyytyväinen itseeni.

ei lisättävää...

 

[Chespa]

Olipa myräkkä! Kiva katsoa vierestä kun teltta vaihtaa maisemaa.
Mutta musiikkiin.. Maiden oli kyllä surkeutta. Kuului vain laula rummut ja basso.
Ja niin hiljaisella että pystyi ihan rauhassa puhumaan kaverille. Varmaan laitteissa vikaa tai jotain.
Anthrax veti kyllä kovimman keikan. Paitsi Joey Belladonna näytti kyllä lähinnä huvittavalta otsatukassaan ja inkkarihatussaan. Aijä vähän jämähtänyt 80-luvulle.
Slayer oli myös hyvä. Äijät kyllä jaksaa painaa.
Volbeat osoitti taas olevansa parhaita live bändejä koko maailmassa.
Järjestelyt toimi mielestäni ihan ok. Paisi että hätäreittejä ei ollut merkitty leirintäalueelle ja juuri kun oli kuusi telttaa ja pavilionki saatu pystyy niin järkkäri tulee sanomaan että ei tässä saa olla.
Mutta ihmiset tunnelman tekee.. Oli mukavat naapurit ja viinaa riitti :)

 

[Pavlikovsky]

Kokonaisuudessaan hyvinkin onnistunut viikonloppu myrskyä lukuunottamatta, oli siinä lähellä ettei itsekin saanut mistään rautaosasta tms. tavarasta osumaa eli oli onnea matkassa. Loukkaantumiset ovat erittäin valitettavia ja veti selkeästi kyllä alueella joillakin mieliä matalaksi, mutta tämä on ymmärrettävää.

Lauantain kovimmasta keikkatarjonnasta vastasi Alice In Chains, ainakin minulle. Soundit olivat hyvät, setti oli pitkä, jätkät hyväntuulisia ja kappaleet purivat mainiosti uudempia biisejä myöten. "See you very soon! huuteli Duvall eli jatkoa luvassa varmasti. Himiä en nähnyt, mutta kommentit olivat erittäin kielteisiä. Volbeat puolestaan on hyvää yleisöön uppoavaa heavyrockia.

Sunnuntaina Anthrax veti hyvän setin ja on ehdottomasti kyllä yksi kaikkien aikojen thrash-bändeistä, joka on arvostuksensa ansainnut ja historian näkee bändistä. Sama koskee myös Slayeria, joka oli syystä tai toisesta hieman vaisu, koska soittaminen vaikutti sellaiselta, että soitetaan vain läpi ja that`s it. Yleisökään ei mielestäni ollut Slayerin aikana parhaimmillaan.

Myrskyn jälkeen Alice Cooper yllätti omalla show:llaan ja musallaan minut, koska yleisö oli selvästi innoissaan ja vaikka raju elämäntyyli ja vanhuus itse Alicesta näkyykin niin hyvin jaksoi pappa vetää keikan loppuun.

Maiden on Maiden. Niin helponnäköistä ja vaivattoman helposti yleisö syö bändin kädestä ja glamour kantaa kauas. Dickinsonin ja muun bändin asenne on todella hienoa ja bändillä ei menestys ole todellakaan noussut hattuun missään vaiheessa, vaan faneille tätä tehdään, se näkyi soitosta. Settilista oli silkkaa munille potkintaa ja El Doradokin laukkasi hyvin, vaikka yleisö sen aikana hieman rauhottui. 2000-lukuun painottuva setti toimi minulle ainakin hyvin. Loppuun vielä pedon lukumäärät ja pimeän pelot perinteiseene malliin ja kansa sai sitä mitä pääesiintyjältä halusi. Ei paras näkemäni Maiden, mutta kärkipäätä. Pientä miinusta siitä, että soittivat alussa liian hiljaa ja rinteeseen ei meinannut mitään kuulua, mutta miksaus pelasti tämän.

Kaiken kaikkiaan ihan onnistunut viikonloppu sitä trombia lukuunottamatta ja olihan bändikattaus todella kova Suomen tasolle. Anniskelualueella mielestäni ei oltu viime vuodesta opittu mitään ja jonoja sekä tuskaisuutta tuntui esiintyvät, mutta tämä on loogista, kun yleisöä on paljon. Aivan ehkä samanlaista tungosta ei ollut niin paljoa kuin viime vuonna.

Joka tapauksessa Sonisphere varmaan ensikin vuonna Porissa järjestetään ja ei siinä mitään, kyllä se tuolla pystytään järjestämään ja viemään kuitenkin onnistuneesti loppuun.

 

[Hammer]

Eilinen oli kyllä ikimuistoisin festaripäivä, jonka olen kokenut. Kaiken hermoilun, jonottelun ja stressaamisen vastapainoksi saatiin Maidenilta sellainen show, että se maksoi kirkkaasti kalliin festarilipun takaisin. Voisin jopa nostaa tuon Sonisphere-keikan parhaaksi näkemäkseni Iron Maidenin keikaksi. Ainakin menee samalle viivalle '03 -vuoden Give Me Ed... -kiertueen vedon kanssa. Silloin menetin Maiden-poikuuteni, joten jos karsitaan tunnearvo pois tuolta ekalta keikalta, niin eilinen oli kaikista paras. Siinä ukkosmyrskyn aikana samaan aikaan nauratti ja vähän pelottikin. Porukka hoki yhteen ääneen kahvilajonossa hymyssä suin, että ”ei jumalauta”, kun vettä satoi kuin esterin perseestä. Pitkään pelotti, että Maidenin keikka perutaan tai että bändi vetää vain puolinaisen show:n. Onneksi lopulta saatiin kokea täyslaidallinen sitä kauan odotettua parhautta.

