Kysymys koskein jenkkiyliopistojen jenkkifutispelaajia.
Eli, tiedetään miten iso ja huippuseurattu käytännössä ammattilaissarjojen veroinen laji on kyseessä noiden college- ja university -joukkueiden tasolla, ja kuinka isoja starojakin siellä tietenkin jo pelaa tulevien NFL-lupausten muodossa. Mulla tuli mieleen, kun harvemmin on osunut silmiin, että onko heidän pakko valmistua opinnoistaan ja jos ja luultavasti kun ei ole pakko, niin kuinkahan usein esim. ne tulevat NFL-pelaajat eli yliopistojengien parhaat pelaajat suorittavat opintonsa loppuun ts. valmistuvat ennen siirtymistään ammattilaiskentille?
Eli käytännössä, onko esim. NFL:ssä loppujen lopuksi ihan koulutettua porukkaa kun iso osa kuitenkin sinne noista kouluista tulee? Ja koulutus käsitteenä ainakin papereiden valossa, tietämättä kuinka paljon nuo tähtipelaajat kenties jotain helpotusta ja armoa saa opintojensa suhteen jos lainkaan.
Ja matsimäärätkin noissa yliopistoissa näyttäisi olevan aika pieniä, vuoden aikana ilmeisesti joku 10-14 matsia jos tilastoista jotain päättelee. Varmaan kohtalaisesti jengit siellä treenaa ja panostaa pelien välissä ja ulkopuolella koko vuoden, mutta tekisi mieli tietää onko se noilla pelaajilla kuitenkin opiskelupainotteista ja siihen tähtäävää, vai täysin treeni- ja pelipainotteista se yliopistoura ilman kummempia satsauksia opiskeluun.
Kysymys siis vielä kertauksena, mahtaako keskimäärin NFL:ään asti etenevä yliopistopelaaja poistua opinahjostaan paperit kourassa? Toki noista yliopistojengeistä varmasti hyväkin osa valmistuu ilman muuta, mutta näiden joukossa tietenkin varmasti iso osa jätkiä kenellä pelivuodet jäävätkin sitten siihen opiskelu-uraan ja siitä lähdetään valmistuneena ns. siviilihommiin.
Sellaista.
Pelaaja saa kolmen yliopistovuoden päätteeksi hakeutua NFL-draftiin. Eli jos vaikka ensimmäinen vuosi on mennyt redshirt-statuksella harjoitusvahvuudessa, ja vain kaksi virallista pelivuotta, niin tällä koulutaustalla voi jo hakeutua draftiin. En ihan tarkkaa määrää tiedä, mutta mitä kovempi stara on kyseessä ja/tai mitä huonommasta taloudellisesta asemasta pelaaja on kotoisin, niin sitä hanakammin draftiin mennään. Noin 2/3 kuitenkin koulunsa käy läpi, sillä tuon senior-vuoden opiskelut ovat lähes aina minimaalisia, ja silloin voi pelaaja lähes ammattimaisesti keskittyä vain pelaamiseen. Se taas tarkoittaa monien kohdalla mahdollisuutta parantaa draft-statusta, ja sitä kautta tulevaa palkkaa jne jne.
Koulumenestys täytyy olla kohdillaan, sillä jos koulunkäynti selkeästi kärsii pelaamisesta, voidaan pelaaja pudottaa joukkueesta, tai evätä pelaajastipendi. Muistelen että noita "välikokeita" on kauden aikana muutama. Jos keskiarvo on liian huono tai jossakin aineessa tulee hylätty, peliura voi olla siinä koulussa ohi. Siirto toiseen kouluun tarkoittaa myös automaattisesti yhden kauden mittaista välivuotta, eli tällainenkin kikkailu on pyritty estämään. Iso osa pelaajista ei palaa kouluun, jos NFL:ään pääsee, mutta aika moni kuitenkin palaa suorittamaan opintonsa loppuun. Tässäkin on taas se tausta, että hyvin harva köyhistä oloista tullut pelaaja palaa kouluun sen jälkeen, kun on muutama miljoona taalaa vedetty taskuun NFL:stä. Jos ei taas ura ammattilaisena aukea, kuten tosi monella käy, sitten palataan koulun penkille. Tässäkin taisi olla tilanne se, että jos ilmoittaudut draftiin, et saa enää pelata sen jälkeen yliopistossa seuraavilla kausilla, eikä myöskään stipendi kata opiskeluja. Jos otat riskin ja menet draftiin ennen koulun päättymistä, ja et pääse NFL:ään, niin sitten koulun loppuun suorittaminen menee omasta taskusta.
Opiskeluaika on lähes täysin tasapainoilua koulun ja pelaamisen välillä. Päivät ovat usein 10-12 tuntia pitkiä. Koulussa käydään lähes samaa tahtia muiden kanssa, samat tentit ja kurssit on ohjelmassa, ja koulun jälkeen on aina pari tuntia treenejä. Toki jotkut koulut ovat jääneet kiinni siitä, että heikosti koulussa pärjääville opiskelijoille on koulun puolesta hankittu tutor, että pelaaja ei putoaisi koulusta ja joukkueesta pois, mutta tästä on sitten rankaistu aika isolla kädellä. Yleisin on pudottaa vuosittain tarjottavien stipendipelaajien määrää, jolloin koulun urheilullisen menestyksen rakentaminen on vaikeampaa. Tästä yksi esimerkki on paraikaa Penn Staten kärsimä rangaistus yhden valmentajan lapsiseksitoilailuiden takia.
Urheilujoukkueet ovat todella, todella tärkeitä kouluille. Suosittelen katsomaan esim. YouTubesta "
ESPN 30 for 30 - The U" missä kerrotaan minkälainen merkitys kouluille on menestyvä urheilujoukkue. Tässä tilanteessa Miamin yliopisto.
Mutta lopulta kun ajattelee, niin yliopistosta valmistuu vuosittain pelkästään IA-tasolta, eli ylimmältä yliopistotasolta 123:sta koulusta, valmistuu noin 2500 pelaajaa vuosittain (yhteensä kaikilta tasoilta lähemmäs 8000), joista noin 100 pääsee edes kokeilemaan NFL:ään. Ja kun farmisarjoja ei juurikaan ole, niin osa päätyy Kanadan CFL:ään tai Arena Footballin pariin. Nopeasti laskettuna pari prosenttia saa minkäänlaista palkkaa pelaamisesta yliopiston jälkeen.
EDIT: Lisätään tähän se, että moni pelaaja nykyään vaatii NCAA:lta palkkaa pelaamisesta. Nythän he saavat jo ilmaisen opiskelun, ylläpidon, ruuat, ja pienen päivärahan, sekä pääsevät ilmaiseksi reissaamaan ja pelaamaan. Pelkkä koulutus maksaa useita kymmeniä tuhansia, joten ei se pelaamisesta saatava "korvaus" paha ole, kun tuolta kantilta ajattelee.