Siniristilippu broileripaketissa - syötkö aasialaista lintua?

[Yläpesä]

Menee mielenkiitoiseksi, sillä tradekan sivuilla mainitaan että heidän private label tuotteiden (jota Yläpesan mainitsema tuote varmaankin on) raaka-aineena olisi kotimainen liha.
http://www.tradeka.fi/tradeka/ipub.nsf/sivut/aineistopalvelupohja?OpenDocument&cid=Content3968C

Sielläkin lukee "siihen kuuluvien tuotteiden raaka-aineena käytetään kotimaista lihaa." Eli edelleen partitiivi. Minua rauhoittava muoto olisi "kuuluvat tuotteet valmistetaan vain kotimaisesta lihasta." Ei tuo sanamuoto ole valehtelua, vaan imagonrakentamista.

 

[Prof. Puck]

Ainakin broileria tuotiin vielä vajaa pari vuotta sitten ihan säännöllisesti Thaimaasta Suomeen. Kyseistä broileria oli myynnissä säännöllisesti lähi K-supermarketissamme (Helsingin kantakaupungin alueella) ja pakkauksessa kyllä luki, aika pienellä, alkuperämaa Thaimaa. Veikkaisin, että samankaltaista tavaraa on hyvinkin todennäköisesti sotkettu näihin avainlippu-tuotteisiin, joihin ulkomailla tuotettua lihaa saa sekoittaa... Ei sitä todellakaan (veikkaus) kalliista Euroopasta ostella ja Suomeen rahdata. Ja tämä tieto tosiaan pahimpien lintu-influenssa lööppien jälkeen.

Sinänsä lintuinfluenssaa on noista turha pelätä jos (ja kun) kanan paistaa kypsäksi. Aika moni kuitenkin vetää hyvällä ruokahalulla kanaa sisuksiinsa (ja varmasti paljon heikomman laadunvalvonnan läpikäynyttä) kaksiviikkoisella Thaimaan lomallaan pysähtymättä kertaakaan ajattelemaan asiaa. Vihanneksista saa ameeban, possu on kasvatettu hormoneilla, kanasta saa lintu-influenssan ja naudasta hullun lehmän taudin. Ihmeen kaupalla tässä ollaan kuitenkin vielä hengissä!!!

Sen verran kuitenkin itse varon, että Kiinassa tuotettuja ruoka-aineita en osta, ellen tiedä tarkkaan kyseisen ruoka-aineen luotettavuudesta. Lehdistä on saanut lukea kaikenlaisia tarinoita, kuinka raaka-aineena on käytetty kaikkea muuta, kuin ihmisen ruoansulatukselle terveellisiä aineita. "Aasiakin" on aika laaja käsite... Japanin pojat ovat onnistuneet jalostamaan kanan käsittelyn niin pitkälle, että uskaltavat jopa myydä ja syödä sitä raakana ilman pelkoa salmonellasta, näin minulle on paikanpäällä kerrottu raakaa kanaa tarjoiltaessa? Jäi kyllä kana lautaselle.

 

[scholl]

Olen nyt lukenut tuon Aamulehden jutun ja se viittaa artikkeliin, jonka sisältö on minulle ennaltaan tuttu. Kyse on siis norjalaisesta pakastekalasta, joka siis väijyy fileenä tai kalapuikkoja tms. pakastealtaassa tai minä vastaavana tahansa. Mitään muuta eroa ei ole venäläiseen pakastekalaan kuin se, että venäläinen pakastekala on usein ryöstökalastettua mafian toimesta yli kiintiöiden ja kaikki kalateollisuusputiikit kuten Findus ja kumppanit käyttävät sekä norjalaista että venäläistä Jäämeren fisua. Televisiodokumentissa tuli hyvin esille se, että mafiafisua päätyy jokaiseen tehtaaseen.

Tuorekalan tilanne on eri. Se joudutaan kuljettamaan lentorahtina, jos pitkiä matkoja pitää viedä. Se on sinänsä kannattavaa yhteen suuntaan, mutta ei kahteen eli vaikka haluttaisiin ennen kauppaa erottaa fileet niin ei sitä missään Thaimaassa kannata tehdä. Toki paljon on sellaista kalaa, missä fileoiminen tapahtuu vasta kaupassa.