Soundit olivat lopulta yllättävän jämäkät ja hyvät. Lähinnä The Wicker Man kärsi puutteellisesta äänimaailmasta. Ei sitä soundia kerennyt niin paljon suremaan edes alussa, kun biisiä tuli hoilattua sellaisella antaumuksella, että varmasti muutamia vieressä seisoneita hirvitti. Itse bändihän oli loistavassa vedossa. Suorastaan ilmiliekeissä. Oli todellakin onnekas sattuma, että saatiin Maiden soittamaan juuri pimenevään yöhön. Tunnelma oli käsinkosketeltava ja valoshow pääsi pimeässä oikeuksiinsa kuin Hartwallin keikalla konsanaan. Yleisölle on annettava nyt kiitettävät pisteet. Hienosti jaksoi porukka innostua uudemmistakin biiseistä, eikä Tampereen keikoilta tuttua kädet taskussa seisoskelua (/hämäläistä hitautta) ollut havaittavissa. Luulisin, että osittain tuo trombimyrsky vaikutti yleisön innokkuuteen. Porukka pelkäsi, ettei Maiden tule lavalle ollenkaan. Sitten, kun saatiin sitä herkkua kaiken koetun jälkeen oli suurempi osa yleisöstä entistä riehakkaammin bändin tukena. Tai sitten jengi kerkesi ottamaan enemmän miestä vahvempaa, kun aikataulut venyivät ja paukkuivat.

Bruce Dickinson oli viime yönä maailman kovin jätkä. Uskomattoman hienoa esiintymistä, hauskoja ja oivaltavia välispiikkejä sekä erinomaisen eläytyviä laulusuorituksia. Mies tuntui saaneen vielä muutaman prosentin ylimääräistä energiaa kaikkien koettelumusten jälkeen. Karismaattinen nokkamies, jolle täytyi nostaa Blackhawksin Stanley Cup -lakkia useaan kertaan. Etenkin Dance of Deathin mies lauloi korviahivelevällä eläytyvästi.

Itse kyllä tykkäsin settilistasta paljonkin. Brave New World -levyn biisit toimivat erityisesti livetilanteessa. Kuulostavathan ne levyltäkin hyvältä, mutta livenä nuo biisit ovat timanttisia. Rock In Rio -fiiliksiin tuli päästyä eilen Porissa, kun BNW-helmet soivat Suomen kesäyössä. Blood Brothers veti sen verran herkäksi, että meinasi tulla tippa linssiin. Muista biiseistä täytyy ylistää The Reincarnation of Benjamin Breegiä, joka on tässä viime vuosina noussut ihan Maidenin ykkösbiisien joukkoon. Eilen kuultiin kyllä upea tulkinta tuosta AMOLAD-helmestä. Soundit olivat jämäkät, Bruce eläytyi joka säkeeseen elämää tyylikkäämmin ja itse lauloin mukana sellaisella antaumuksella, että saattoi vieressä olleista näyttää kuin laulaisin viimeistä Maiden-biisiäni ennen kuolemaani. Tottakai on kehuttava myös Hallowed Be Thy Namea, joka on edelleen yksi maailman parhaista biiseistä. Samaan syssyyn voisin fanipoikahehkuttaa kaikki Porissa kuullut Maiden-biisit, mutta jätän sen yksityiskohtaisemman hehkutuksen tällä kertaa muiden harteille. Sanottakoon kuitenkin, että eilinen Maiden-keikka oli varmasti itselleni yhtä avartava kokemus kuin jollekin uskovaiselle paras mahdollinen uskonnollinen kokemus. Maiden is more than religion.

Jos jotain kritiikkiä pitäisi antaa Sonisphere-festareille, niin aloitetaan jonottamisesta. Itse jonottelin ensin varmaankin 20 minuuttia eräälle kahvila-pisteelle ostaakseni pullon vettä. Kun oli minun vuoroni, niin edessä oli pikkuruinen lappu, jossa luki "vesi on loppunut". Miksei noin isolle festarille voi hommata niin paljon sitä vettä, ettei se kertakaikkiaan voi päästä loppumaan? Noh, siitä sitten suunnistin toiselle ja isommalle kahvila-pisteelle. Jonottelin lähemmäs puolituntia, jotta sain vedet ostettua. Paikalla oli vain kaksi asiakaspalvelijaa, vaikka siihen pisteelle oltaisiin hyvin voitu palkata neljä työntekijää. Kaiken lisäksi nämä kaksi neitoa palvelivat hitaasti kuin vanhainkoti-ikäiset rouvat. Juuri kun olin saamassa vedet, niin paikalle tuli joku Mötley Crüe -paitainen jantteri, joka kuvitteli kävelevänsä jonon ohi. Onneksi tajusin ärähtää ja sain passitettua kyseisen kaverin jonon hännille. Olisi tuon jonottamisen kestänyt, jos olisi saanut edes keskiolutta, mutta nestetasapainon ylläpitämiseksi moinen jonossahikoilu tuntui pöyristyttävältä. Anthraxin setistä menetin kolme ensimmäistä biisiä, kun turvatarkastus kesti kuin intissä hammaslääkäriin odottelu. Onneksi ehdittiin juosta Antisocialia katsomaan.

