Pienen mutustelun jälkeen, itsekin kyllä tietyiltä osin ostan tämän Mannerin tulon nyt kevätkaudeksi tähän mukaan ja näytän puoliksi pystyssä olevaa littipeukkua. Viime visiitillään Manner ihan selkeästi väsähti ja oli tauon sekä uudistumisen tarpeessa, koska kynttilä paloi loppuun. Nyt on sitten aktiivisesta seurajoukkuevalmennuksesta pidetty tauko se n. 10 kk. Toivottavasti Manner on tuona aikana myös pystynyt uudistumaan ja ennen kaikkea saamaan sen saman energian ja henkeä luovan persoonan taas esille, mistä mies tunnetuksi tuli. Sitä viimeisen Kärppä-kauden murheen murtamaan ja selvästi loppuun palanutta itsesääli-Mambaa ei kukaan halua enää nähdä. Sellainen samanlainen väsähtänyt Manner olisi selvästi ihminen, joka tässä tilantessa vain veisi energiaa ja happea ympäriltään. Jos Manner on kyennyt uudistumaan ja saamaan sen saman intophimon liekin palamaan nyt taukonsa aikana, niin se Manner kyllä pystyy juuri tuomaan energiaa ympärilleen.
Nyt tässä parhaan Mamban kaivamisessa esille auttaa todennäköisesti se, että saa myös hääriä enemmän ehkä kuitenkin Mannerille sopivammassa roolissa apuvalmentajan paikalla, kun saa olle enemmän "one of the guys" -mentaliteetilla liikenteessä, eikä päävalmentajan raskas työnkuva ole imemässä sitä happea nyt Mannerin työstä. Jos Mannerin persoona ehti kulua loppuun viime visiitillä, niin näin ehit käydä myös miehen pelikirjalle. Tämä tuo osaltaan mielestäni hieman skeptisen tumman pilven tähän Mannerin tulemiseen. Manner on jo Leijonissa saanut hieman ehkä Jukka Jalosen pää sekaisin kuiskuttelullaan ja saanut harhautettua myös Leijonia pois toimivan pelitavan ääreltä, Kärpistä tutuilla kokeiluilla, jotka eivät ole kantaneet hedelmää. Tässä voi piileä vaara siis, että Mannerin ideat pelin suhteen eivät ole enää up to date nini sanotusti ja kuiskutelullaan pelin suhteen saa Kärpät huonoille urille. Viime apuvalmentaja-stintillään (2013-2016) Manner kuitekin aidosti oli pelitavallinen edelläkävijä ideoineen ja pystyi sparraamaan analyyttisempää Marjamäkeä aidosti hyvillä ja moderneilla ideoilla.
Nyt tästä samasta ei ole takuita, vaan Mannerin neuvoilla homma voi pelin suhteen mennä jopa heikompaan suuntaan. Näen tässä jonkinmoisen riskin. Toisaalta Kärpät on kuitenkin nyt yrittänyt 1,5 kautta aika kuivakalla kolmikolla ja Meidän pelin professoireiden johdatuksella, ja touhusta ei juuri tullut yhtään mitään. Joten tämänkin perusteella on osina ihan myöntyväinen tähän Mannerin tuloon, koska eipä tässä enää mitään hävittävääkään ole ja ehkä nyt sitten kokeillaan sieltä toisesta ääripäästä hurhlumhei-kiekolla. Kummallakin tyylillä toki karahtaa karille, mutta ehkä tällä kertaa balanssia saadaan enemmän ja etenkin noita henkisiä lukkoja ja jumeja avattua ennestään Mannerin avulla. Tiimissä on myös edelleen kuivakka tiukan puolustuspelin ja Meidän pelin osaaja Sihvonen "hyvänä" vastapainona ja -voimana Mannerille, niin pelitavallisesti kuin persoonaltaankin. Ehkäpä noiden ajatusten ja voimien yhdistelmänä sitten toivottavasti syntyy jonkunlainen neronleimausta lähentelevä kompromissi, tai sitten ei.
