Päätin jo, etten puutu tähän ketjuun, mutta sen verran kommentoin kun näitä uusia vaaleja tuntuu moni pitävän jo jotenkin varteenotettavana vaihtoehtona. Ennen sitä lienee aika monta vähemmistöhallituksen kombinaatiota tarjolla, saati niitä mahdollisia enemmistöhallituksia (joita kyllä se kuudenkin paketti edelleen on). Kannattaa palautella mieliin, että 1990-luvun alussa hallitusmuotoa muutettiin siten, että uusista vaaleista tehtiin nimenomaan vaikeampi järjestettävä - ja sitäkin ennen, vaikka hallitukset takavuosina kaatuivatkin, eduskunta hajotettiin aivan muutamia kertoja koko itsenäisyytemme aikana (onko se luku nyt 6 vai 7). Tämä enemmistöhallitusten hegemonia on vaan saanut mediankin kaakattamaan kansalle, että uudet vaalit, uudet vaalit, jollei hallitusta saada nopeasti aikaan.
Hallituksen esityksen perustelut (232/1988 vp) ja eduskunnan lausuma v. 1990 ovat tähän aika valaisevia, ne kannattaa itsekunkin lukea: (lainaan julkista asiakirjaa, urlia en osaa nyt tähän heittää)
"Ehdotetun 58 §:n 3 momentin 2 kohdan mukaan presidentti päättäisi ennenaikaisten eduskuntavaalien määräämisestä ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Ilmauksella "pääministerin perusteltu aloite" on tarkoitettu kuvata juuri pääministerin toimenpiteen vapaamuotoisuutta. Se osoittaa perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan, että pääministerin ja presidentin välinen yhteys hajotuskysymyksen esille ottamiseksi voi tapahtua ulkopuolella valtioneuvoston säänneltyjen tapaamisten ja tapahtuu joka tapauksessa epävirallisesti (PeVM 10/1989 vp). Lopullisen päätöksen ennenaikaisten vaalien määräämisestä presidentti tekisi kuitenkin valtioneuvostossa. Presidentillä olisi pääministerin aloitteen pohjalta itsenäinen harkintamahdollisuus, onko olemassa riittäviä perusteita ennenaikaisten vaalien määräämiselle. Hänellä olisi näin ollen oikeus myös päättää, että eduskuntaa ei hajoteta (HE 232/1988 vp, s. 16)."
Ja niinikään eduskunta:
"Ennenaikaisten vaalien määräämismahdollisuus on tarkoitettu erittäin poikkeuksellisia tilanteita varten. Hyväksyessään vuoden 1990 valtiopäivillä asianomaisen hallitusmuodon muutosehdotuksen jätettäväksi lepäämään eduskunta hyväksyi seuraavan perustelulausuman: "Eduskunta edellyttää, että eduskunnan hajottamista koskevan asian esille ottamisen aiheena saattaa olla vain pitkäaikainen, lähinnä poliittisen hallituksen muodostamisvaikeutena ilmenevä parlamentaarinen kriisi tai muunlaisesta syystä eduskunnan toimintakykyyn tai kokoonpanoon kohdistuva kiistaton epäluulo ja yleensä myös oletus siitä, että eduskunnassa pidetään hajotusta laajasti aiheellisena. Sen sijaan valtioneuvoston omat sisäiset tai ulkoiset toimintavaikeudet eivät lähtökohtaisesti saa johtaa eduskunnan hajotukseen. Eduskunta edellyttää, että edellä mainitun kaltaista hallituskriisiä tai eduskunnan ja hallituksen välistä kiistaa ei pyritä ratkaisemaan eduskunta hajottamalla tai tällä uhkaamalla. Tarvittaessa on muodostettava uusi valtioneuvosto, ja vasta ylivoimaiset vaikeudet muodostaa toimintakykyistä hallitusta saattaisivat johtaa eduskunnan hajotukseen." (EV 13.3.1990/HE 232 (1988 vp)/1990 vp). Eduskunnan lausumassa esitettyjä näkökohtia voidaan pitää lähtökohtana myös ehdotetun säännöksen soveltamisessa."