Paikalle eksyttiin sitten lopulta vain sunnuntaiksi, kun lauantain kattaus näytti ARIA:n ja Behemothin perumisten myötä varsin laimealta. Sunnutain muista esiintyjistä erityisesti Alice Cooper oli mainio. Show oli festarioloissakin näyttävä giljotiineineen kaikkineen. Parit kolmet Alice-kuolemat maistuivat herran musiikin ohessa enemmän kuin hyvin. Kaikkia mahdollisia teatteritemppuja ei nähty, kuten '09 Espoossa, mutta festarivedoksi tuo oli kerrassaan loistava. Myös Suomen lippu ja Ässien paita olivat hauska veto encoreen. Alicehan oli kuulemma tilannut Ässien paidan itselleen jo hyvissä ajoin. Pidän kyllä miehen musiikista, vaikka livenä huomio kiinnittyy usein enemmän itse esitykseen. Harvemmin Alice vetää livenä musiikillisesti (tarkoitan, että settilista ei ole omaan makuuni mikään elämää kovempi) mitään parasta mahdollista settiä, mutta teatraalisuudessa mies on yksi parhaista. Biisilistakin miellytti, kun klassikoiden vastapainoksi vedettiin myös parit hieman harvinaisemmat biisit. Anthrax oli myös kova. Livebändinähän Anthrax on thrash-yhtyeiden aatelia. Bello ei tosin moshannut samalla intensiteetillä kuin '06 Suomessa, mutta muutoin en löydä mitään valittamista 'thraxin festarisetistä. Slayer sen sijaan soitti liikaa sitä uudempaa osastoaan. Keikka alkoi niillä ok-biiseillä, joten vasta loppupuolella innostuin itsekin. Mandatory Suicide, South of Heaven ja ennen kaikkea Angel of Death olivat parasta A-ryhmää. Kerry King oli kyllä taas Mr. Karisma, mutta koko äijä unohtui viimeistään Maidenin astuttua lavalle. Mokomaakin tuli vilkuiltua. Ei liiemmin säväyttänyt, vaikka muutamista riffeistä ihan diggasinkin. Iggy and the Stooges toimi jopa akustisena. Pitää joskus tsekata bändin tuotantoa läpi.

Kiitos Wrathchild.:lle ja Paddylle matka- ja keikkaseurasta. Tuttujakin tuli jonkin verran bongailtua festareilla, mutta aika paljon jäi kavereita näkemättäkin. Maiden on elämäntapa ja Maiden-fanit ovat yhtä suurta perhettä, joten hienoa oli olla paikalla Maiden-henkisen jengin ympäröimänä. Erikoinen päivä kaiken kaikkiaan, mutta hauskaa oli joka tapauksessa. Eilinen Sonisphere-päivä menee osastoon "never forget" tai "priceless".

 

[Tuamas]

Kaiken kaikkiaan ihan onnistunut viikonloppu sitä trombia lukuunottamatta ja olihan bändikattaus todella kova Suomen tasolle. Anniskelualueella mielestäni ei oltu viime vuodesta opittu mitään ja jonoja sekä tuskaisuutta tuntui esiintyvät, mutta tämä on loogista, kun yleisöä on paljon. Aivan ehkä samanlaista tungosta ei ollut niin paljoa kuin viime vuonna.

Tästä esitän eriävän mielipiteen, viime vuonna olin asiakkaana ja tänä vuonna töissä anniskelupuolella ja eroa oli ainakin ns. isolla anniskelualueella viime vuoteen.

Jos omasi edes hieman maalaisjärkeä (jota tosin iso osa porukasta ei tuntunut omaavan), eikä jäänyt jonottamaan pienemmille teltoille tai ison teltan päihin, niin juoman alkoholilla tai ilman sai käteensä käytännössä koko festarin ajan alle viiden minuutin odotuksella, vaikka sitten olisi maksanut kortilla.

Edit. Sen verran tuohon Hammerin tekstiin kommentoisin, että määrät joita tuolla meni varsinkin juotavia olivat niin käsittämättömän isoja, että varsinkin pienemmissä myyntipisteissä joissa ei välttämättä ollut kuin myyjät töissä (eikä täydennystä saanut kuin itse hakemalla), oltiin varmasti syvällä nesteessä koko festarin ajan.

 

[Crapbag]

..Kaiken kaikkiaan ihan onnistunut viikonloppu sitä trombia lukuunottamatta ja olihan bändikattaus todella kova Suomen tasolle. Anniskelualueella mielestäni ei oltu viime vuodesta opittu mitään ja jonoja sekä tuskaisuutta tuntui esiintyvät, mutta tämä on loogista, kun yleisöä on paljon. Aivan ehkä samanlaista tungosta ei ollut niin paljoa kuin viime vuonna.

Tätä en ymmärrä, kaljaa sai molempina päivinä parissa minuutissa kunhan katsoi hiukan mihin menee hakemaan. Onko pakko jäädä siihen sumaan missä kaikki muut notkuu? ..viime vuonnakaan ei 60000 ihmisestä huolimatta ollut kovin hankala saada sitä juomaa, silmät vaan auki. Käytännössä homma sujui niin, että lavan eteen katsomaan bändiä, tauolla juomaan pari bisseä/kuselle ja taas lavan eteen, ei mitään ongelmia. Näin siis päälavalla, pikkulavan lähelle pääsi halutessaan ilman mitään pelikirjaa aina ja kaljaa sai juoda mutkattomasti. Paljon paremmin ei mielestäni tuota voi enää järjestää näiden asioiden puolesta!

 

[Chespa]

Tätä en ymmärrä, kaljaa sai molempina päivinä parissa minuutissa kunhan katsoi hiukan mihin menee hakemaan. Onko pakko jäädä siihen sumaan missä kaikki muut notkuu? ..viime vuonnakaan ei 60000 ihmisestä huolimatta ollut kovin hankala saada sitä juomaa, silmät vaan auki. Käytännössä homma sujui niin, että lavan eteen katsomaan bändiä, tauolla juomaan pari bisseä/kuselle ja taas lavan eteen, ei mitään ongelmia. Näin siis päälavalla, pikkulavan lähelle pääsi halutessaan ilman mitään pelikirjaa aina ja kaljaa sai juoda mutkattomasti. Paljon paremmin ei mielestäni tuota voi enää järjestää näiden asioiden puolesta!

Sama homma. Jonotin kaljaa pisimmillään varmaan minuutin. Ja varmaan about 15 törppöä hain. Tosin auttoi varmaan kun kävin kaljateltassa vaan kun joku bändi soitti. Ja muuten sitten pämppäsin leirtintäalueella kun vähemmän kiinnosta bändi soitti.

