Marjojen saantoperuste on valtaus.
(Yleisimmät saantoperusteet ovat kauppa, vaihto ja lahja, muitakin on, kuten perintö tai olemassa olevista aineksista syntyvä uuden esineen luominen.)
Aiemmin jopa maan omistus on voinut syntyä valtauksella (Muistanko oikein, että jakamatonta yhteismetsää kaskeamalla kaskeaja sai maan omistukseensa - siitä sanonta "oma maa mansikka, muu maa mustikka", ahomansikat kun nousevat kaskimaalle nopeasti?).
Nykyään valtauksella on merkitystä lähinnä metsästyksessä ja kalastuksessa sekä marjojen, käpyjen js sienien poiminnassa. Esineen hallinta luo omistusolettaman, ja mä sanon, että siinä vaiheessa kun marja on siirtynyt marjastajan kouraan tai marjojenkeruulaitteeseen, on omistus hallinnan perusteella siirtynyt marjojen hallussapitäjälle. Ihan samalla tavoin marjat ovat haltijan omisuutta kuin jos siinä ämpärissä olisi marjastajan puhelin, ei sitä voi siitä sosialisoida. Kerran saatua omistusoikeutta ei menetä, omistusoikeudet eivät vanhene (ei nyt mennä löytötavaraproblematiikkaan, kun tässä ei ole siitä kyse). Varkaus tai näpistys on kyseessä, riippuen marjojen arvosta.