Parhaimmillaan kuitenkin KooKoo käänsi peliä nopeasti juuri niin, että sekä keskellä että laidalla oli tarjontaa syötölle. Nyt nämä haut ovat huonoja tai kiekollinen ei osaa syöttää paikkaa tarjoavalle pelaajalle.
Peli ehkä on perustunut kovalle luistelulle, mutta jos viisikko on levällään tai liian sumpussa kova luistelu menee hukkaan kun kiekkoa ei voida liikuttaa peliä edistävästi seuraavalle pelaajalle.
Jos syöttö on liian pitkä, vastustaja mitä todennäköisemmin katkaisee sen tai syöttö on niin vaikea, että sitä on mahdotonta ottaa kovassa vauhdissa vastaan. Jos taas syöttö on todella lyhyt, se tuskin vie peliä eteenpäin.
Totta kai jääkiekossa on luisteltava ja kovaa, mutta järkevästi. Nyt nähdään kovaa luistelua kohti hyökkäysaluetta, mutta syöttöä ei kuulu tai hyökkääjät ovat liian kaukana kiekosta. Mitä on tehtävä? Jarrutettava siniviivalla, jottei mennä paitsioon. Hyökkäys pysähtyy ja kaikki kova luistelu on mennyt hukkaan. Tai kiekon kuskaaja huomaa hyökkääjien olevan jo menossa lähellä hyökkäyssinistä niin että on roiskaistava äkkiä päätyyn paitsion välttämiseksi ja taas toivotaan toivotaan.
En niinkään ihmettele mihin KooKoon luisteluvauhti olisi kadonnut vaan mihin ihmeeseen on kadonnut PELINOPEUS. Kukaan pelaaja ei voi olla nopeampi kuin itse peliväline eli kiekko hyvin syötettynä ja käytettynä. Sellaisia raketteja ei löydy koko maailmasta eikä mistään sarjasta, jotka pärjäisivät kiekolle nopeudessa.
KooKoon ongelma on viisikkopelissä eikä luistelunopeudessa. Tämä näkyi karmaisevalla tavalla esim. Ilvestä vastaan ja se oli nähtävissä myös viimeisimmässä Jukurit -ottelussa, jonka Jukurit oli viedä hyvällä viisikkopelillä, mutta hävisi materiaalierolla ja Rajaniemen heikommalla päivällä.