 

[tinkezione]

Oli kyllä jäätävä Sonisphere-festarireissu, sanan varsinaisessa merkityksessä. Paikalle saavuttiin jo lauantain, mutta nyt ei yksinkertaisesti kykene kirjoittamaan esim. Alice in Chainsista riviäkään, vaikka keikkansa livahtikin itselläni sinne ihan kaikkien aikojen top-vitosen joukkoon kirkkaasti. Lauantain ylivoimainen ykkönen! Samaten sunnuntaina Anthrax karisti unihiekat silmistä energisellä vanhan liiton setillään, mutta Slayer jäi vähän virkamiesosastolle lopun Chemical Warfarea ja Raining Bloodia lukuunottamatta.

Sunnuntain alkuiltapäivää paistateltiin auringonpaisteessa, liki 30 asteen helteessä ja ajoittaisessa tihkusateessa. Heti Slayerin lopetettua alkoi tapahtua. Kahdessa minuutissa kaupungin suunnalta vyöryi maailmanlopun pilvimassa, joka sivuutti Kirjurinluodon, mutta jokin muu voima oli kerännyt itsensä vauhtiin Porin lentokentältä. Syöksyvirtauksen (mistä näitä termejä aletaan nykyisin kaivella?) aiheuttaman kymmenminuuttisen apokalypsiksen seurauksena n. 40 henkeä loukkaantui, joista kaksi kriittisesti. Hekin ovat jo toipumaan päin, onneksi. Vaakasuoraan piiskaava vesi ja liki 30 metriä sekunnissa sivaltanut tuuli olisi varmaan vielä mennyt mukisematta, mutta rakeet olivat varmasti ikävä asia. Asioita varmaan tutkitaan vielä jonkin aikaa, mutta epäilisin itse loukkaantumisten tapahtuneen kakkoslavan lähistöllä tai sitten mäen anniskelu- ja ruokailualueella, jossa katokset olivat lähdössä hyvää kyytiä lentoon. Koko myrsky vihelsi Porin suunnalta kovalla vauhdilla päälavan suuntaisesti mäkeä piesten suoraan kakkoslavaan ja takana olevan leirintäalueen yli. Kakkoslava otti niin pahasti siipeensä, että osa pressuista lähti taivaan tuuliin, tukirakenteet vääntyilivät ja jotakin materiaalia irtoili ja tippui myös Iggy Popia, mutta arvatenkin enimmäkseen Mötley Crüea odottelevien ihmisten sekaan. Kakkoslava suljettiin välittömästi vahinkotarkastuksen jälkeen ja sitä tuettiin nostokurjella vasemmasta takakulmastaan loppuillan ajan, liekö sitten ollut sortumavaara? Pahalta pystyrakenteiden asento kyllä joiltain kohdin näytti.

Myrskyn jälkeen oli selvää, että lavat ottivat lujasti itseensä. Loukkaantumisista ei ollut vielä tietoa. Pian juontaja kävi ilmoittamassa, että tarkistellaan tilannetta hetkinen ja ihmisiä kehoitettiin pysymään rauhallisena. Lisäksi kakkoslavan läheisyyteen tungeksineet ihmiset haittasivat arviointia, korjausten aloittamista ym. ja pienen maanittelun jälkeen massa suostui siirtymään. Kakkoslava todettiin käyttökelvottomaksi ja sitten juontaja ilmoittikin Mötley Crüen peruvan keikkansa, mutta Iggy Pop soittaisi pienen akustisen keikan päälavalla, ja että kovasti tehdään koko ajan töitä, että Alice Cooper ja Iron Maiden lauteille saataisiin. Näin tapahtuikin: Iggy Pop & "mini" Stooges soittivat n. kolmen neliömetrin alueella päälavan etukulmalla neljän biisin setin ja viimeisessä saksofoni välitettiin yleisölle laulumikin välityksellä. Todellista nuotikitarahenkeä olosuhteiden pakosta ja vilpitön hatunnosto tälle ammattimaisuudelle. Myös yleisö osasi arvostaa.

Hetkisen kuluttua Iggyn "setin" jälkeen päälavalle ilmaantui Alice Cooperin taustalakana, mutta se oli n. kolmen metrin päässä etureunasta ja sen taakse oli jätetty rumpuriserille Slayerin Dave Lombardon verenpunainen setti. Jonkin aika säätö jatkui ja lavan takaosassa oli koko ajan hillitön kuhina ja säätö päällä. Juontaja tuli lavalle kertomaan ilouutisia: sekä Alice Cooper että Iron Maiden soittaisivat täydet setit, mutta että Iron Maidenin settiä joutuisi odottamaan n. 1½ tuntia Alice Cooperin jälkeen! Tämä herätti jo hurraahuutoja ja ilkamointia, mutta todellinen festivaalien peliliike oli tätä juontoa seurannut vahvistus Iron Maidenin Bruce Dickinsonin toimittamana. Mies kävi päälavalla ilmoittamassa, että näin todellakin on, ja että jotkut bändit ovat jo lähteneet kotiinsa, kun kamat ovat rikki, heilläkin on kaikki kamat hajalla, mutta he eivät välitä siitä, vaan lähtevät kotiin vasta sitten, kun yleisökin lähtee. Oli sen luokan tunnelmannostatus tuo minuutin palopuhe, että harvoin tulee festareilla moisia koettua. 40000 ihmistä hurrasi ja sitten Bruce spiikkasikin Alice Cooperin sisään. Cooperin setti alkoi siten, että ko. taustalakana toimikin esirippuna, se pudotettiin ja koko poppoo aloitti keikkansa Lombardon rumpuriserilta. Kunnon yläasteen kevätjuhlameininkiä! Pikku hiljaa bändi levittäytyi lavan etuosaan ja kaikenlaisia lavaspektaakkeleitakin nähtiin, Alice tapettiin tutun kaavan mukaan giljotiinilla, jättimäisellä myrkkyruiskeella ja ties millä ja soitto raikasi reippaan tunnin. Jengi alkoi tässä kohti olla taas varsin hyvin mukana tunnelmassa. (Myöhemmin kävi ilmi, että Alice Cooperin porukka soitti Slayerin kamoilla kokonaisuudessaan; kaikki omat rojut olivat levinneet myrskyssä atomeiksi.)

