Musta tuntuu, että aika iso osa miehistä ei oikein ymmärrä seksuaalisen ahdistelun laajuutta ja ydintä. Onhan mullakin miehenä muutama epämiellyttävä kokemus asiasta, mutta siinä missä mulle niitä on tapahtunut ehkä kerran kymmenessä vuodessa, niin aivan liian monet naiset joutuvat kokemaan sitä viikottain ja kymmenien vuosien ajan. Vähän niinkuin sanoisi jollekin, jota on viimeiset kuusi vuotta kiusattu koulussa henkisesti päivittäin ja hakattu viikottain, että kyllähän muakin kolme kuukautta sitten sanottiin idiootiksi, eikä mulle siitä mitään traumoja jääny. Vähän kärjistetty esimerkki, mutta ymmärtänette pointin.
Täälläkin on jotkut miehet kertoneet, kuinka jossain työpaikalla joskus on kähmitty yms, mutta miltähän se mahtaisi tuntua, jos vaihdettuanne työpaikkaa tilanne olisi taas ihan sama. Ja kun vaihdatte taas, niin se on entistä huonompi. Ja kun se ahdistelu ei jää sinne työpaikalle. Samat pervot saat kimppuusi kauppareissulla, baarissa, punttisalilla ja juoksuradalla. Miltähän se mahtaisi tuntua, kun joku juoksee juoksulenkillä sut kiinni, mutta jääkin sitten jolkottelemaan siihen perään ja alkaa sitten muutaman minuutin kuolaamisen jälkeen kommentoimaan sun persettäs? Karkuunkaan et pääse, kun kaveri on nopeampi ja pelottaakin ihan perkeleesti, kun lenkkipolku on metsikössä ja ketään muuta ei näy missään.
Tuohon päälle sitten ne kaikki muut asiaan kuuluvat tytöttelyt, kahvinkeittopyynnöt ja muut vastaavat. Ja jos saat kerättyä rohkeutesi ja valitat esimiehelle, niin olet huumorintajuton ja tiukkapipo ja leikkiähän ne vaan laskee ja hankala ämmä ja ties mitä.
Sitten on tietysti asiakaspalvelutyö, jossa kaikki se asiakkailta tuleva törky pitäisi ottaa vastaa vielä hymyn kanssa.
Vesa Linja-aho bloggasi asiasta ihan hyvän kirjoituksen, josta saa hieman käsitystä ongelman laajuudesta ja kokonaisvaltaisuudesta. Linkki:
”Onpas likalla nätti perse” ja muita työelämän ällöttävyyksiä - Image-blogit
Tuolta yksi lainaus, josta hyvin näkee yhdentyyppisen asenneongelman seksuaalisessa häirinnässä
"työhaastattelija pahoitteli jo työhaastattelussa naistyönhakijalle, että ”tää on niin miesvaltainen ala” ja kysyi seuraavaksi:Kuinka ajattelit hoitaa tilanteet jossa joku käyttäytyy epäasiallisesti?
Eli: työnantaja myöntää suoraan, että heidän työpaikallaan sikaillaan ja tämän ”hoitaminen” on työntekijän vastuulla. "
Mitä seuraa, kun kerrot häirinnästä esimiehelle:
"Jouduin kymmenisen vuotta sitten työprojektissa projektikumppanin häiritsemäksi (asiattomia viestejä jne). Otin asian esille esimieheni kanssa (myös mies). Tämä kieltäytyi käsittelemästä asiaa. Myöhemmin sain kehityskeskustelussa alhaiset pisteet yhteistyöstä sidosryhmien kanssa, perusteena tämä tapaus. Vieläkin vituttaa."
Ja on siellä tällainenkin herrasmieshelmi:
"Isäni oli juuri kuollut ja ymmärrettävästi olin poissa tolaltani. Mitä tekee esimieheni? Kommentoi rintojani ja persettäni monta kertaa päivässä. Kun lopulta sain suuni auki etten tykkää kommentoinnista niin vastaus oli jotain ”pitihän sua jotenkin piristää!” Joo, tosi piristävää kuunnella 20 vuotta vanhemman naimisissaolevan miehen kiimaisia herutusyrityksiä."
