Skenepisteille estoton perseennäyttö. Tänä iltana Hakametsässä oli loistava tunnelma, läpsyttimien, perustaputusten ja huutojen ansiosta. Valtaosa katsojista koki tänään varmasti ikimuistoisen illan jääkiekkopelissä, muutama kymmenen skenekannattajaa hajoilee läpsyttimiin mutta muita ei kiinnosta. Suodaan pienelle vähemmistölle kiksit lauluista ja oikeinkannattamisesta, mutta kyllä sille muulle osalle hallista on tärkeintä että tunnelmaa luodaan eri keinoilla. Kiitos koko Hakametsän yleisölle tästä illasta.
Tässä oikein huokuu sellainen asenne, jota välillä tulee ihmeteltyä. Yritetään verhoilla "aidon tyytyväisyyden" alle se vahingonilo siitä, että hallissa on muunlaista meteliä kuin lauluja (chantteja, miksi niitä nyt kutsuukaan) ja muuta kannustusta sopivasti sekoitettuna. Monesti tämäntyylisten mielipiteiden esittäjä huutaa suureen ääneen kuinka toistaiseksi pienten eurooppalaisen kannatustyylin edelläkävijöiden joukko valittaa muiden olevan ns. väärinkannattajia unohtaen sen, että tällaisia väitteitä tulee äärimmäisen harvoin ja äärimmäisen harvoilta henkilöiltä. Tummensin lainauksesta ne kohdat, joka paljastavat kirjoittajan todellisen ilonaiheen.
Samalla kun vauhkotaan vahingoniloisesti siitä, että (Mazzan määrittelemät) skenekannattajat jäävät vähemmistöön unohdetaan sellainen pieni juttu, että nämä ovat niitä runkosarjan tylsissä tiistaimatseissa ääntä halliin läpi ottelun kaipaavia. Silloin kun se muu kannattajajoukko hallissa tylsistyy matsiin ja ihmettelee "miksi fanitkaan ei kannusta" yrittää parin-kolmenkymmenen skenepellen joukko raapia edes jotain tunnelmaa heinäsirkkojen sirkutuksen peittääkseen.
Koko lauluhomma lähtee siitä, että chanttaamalla on huomattavasti mukavampaa, vaihtelevampaa ja näin ollen miellyttävämpää pitää kannustusta yllä mahdollisimman tasaisesti läpi ottelun.
Läpsyttimet ovat minulle henkilökohtaisesti hirvittävä ääni ja rinnastan sen lähes suoraan vuvuzeloihin. Haluaisitko Mazza sallia vuvuzelat? Olisi ainakin tunnelmaa, kun tuhat torvea huutaisi jäähallissa 2,5h / matsi. Vai eikö enää olekaan sama miten sen äänen tuottaa?
Kärjistän tietysti, kuten tapanani on. Nautin SaiPan säälimatseista suunnattomasti vaikka varsinkin Helsingissä reilun 150:n hengen kannattajajoukon kannustus koostui pääsääntöisesti ihan muusta kuin chanttailusta. Tärkeiden matsien nostattama spontaani kannustus on mieltälämmittävää, koska sitä kuulee kauden aikana niin harvoin.
Lopuksi taannun kliseisen skenekannattajan tasolle ja linkkaan YouTubesta Ruotsin puolelle - törkeästi vieläpä pudotuspelipätkään.
Näyttääkö ja kuulostaako tämä niin vastenmieliseltä, että on vaikea ymmärtää miksi jotkut haluavat tätä Suomenkin jäähalleihin?