Ihan käsittämättömän puskista tuli tämä hankinta kieltämättä. Nyt löytynee se viimeinen sinetti meidän ylivoimaan. Goldobin on taitava käsistään ja mikä parasta viime kaudellakin suurinosa miehen tehoista tuli juuri syötöistä. Zaborsky sekä IFK:n ylivoima ovat kaivanneet Goldobin kaltaista mailataituria jakelemaan kiekkoa.
Miehen fysiikka on ainut kysymysmerkki; kaveri omaa kuitenkin nyt jo ihan ok mitat (182 cm ja 84 kg). Täytyy muistaa Mikael Granlundin pärjänneen IFK:ssa enemmän kuin loistavasti 2011 kun mestaruus tuli. Granlundin mitat olivat tuolloin 178 (+/-2 cm, vaihtelee lähteestä) ja 79 kg (edelleen +/-2 kg). Eli Goldobin on hieman Mikkeä isompi näin numeroautistin silmin.
On kuitenkin hyvä tiedostaa vastustajien mietteet kun kentällä on vastassa melko kokematon, pieni 19-vuotias kaveri. Taklaus, taklaus, taklaus ja taklaus. Tietyn pisteen jälkeen Goldobin A) turhautuu B) loukkaantuu. Edellämainittua toimintaa ennaltaehkäisee meren toisella puolella koodinimet "Scott", "McGrattan", "Lucic" ja muut vastaavat. IFK:lla tätä roolia varmaan eniten ylläpitää Arttu Luttinen. Ei toimi.
Joukkue oikeasti kaipaa nyt sitä kovuutta vastaamaan koviin taklauksiin. Ei meillä voi olla hyökkäys täynnä tähtiä kuten Zaborsky, Goldobin, Puustinen ilman mitään fyysistä preesensiä. Kovuuden puute on näkynyt jo Husson jatkuvana härnäämisenä. En yhtään ihmettele, jos Liivik ajaa Goldobinin kylmäksi ensimmäisessä IFK:n ja Bluesin keskenäisessä kohtaamisessa miehen saavuttua Suomeen.
En todellakaan halua mitään Gilliestä tänne. Tarvitaan vain joku "isähahmo" puolustukseen vähän katsomaan vastustajan touhujen perään. Lamberg taklaa kyllä hyvin, mutta siihen se jääkin.
Näillä mietteillä Goldobin tervetulleeksi Helsinkiin.
Pelaakohan mies jo perjantaina TPS:ää vastaan?