Tosin tuorekalassakin on ongelmansa, jos se myydään halvalla. Mm. Charles Fishman ottaa esille kirjassaan The Wal-Mart Effect tilanteen, mikä on syntynyt, kun kalaa on alettu myymään halvalla. Aiemmin lohi oli USA:ssa kallista ja sitä sai vain tiettyyn vuodenaikaan. Sitten sitä alettiin lennättää lentorahtina. Ongelmaksi asti se on tullut, kun jonnekin alueille on laitettu valtavasti kalankasvatuslaitoksia, mikä vaikuttaa veden rehevöitymiseen. Esim. Chilessä tuhannet maanviljelijät ja kalastajat ovat nykyään kalankasvatusmestoissa duunissa ja siellä kasvatetaan Atlantin lohta, joka ei edes normaalisti elä sillä alueella. Se, että kala on halpaa niin se pitää myöskin tuottaa halvalla, mutta toisaalta joku maa, joka sitä alkaa suuressa mittakaavassa kasvattaa niin siitä tulee toisaalta heille erittäin tärkeä vientituote.

Raadollisempi esimerkki on Niilin ahven. Joku aika sitten tuli siitä dokumentti. Britit istuttivat sitä jonnekin altaisiin, mutta lopulta se päätyi Viktoriajärveen, mistä se söi kaikki muut kalat sukupuuttoon. Nyt paikalliset kalastavat ihan kybällä niitä kaloja, mutta kun ne on käsitelty fileiksi, ts. päät ja ruoto irroitettu niin sen jälkeen ne menevät pääasiassa lentorahtina Venäjälle. Vanhat kuljetuskoneet kuskaavat niitä. Saattavat tuoda neuvostoaseita Afrikkaan ja viedä kalaa toiseen suuntaan. Lopputulos on se, että paikalliset syövät pääasiassa kalanpäitä ruoakseen, vaikka järvessä olisi kalaa vaikka millä mitalla, mutta se menee kaikki vientiin.

 

[Kaiser Soze]

Tuorekalan tilanne on eri.

Varmasti, mutta joka tapauksessa suomessa marketissa myytävä norjan lohi on lähes aina kasvatettua kassilohta. Sen huomaa kyllä mausta sekä lihan rasvaisuudesta.

 

[lakimies]

Aamulehden artikkelista ei käynyt oikein ilmi, että mitä Norjan lohelle siellä aasiassa tehdään. Artikkelissa kuitenkin todettiin, että kalan sisälmykset poistetaan jo Norjassa.

Tuskin Suomessa kokonaisena kalana taikka kokonaisena fileenä kalatiskissä myytävät lohet käyvät kääntymässä Aasiassa. Vai vedetäänkö Aasiassa vain selkäruoto lohesta pois?

Edit: ylempänähän asiaa on jo sivuttu.

 

[ozo]

Hauskaa, että mun linkille löytyi kuin löytyi sopiva topikki.

Selailin huvikseni YLE:n beta-sivustoa ja törmäsin mielenkiintoiseen sivuun nimeltään Kana nimeltä Ross 508, joka käsittelee suomalaista ja ulkomaista broilerintuotantoa. Kannattaa tutustua.

Lähes kaikki Suomen broilerit ovat kotoisin Aviagen Broiler Breedersista Skotlannista, mistä ne lennätetään charter-lennolla Suomeen.

 

[Domi28]

Hauskaa, että mun linkille löytyi kuin löytyi sopiva topikki.

Selailin huvikseni YLE:n beta-sivustoa ja törmäsin mielenkiintoiseen sivuun nimeltään Kana nimeltä Ross 508, joka käsittelee suomalaista ja ulkomaista broilerintuotantoa. Kannattaa tutustua.

Mikä tässä oli se uutinen?
Tottakai kaikki etsivät mahdollisimman nopeasti kasvavia rotuja/lajikkeita. Oli sitten kyseessä liha tai kasvi. Suomalaiset maatiaisrodut valitettavasti eivät ole kovin kustannustehokkaita.
Suomeen tuodaan siis 60 000 lintua vuodessa. Se ei ole kovin paljon, sillä esim. HK (Kariniemen) teurastaa joka arkipäivä noin 110 000 broileria. Toisaalta Suomesta viedään untuvikkoja ainakin Baltian maihin ja Venäjälle, eli Suomi saa tästä hirviöstä myös vientituloja.