Maidenia saatiin odotella se puolisentoista tuntia. Ilta ehti alkaa pikku hiljaa hämärtyä ja kakkoslavan luuranko vaani lähistöllä aavemaisesti. Väkeä oli paikalla edelleen se 40000 henkeä ja tunnelma vähintäänkin sähköinen. Sitten nähtiinkin sen luokan ammattilaisshow höystettynä 120%:lla asenteella, että oksat pois. Bruce veti edelleen varsin liukkaalla lavalla lipat selälleen aloitusbiisiin sisään hypätessään, mutta ei ilmeisesti telonut itseään ja jatkoi siitä muina miehinä. Maidenin pojat olivat ladanneet itsensä hurjaan iskuun illan päättävää hulabaloota varten ja kyllähän ihmisistäkin ääntä lähti. Pimenevässä yössä paikalle hiipinut monen metrin korkuinen sumukerros loi valtaisalle valoarsenaalille ihanteelliset olosuhteet ja keikka näytti aivan jumalaisen hienolta, aivan kuin toiselta planeetalta. Maideninkin keikkoja on jokunen tullut nähtyä, mutta kyllä tämä oli kokonaisuutena varmasti paras ja ikimuistoisin esitys. Suomalaiset myöskin osoittivat, että sade ja rakeet yksinään eivät juuri haittaa. Bruce tuumasi ennen encoreja, että onpahan eräs hienoimmista keikoista koskaan, mitä on itse kokenut ja Maidenin manageri Rod Smallwood sanoi, että Porin yleisö eilen oli ylivoimaisesti paras yleisö koskaan millään Maiden-keikalla Euroopassa.

Iron Maiden - Fear of the Dark (Live at Sonisphere Finland, Pori, 2010)

Iron Maidenin miekkoset lupasivat käydä vierailemassa sairaalassa loukkaantuneiden luona ja hoitaa hommat siten, että hekin seuraavalle keikalle pääsisivät. (Alice Cooperin ja Iron Maidenin teknikoiden koneet ottivat myös sen verran osumaa tuossa myrskyssä lentokentällä, että pari huilipäivää taitaa Suomessa extraa tulla.) Myrsky oli sangen ikävä sattumus ja toivottavasti kaikki loukkaantuneet toipuvat nopeasti ja hyvin. Samalla se oli oikein pätevä muistutus siitä, että asioiden itsestäänselvyytenä ottaminen ja omaan napaan tuijottelu on hyvä unohtaa, luonto kun saattaa puuttua peliin milloin hyvänsä ja pistää asiat sillä tavoin perspektiiviin.

Omiin silmiini ja korviini luottaen Sonispheren festivaalihenkilökunta, jäljellä olleet artistit ja varsinkin loistavasti tilanteen ottanut yleisö mahdollistivat illan loppuun saattamisen ikimuistoisissa merkeissä. Paniikkia ei esiintynyt ja pientä harmitusta yleisössä aiheutti lähinnä Mötley Crüen peruminen sekä tietysti lisääntynyt huoli kavereista ja tuttavista sitten, kun tietoa loukkaantuneista alkoi sadella. Itse olin tyytyväinen ystävien ja tuttavien hyvinvointiin ja toki myös ihan mihin hyvänsä, mitä tuon myrskyn jälkeen lauteille saataisiin kaivettua. Oli aivan hiton hienosti järjestetty festari kaikin puolin muutenkin, kovat kattaukset lavoilla kumpanakin päivänä ja ehdottomasti ensi vuonna uudestaan.

 

[Jj]

Moni väitti, että se oli joku kosto homoudesta jne. Siellä oli oikein mielenosoituksia Duisburgissa paikan päällä. Nyt herää kysymys, että saiko hevijengi koston Jumalalta saatananpalvonnasta ja homoilusta sekä epämääräisestä ulkonäöstä kun napsahti pyörremyrsky tai joku vastaava Poriin? Itse en ole uskovainen, joten kysyn vaan. Oikeaan osoitteeseen ainakin meni tällä kertaa.

Jumal auta sehän on Phelpsin Fredi saarnaamassa kotoisessa Jatkoajassa. Iloksesi voin kertoa että menehtyneen Ronnie James Dion lisäksi peruuttaneen Behemothin laulaja on siis sairastunut vakavasti. Linkissä Nergalin viestiä.

Jälkikäteen ajateltuna nuo kaksi keikkaa olisivat tehneet hommasta jo aika legendaarisen. Nyt sinänsä jees kattaus jäi pari isoa helmeä vajaaksi. Omat suosikkikohtani olivat Anthrax ja Slayer. Cult oli pieni pettymys, Joey Belladonnaan verrattuna Astbury muistutti enemmän Klaus Flamingia habitukseltaan, eikä se äänikään ihan paras ollut. Biisit kuitenkin olivat edelleen rautaa. Volbeat oli ihan jees kuten ennenkin, Iggy olisi varmasti ollut hyvä koko bändinkin kanssa. Lopunaikojen myräkän osittaisena seurauksena Alice Cooperia ja Maidenia seurasimme hieman kauempaa kuin mitä olisin halunnut, setit jäivät siitäkin syystä etäiseksi. Alicen show´ta pystyi sentään seuraamaan screeniltä, Maidenin kohdalla näkyi vain juoksevia miehiä, lisäksi tutumpien encore-biisien aikana koko lava oli jo usvan takana. No, näin tällä kertaa, pääsivät sentään lavalle.

