Valtteri Kakkonen oli pitkään poissa kokoonpanosta tai olemattomalla peliajalla seiskapakkina. Kävi vähän aikaa sitten JYPin podcastissa ja kertoili näkemyksiään tilanteesta. Sanoi, että ei ole täysin varma miksei ole mahtunut kokoonpanoon, mutta se tarkoittaa vain sitä, että täytyy tehdä hommia saadakseen näyttöpaikan ja hyödyntääkseen tilaisuutensa.
Kakkonen on täydellinen esimerkki siitä, miten kannattaa suhtautua tilanteeseen, jossa ei mahdu mukaan kokoonpanoon. Painetaan hommia hyvällä asenteella ja hyödynnetään tilaisuus, kun se paikka kokoonpanosta vihdoin aukeaa. Juuri näin on käynyt ja Kakkonen on ansainnut asenteellaan valmennuksen ja muiden pelaajien kunnioituksen.
Sitten ääriesimerkkinä toiseen suuntaan on Seve. Putoaa kerran kokoonpanosta, niin ei muuta kuin ryyppäämään. Tällä tavoin menettää muiden kunnioituksen, ja on turha odottaa, että saisi uutta tilaisuutta. Jos Seve olisi suhtautunut tilanteeseen oikein, niin huilutauko olisi voinut olla vain 1-2 ottelua, mutta nyt edessä lienee siirto toiseen seuraan ja tilanne vaikeutuu entisestään.
Harmittaa etenkin sen vuoksi, että luulin Seven vihdoin oppineen, kun viime kaudella pelasi oikein hyvällä asenteella. Nyt sitten on jälleen pilaamassa uraansa typeryydellä.