Taas kerran täällä on lievästi sanottuna puurot ja vellit sekaisin.
KHL voi aivan hyvin asettaa yksipuolisesti maksimikorvauksen suuruudeksi 100 000$. Tämä tosin pysäyttäisi sopimuksen alaisten pelaajien siirtymisen rajan taa lähes kokonaan, koska SM-liigaseurojen ei olisi mikään pakko tyytyä noin alhaiseen summaan.
Sopimuksen alaisten pelaajien siirtymisessä KHL:ään on käytännössä aina kyse vapaaehtoisesta sopimuksesta, jossa hinta määritellään tapauskohtaisesti. NHL on eri asia, koska sen kanssa on yhteisesti sovittu korvausten suuruudesta. Toki KHL:nkin kanssa tälläinen yleissopimus voitaisiin tehdä, mutta tällä hetkellä sellaista ei ole - enkä usko että tulee...
Voisiko SM-liigaseura siis vaatia vaikka "satamiljoonaa" tähtipelaajasta? Ei tietenkään. Pelaajaa ei voi käytännössä pakottaa noudattamaan sopimustaan loppuun asti. (Enkä edes lähde spekuloimaan sillä, että pelaaja rupeaisi "italialaiseen lakkoon" päästäkseen eroon epämieluisasta sopimuksesta. Ei sellaista oikeasti tapahdu.)
Kyse on siitä, että Suomessa ei voi tehdä "orjasopimuksia", vaan mikä tahansa sopimus on aina päätettävissä. Ensin neuvotellaan sopimuksen vapaaehtoisesta päättämisestä, ja siitä aiheutuvista korvauksista. Jos ei päästä yksimielisyyteen, sitten joko tyydytään noudattamaan olemassa olevaa sopimusta - tai toinen sopimuksen tekijöistä joutuu yksipuolisesti rikkomaan sopimusta. Silloin toinen voi vaatia korvausta sopimuksen rikkomisesta, jonka suuruuden määrittää tällöin oikeusistuin.
Suomessa oikeusistuin ei puolestaan koskaan tulisi määräämään järjettömän suurta korvaussummaa sopimuksen rikkomisesta, joten siksi myös sopimuksesta kiinni pitävällä osapuolella (näissä tapauksissa seura) on intressi päästä sopuratkaisuun.
En usko että ihan vastaavia ennakkotapauksia on olemassa, mutta yleisen elämänkokemuksen perusteella voidaan päätellä, että oikeusistuimen määrittämä korvaus asettuisi todennäköisesti jonnekin hieman alle sopimuksen jäljellä olevan arvon. Jos kyse on oikein pitkästä sopimuksesta, korvaus voi jäädä reilustikin alle "jäännösarvon". Toki myös muut tilanneyhteystekijät vaikuttavat asiaan: Jos jäljellä olevan sopimuksen arvo on kovin alhainen, niin varmaan korvaus voisi nousta sitä suuremmaksi.
Voidaan siis päätellä, että huippupelaajien kohdalla sopimuksen purkaminen maksaa joka tapauksessa muutaman satatonnisen. Se on niin suuri summa, että siksi tällaista sopimuksen alaisten pelaajien kalastelua ei tapahtu SM-liiga sisällä. Vain KHL:ssä (ja NHL:ssä - jos ei olisi yleissopimusta) on varaa maksaa tarvittavia rahamääriä. Heilläkään ei ole kuitenkaan mitään mahdollisuutta yksipuolisesti sanella mitä suostuisivat maksamaan.
Edellä mainitut faktat ja niistä seuraava päättelyketju on kaikilla osapuolilla tiedossa, ja se auttaa hintahaarukan määräytymisessä. Siksi näissä tapauksissa ei koskaan mennä oikeuteen, vaan yksimielisyys kyllä löytyy ennemmin tai myöhemmin, jos ostajalla on tarpeeksi pätäkkää...