Järjestelyissä ihmettelin sitä ihme pullonkorkkispedeilyä (ennen festareille salakuljetettiin viinapulloja eikä pullonkorkkeja) mutta perusasiat eli kaljat ja niiden poistot menivät kohtuullisesti. Aika setti saa silti olla tarjolla ensi vuonna että tuonne raahaudutaan.

 

[Janiz80]

Mutta se mikä meikäläistä on alkanut risoa on se että täälläkin saisi olla luvallista tuoda omat eväät ja pitää piknikkiä kuten Jazzeillakin.

Umm...

Olinkohan mä noin kännissä. Sunnuntaina nimittäin bongasin seurueen, jolla oli kylmälaukullinen piknik-kamaa mukana. Olivat vielä anniskelualueella näkyvällä paikalla, joten kyllä munaa löytyy, sekä aika suuret lahjat salakuljetukseen, mikäli tuo oli kiellettyä. Itse ehdin jo ylistää järjestelyjä tuossakin kohtaa, että tännehän saakin tuoda omat safkat, hieno homma.

Ensi vuotta jo suunnittelin tuolta pohjalta, kylmälaukun valepohjan allahan saisi tuotua vaikka pari litraa teräviä... ;-)

Hyvä, että tänä vuonna järjestelyistä kitisijöitä on jo huomattavasti enemmän. Homma pelasi, vaikka asiakas oli oppinut mitään viime vuodesta. Visaelektroonia tarjottiin edelleen innokkaasti tiskillä, onneksi maksupäätteitä oli riittävästi.

Esiintyjistä onkin jo sanottu kaikki tarpeellinen, Iggylle respektit, oikea asenne pelasti paljon ja sai jengin pysymään aloillaan. Brucen pikavisiitti lavalla ennen Cooperia oli sangen jäätävä nostatus, joka ei hevillä (?!) unohdu.

Lopuksi iso käsi vielä Tikkulan ABC:n vetäjille. Festarien loputtua ABC:n kauppaa, kahta keskilinjaa, Rossoa, Heseä yms oli pyörittämässä kolme tyttöä. Älyn riemuvoitto. Kaiken kruunasi "vartija", joka seisoi hesen kassan takana ja tuijotteli niiden kahden hesetytön peppuja. Lähti pienen miettimisen jälkeen toimipisteestään liikkeelle, kun muistutettiin hänen olevan töissä, ja ihmisillä olevan kovin vähän esteitä kävellä esim. sieltä kaupan puolelta kädet täynnä tavaraa ovesta pihalle.

Ei käynyt kyllä näitä Tikkulan tyttöjä kateeksi. Taisi vähän olla hiljaisempaa taukojenkin suhteen tuona päivänä, toivottavasti olivat edes vaipoilla varautuneet festariruuhkaan, kun kerran työnantajansa oli koko tapahtuman ignoorannut täysin.

 

[Näkkäri]

Itsekin tunne henkilön joka toi alueelle kylmälaukullisen safkaa ja repullisen muuta kamaa. Ei edes tarkistettu sisältöä kuulemma sen kummemmin. Ei tuo piknikmeininki siis ainakaan käytännössä ollut mitenkään kiellettyä.

 

[JonKorn]

Täytyy kyllä itsekin kehua järjestelyjä tämän trombin jäljiltä. Homma hoidettiin todella nätisti kotiin ja Maiden oli tosiaan mitä parhautta. Lauantain kohokohtana itsellä The Cult joka kyllä ylitti omat odotukset potenssiin 10. Settilista jäi vaan hieman puuttellisesti mieleen eli jos se jollekin jäi mieleen voisiko hän se ystävällisesti postata tänne?? Kiitos. Näin jälkikäteen saa näköjään vielä jännittää minkalaisen taudin se pukkaa, ääni poissa, kurkku kipee, nenä tukossa jne jne.

 

[Red Devil]

Anniskelualueella mielestäni ei oltu viime vuodesta opittu mitään ja jonoja sekä tuskaisuutta tuntui esiintyvät, mutta tämä on loogista, kun yleisöä on paljon. Aivan ehkä samanlaista tungosta ei ollut niin paljoa kuin viime vuonna.

Mielestäni oli opittu paljonkin, alue oli huomattavan paljon isompi kuin viime vuonna. Jonoja ei ollut kuin parissa ekassa kojussa välillä, kun osa ihmisistä ei ilmeisesti nähnyt nenäänsä pidemmälle.

 

[Näkkäri]

Mielestäni oli opittu paljonkin, alue oli huomattavan paljon isompi kuin viime vuonna. Jonoja ei ollut kuin parissa ekassa kojussa välillä, kun osa ihmisistä ei ilmeisesti nähnyt nenäänsä pidemmälle.

Jep, juuri näin.

Nauratti, kun parilla ekalla myyntipisteellä oli 15-20 metrin jono ja 20 metriä sivummalla ei ollut jonoa lainkaan. Outoa toimintaa. Itse ostin jokaisen juomani käytännössä ilman jonottamista.

 

[Blackie]

Nauratti, kun parilla ekalla myyntipisteellä oli 15-20 metrin jono ja 20 metriä sivummalla ei ollut jonoa lainkaan. Outoa toimintaa. Itse ostin jokaisen juomani käytännössä ilman jonottamista.

Näin se meni viime vuonnakin. Monta kertaa pääsi kävelemään käytännössä suoriksi tiskille, kun ihmiset jäivät hölmösti pariin ensimmäiseen myyntipisteeseen jonottamaan.

 

[korkki]

Itsekin tunne henkilön joka toi alueelle kylmälaukullisen safkaa ja repullisen muuta kamaa. Ei edes tarkistettu sisältöä kuulemma sen kummemmin. Ei tuo piknikmeininki siis ainakaan käytännössä ollut mitenkään kiellettyä.