Enemmän Mannerin persoonaa minua huolettaa juuri tuo miehen pelitavallainen jälkeen jääminen ja kaavoihin kangistuminen sinne jonnekin vuosien 2017-2018 tasolle, ja nyt sitten niitä ideoita alkaa kuiskutella Mäntymaan korvaan ja peli menee ihan sekaisin, kun kohta on taas repivät hauet ja etäisyydet ihan perseellään. Leijonissa tästä on viimeisen reilun vuoden aikana jo saatu esimakua. Liian staattisella ja kuivakalla Meidän pelilläkään ei tänä päivänä Liigassa menesty, mutta ei menestyä niillä Mannerin ajan ohi ajamista hurlumhei-opeillakaan. Oma iso pelko on se, että Manner ei ole edelleenkään uudistunut tarpeeksi taktisesti ja pelitavallisesti. Tai ehkä tämäkin on sitten enemmän persoonaan ja luotneeseen liittyvää, koska kyllä Manner osaa varmasti valmentaa monipuolista ja vaikka kuinka ääri-taktistakin peliä, mutta kun se uskomaton jäärpäisyys ja uppiniskaisuus sen pelin 'mielimaun' mukaan ohjaa siinä...
Manner on myös Mäntymaalle ja Sihvoselle tuttu kaveri ja herrojen kemiat varmasti myös toimivat, ja tiimi pystyy hitsautumaan yhteen nopeasti, kun tutustumiseen ei mene niin hirveästi aikaa. se on varmasti myös hyvä puoli tässä. Sen sijaan, että ulkopuolelta olisi tullut joku täysin uusi ja tuntematon kaveri. Nyt ollaan samalla sivulla heti ja se lienee hyvä. Hieman nurkikurinen ja hassu tilanne toki, että tämä tismalleen sama tiimi oli kasassa muutama vuosi takaperin, mutta nyt vain Mäntymaan ja Mannerin roolit ovat vaihtuneet ja Mäntymaa on ottanut komennon. Tämän en usko Mannerin epäitsekkäälle persoonalle olevan mikään ongelma, mutta sinänsä ihan erikoinen tilanne, että nyt roolit ovat vaihtuneet täysin päittäin ja Mäntymaalla on viimeinen sana sekä vastuu.
Samaa mieltä myös enemmistön kanssa siitä, että Mäntymaan suora kahden vuoden(!) pahvi oli aikamoinen järjettömyys ja juuri sellainen kimpoilu ja hätäily, jota kokemattomalta märkäkorva-urheilujohtajalta voi odottaa. Kymmenen pelin otannalla tehtiin nyt päätös, joka koskettaa ja sitoo Kärpät seuraaviksi useiksi vuosiksi. Mäntymaan itsensä kannaltahan tämä sopimus on mitä mainioin ja takaa hänelle työrauhan, mutta Kärpät seurana ja työnantajana ei nyt ehkä ajatellut omaa etuaan tässä ja laittoi kaikki munat samaan valtavan riskaabeliin koriin. Jossain 1+1+1 sopimuksessa osat olisivat taas vaihtuneet ja se olisi ollut Mäntymaan kannalta huono diili, mutta Kärppien kannalta hyvä. Järjetön liikku tämä joka tapauksessa mielestäni oli. Olisiko ollut parasta sopia nyt vain loppukauden mittaisesta diilistä, katsoa miten kausi menee loppuun ja sitten istua yhdessä, mikä se tahtotila, näytöt yms. ovat? Jos kerran nyt Mäntymaa se ykköskandidaatti oli. Nyt 10 pelin otannalla (joka on ihan minimaalinen otanta, missä sattuma näyttelee isoa roolia) tällainen näin pitkän aikavälin päätös, niin on todella iso riski ja silkkaa tyhmyyttä.