Tarkoitin siis että noitten kanssa ei saanut tuoda omia ALKOHOLIJUOMIA tai mitään muitakaan pulloja suljettuna. Jazzeille on ainakin saanut viedä viinipulloja aikaisemmin (voi olla että luvallisesti ei ole noitakaan saanut viedä enää pariin vuoteen mutta näin tämän vuoden jatseiltakin valokuvia joissa oli ihan avoimesti viinipulloja esillä).

Perhana tuo "omat eväät" sanan käyttö oli vähän sekavaa...

 

[Laitapuolen Hyökkääjä]

Tarkoitin siis että noitten kanssa ei saanut tuoda omia ALKOHOLIJUOMIA tai mitään muitakaan pulloja suljettuna. Jazzeille on ainakin saanut viedä viinipulloja aikaisemmin (voi olla että luvallisesti ei ole noitakaan saanut viedä enää pariin vuoteen mutta näin tämän vuoden jatseiltakin valokuvia joissa oli ihan avoimesti viinipulloja esillä).

No eipä noita juuri muillekkaan rokkifestareille saa viedä. Tuska ja Karmarock nyt tulevat poikkeuksina mieleen. Jazzit on sitten oma lukunsa.

Mukavat kinkerit oli kaiken kaikkiaan. Järjestelyt sujuivat lähes täydellisesti, ja kyllä tuo myrsky omanlainen kokemus oli, harmi tietenkin että porukkaa siinä loukkaantui. Bändeistä Profane Omen oli jälleen totutun kova, Anthrax yllätti ja Slayer oli Slayer. En oikein ymmärrä miksi tuota pidetään niin kovana liveaktina, kolmas kerta kun näin ja mielestäni nuo ovat aina olleet melko tylsiä (kaikki levyt hyllystä löytyy, joten ihan fanin näkökulmasta puhutaan). Iggy kyllä hoiti pisteet himaan, aivan mahtava veto joka sai komean Woodstock fiiliksen aikaan. Alice oli yllättävänkin hyvä ja patapaita täydellinen veto. Maiden ei ole koskaan iskenyt, jotenka sitä ei jaksettu jäädä odottelemaan.

 

[PJPT]

Olipahan festarit!! Odotin unohtumatonta viikonloppua, sain enemmän!

Leirintäaluelipulla pystyi liikkumaan kivuttomasti alueiden välillä; autolla/teltalla pystyi nauttimaan ruokaa/juomaa koska tahansa jonottamatta, tämä oli mukava yllätys..

Musiikkipuolella ensimmäinen päivä oli odotetusti hieman laimea..
Selvästi kovimmat olivat Cult (jolta osasin odottaa hyvää settiä) ja Volbeat. Molemmat olisivat menneet toisenakin päivänä..
Myös Apocalyptica ja Serj Tankian (keikka oli aivan liian aikaisin) olivat hyviä, sopivan mittaiset setit jne..

Alice in Chains ei oikein lähtenyt missään vaiheessa (keikka kesti myös tuhottoman pitkään). Kuitenkin, kuten on jo mainittu, festarin virallinen vitsi oli HIM! Kontakti yleisöön oli heikkoa, biiseissä ei livenäkään ollut tippaakaan potkua.. Eikä Villestä loistanut minkäänlaista supertähden loistoa.. Iltapäivälehdet viitsivät vielä kehua vetoa, ja jättää monia kovia mainitsematta..

Toinen päivä olikin sitten juuri niin rankka (varsinkin fyysisesti) kuin odottaa saattoi..

Tiesin Anthraxin olevan kova, mutta veto oli silti odotuksia parempi! Olisi saanut olla pituutta selvästi enemmän!

Slayerin keikan alku meni eteenpäin pyrkiessä.. Olimme juuri kohtalon paikoilla (n rivi 6), jossa moshpit:stä lentelevät ruhot kolisevat selkään/kylkeen.. Keikan puolessavälissä onnistuimme pääsemään riveihin 3-4, jonka jälkeen pystyi nauttimaan rytinästä. Olihan se hyvä, pidin enemmän livenä mitä levyllä..


Sitten päästiin eksoottiseen osuuteen:

Odottelin Cooperia 3. rivillä ja yhdyin yleisön "Vettä, vettä, vettä!"-chanttiin.. Porukka hurrasi ensimmäisille pisaroille ja ukkosen jyrähdyksille; ja kyllähän se kieltämättä oli virkistävää kahden kovan helteessä vedetyn keikan jälkeen.. Minuuttien kuluttua vettä ja rakeita tulee vaakasuoraan vasempaan poskeen, hunajaiset minuutit ellen sanoisi.. Tilanne ei tosin lavan läheltä näyttänyt niin pahalta mitä se todellisuudessa oli; "ainoastaan" lavan verhoilut repeilivät jne..

Sitä seuranneet tunnit olivat piinaavia; huhujen mukaan koko loppuohjelma perutaan tai vain Maiden esiintyy.. Jossain vaiheessa näki että Cooperin kamoja aletaan kasata lavalle, sen jälkeen ei ollut enää pelkoa; vaan vain odottelua..

Eturivien Maiden-fanit hurrasivat Mötley Crüen peruuntumiselle ja katkoivat "Mötley"- ja "Alice" huutoja omilla "Maiden"-chanteillään.. Osa heistä oli toki todella humalassa, mutta välillä vaikutti, että muut bändit olisivat jotain pois heidän lemmikiltään..


Dickinsonin käyttö sisäänkuuluttajana oli loistava veto, ja se sai porukan syttymään hyvin ennen Schools Out:n ilmoille pärähtämistä!

Alice näytti jälleen miksi hän on ollut pian 45 vuotta yksi kovimmista live-esiintyjistä.. Lava oli täysin alaston (valot, lakanat jne olivat poissa), mutta Coop veti show:n alusta loppuun hyvällä intensiteetillä.. Myös rekvisiittaa oli festarikeikaksi sopivasti. Lavan ja yleisön välillä oli vain liian suuri kuilu; setelit olivat täten turhia Billion Dollar Babies:ssä..
Erittäin lyhyt aika (75min) käytettiin hyvin (lyhennettyjä biisejä ja välispiikkejä ei edes normaalia muutamaa)..
Turhia biisejä oli vain 2-3 ja koska setti oli niin lyhyt ei voi olla pettynyt puuttuneista hiteistä (Welcome To My Nightmare, Only Women Bleed, I Never Cry, Be My Lover) tai muuten vaan loistobiiseistä (Lost In America, Halo Of Flies, Desperado, Steven, Muscle of Love, Department of Youth, 2000-luvun tuotanto)..
Lopun Feed My Frankenstein ja Ässät-Elected olivat piristäviä yllätyksiä..

Tässä vaiheessa olin ollut 10 tuntia ilman ruokaa, wc:tä ja istumista, joten luovutin paikkani sitä enemmän haluaville.. Reilun tunnin levon jälkeen oli Maidenin vuoro..

Maiden näytti olevansa yksi suurista (Porissa näitä on käynyt viime päivinä ainakin Fogerty ja Cooper), eli riippumatta settilistasta keikka on todella kova..
Ja kuten olettaa sopii yleisö oli nyt kaiken odotuksen jälkeen loistavasti mukana.. Se auttoi todella paljon.. Dickinsonin esiintymistä (kuten monia muitakin sunnuntain laulajia) oli mukava katsoa, siinä oli sitä karismaa ja yleisön vangitsemista! Ikävää että kyseisenä päivänä oli niin paljon muutakin, ei oikein enää akussa ollut virtaa koko 2 tuntiseksi..

Jos jotain muuta negatiivistä pitää etsiä oli se ajan käyttö.. Minun ja ystävieni mielestä kahden tunnin settiin pitää saada enemmän kuin 15 biisiä.. Varsinkin kun alku puolisko vedettiin todella pitkiä uusia biisejä. Jos edes osa oltaisiin katkaistu keskeltä (loppu ei tuonut biiseihin mitään uutta), olisi väliin voitu lykätä hitti jos toinenkin..
Tosin on todettava että esim. Brave New World on todella kova levy! Mutta jotenkin tuntuu, että uusissa biiseissä prioriteettinä on 7 min kesto..

Odotin että edes kolmannes suosikeistani tulisi kuultua, tyyliin 2 Minutes To Midnight, Wasted Years, The Evil That Men Do, Can I Play with Madness, Bring Your Daughter... to the Slaughter, Where Eagles Dare, Run to the Hills jne jne jne...
Nyt kuultiin vain Hallowed Be Thy Name, Fear Of The Dark ja Running Free..

Mutta ehkä parempi näin.. Nyt näki upean keikan (varsinkin yleisön osalta), ja jäi nälkää katsastaa Maiden joskus "greatest hits"-kiertueella!


Hieno festari kokonaisuudessan joka tapauksessa! Epäilen vahvasti ettei noin kovia kiinnityksiä tulla ihan heti näkemään (jos vielä lasketaan Heaven & Hell, Iggy ja Mötley mukaan) tässä maassa.. Ainoina negatiivisinä muistoina jää peruuntuneet artistit, toisen teltan kastuminen läpi märäksi ja sitä seurannut 9 tunnin ajomatka yöllä, sekä "HIM pääesiintyjänä"-fiasko, eikö olisi voinut kiinnittää jotain tyyliin Deep Purple, Motorhead tai vaikka Megadeath...

 

[tinkezione]

Minun ja ystävieni mielestä kahden tunnin settiin pitää saada enemmän kuin 15 biisiä.. Varsinkin kun alku puolisko vedettiin todella pitkiä uusia biisejä.

Ei muuta kuin takaisin koulun penkille. Setissä oli 16 biisiä ja keikka kesti introt pois lukien ekasta biisistä viimeiseen melko tarkkaan 110 minuuttia. Äkkiseltään laskien tuosta saadaan aikaan 6 min 52 sek per biisi löpinöineen, encoren taputteluineen ja kaikkineen. Kyllähän se on Maidenin biisien mittaa radiohittejä huomioimatta enemmän tai vähemmän vastannut lähestulkoon koko heidän uransa ajan. Eikä noita 2000-luvun venytetyimpiä turhuuksia (suurin osa AMOLAD:in biiseistä ja jokunen muu irtokappale sieltä täältä) setissä tällä kertaa nähty ylipäätään.

...ja jäi nälkää katsastaa Maiden joskus "greatest hits"-kiertueella!

Sellainen oli mahdollista katsastaa vuonna 2008 nimellä Somewhere Back in Time World Tour ainakin Helsingin ja Tampereen stadioneilla.

 

[masaman]

The Cult

Oli aika komea keikka jannuilla ja nyt kiinnostais tietää, että tietääkö joku bändin biisilistaa Porista?

 

[Hattivatti]

Lauantain parasta antia oli juuh

Tässä setti:

Lil' Devil
Phoenix
Rain
Sweet Soul Sister
The Witch
I Assassin
Everyman and Woman Is A Star
Nirvana
Spiritwalker
Rise
Dirty Little Rockstar
Fire Woman
Wild Flower

Encore:

She Sells Sanctuary
Love Removal Machine

 

[Sinner]

Tässä setti:

Fire Woman

Ai perkele, kun olisi ollut kiva nähdä tämä. Aivan huikaiseva kipale. Näin tuon livenä, kun olivat lämmittämässä Metallicaa, mutta soittivat aivan liian hiljaa ja todella kovat,ilkeät ja kurkot Speedyt, Sakut ja vittumarkot katsomossa buuasivat koko keikan ajan, kun ei tullut yhtään sahaustakaan. Vitutti.