Sekalaisten kysymysten ketju II

[Kissa Jansson]

Kuinka pitkällä viitekorolla (euribor) asuntolainan takaisinmaksu tulee todennäköisimmin halvimmaksi? Tuo 12 kk tuntuu aika kalliilta nyt verrattuna 3 kk euriboriin, mutta miten on asian laita 20 vuoden aikajaksolla? Ovatko lyhyet korot yleensä kalliimpia?

Kauppalehdestä korkokäppyrää ihmeteltäväksi. Niinhän ne ovat tutkineet että 1kk euribor olisi aina tullut halvimmaksi. Vaan mennyt ei ole tae tulevasta ja korkojen tulevaa kehitystä ei ennalta tiedä edes se nasaretilainen vastasyntynyt.

 

[JZZ]

Kuinka pitkällä viitekorolla (euribor) asuntolainan takaisinmaksu tulee todennäköisimmin halvimmaksi? Tuo 12 kk tuntuu aika kalliilta nyt verrattuna 3 kk euriboriin, mutta miten on asian laita 20 vuoden aikajaksolla? Ovatko lyhyet korot yleensä kalliimpia?

20 vuoden sisällä tuo pitäisi mennä aikalailla tasan, mutta kyllähän noita korkoja kannattaa seurata ja tarvittaessa vaihtaa. Muistaakseni koron vaihtaminen maksaa n. satasen, ja saavutettava suora hyöty parissa kuukaudessa voi olla kuitenkin useita satasia, joten kyllä noilla kannattaa pelata.

 

[Creed Bratton]

Kuinka pitkällä viitekorolla (euribor) asuntolainan takaisinmaksu tulee todennäköisimmin halvimmaksi? Tuo 12 kk tuntuu aika kalliilta nyt verrattuna 3 kk euriboriin, mutta miten on asian laita 20 vuoden aikajaksolla? Ovatko lyhyet korot yleensä kalliimpia?

Olen samaa mieltä edellisten vastaajien kanssa, että kannattaa vaihdella aina välillä sitä viitekorkoa vaikka joutuisikin maksamaan sen 100euron kulun siitä viitekoron vaihtamisest.

Itsellä on tällä hetkellä 3kk euribor ja ensi kesänä/syksynä ajattelin vaihtaa sen 12kk euriboriin, toki riippuen minkälaisia ennusteita talouden kehittymisestä annetaan. Jos korot ovat ennusteiden mukaan nousemassa vaikka esim. syksyllä, niin ensin ajattelin kesällä vaihtaa 12kk euriboriin ja sitten seuraavana vuonna jos korot vielä nousevat, niin vaihdan todennäköisesti pankin primekorkoon, koska prime on noihin euriboreihin nähden varsin hidasliikkeinen. Ja kun taas korot laskevat, niin 1 tai 3 kuukauden euribor on varsin hyvä vaihtoehto.

Toki tämä on täysin omaa päättelyä, joku viisaampi voi valistaa itseäni ja muita, olenko täysin kujalla tässä ajattelussani.

 

[Pleksi(t)]

Kuinka pitkällä viitekorolla (euribor) asuntolainan takaisinmaksu tulee todennäköisimmin halvimmaksi? Tuo 12 kk tuntuu aika kalliilta nyt verrattuna 3 kk euriboriin, mutta miten on asian laita 20 vuoden aikajaksolla? Ovatko lyhyet korot yleensä kalliimpia?

Suomen Pankin sivuilla on hyvää käyrää koroista. Viime vuosina lyhyet ovat tulleet selkeästi halvemmaksi mutta sehän ei tietenkään tarkoita sitä että jatkossa olisi sama juttu. Yllättävän isona säilyi 1kk:n ja 12kk:n euriborien ero vaikka hetken näytti että korot olisivat lähteneet nousuun. Ei kai tuohon voi kukaan varmaa vastausta antaa. Jos tuntuu siltä että korot eivät merkittävämmin vielä nouse, sitten lyhyttä vaan, mutta jos ne vuodessa nousee yli kahteen niin sitten alkaa jo 12kk:n euriborkin pärjäämään.

 

[Tuen Vety]

20 vuoden sisällä tuo pitäisi mennä aikalailla tasan, mutta kyllähän noita korkoja kannattaa seurata ja tarvittaessa vaihtaa. Muistaakseni koron vaihtaminen maksaa n. satasen, ja saavutettava suora hyöty parissa kuukaudessa voi olla kuitenkin useita satasia, joten kyllä noilla kannattaa pelata.

Tosin yleensä jos haluat vaihdella korkoperustaa niin pankki ottaa puheeksi myös oman marginaalinsa tarkistamisen. Tästä syystä itselläni on jäänyt kikkaulu vähiin. Kerran olen vaihtanut koron 12kk euriborista 3kk ja silloinkin jouduin pankin kanssa vääntämään kättä, vaikka asia oli kirjattuna lainasopimukseen.

 

[JZZ]

...vaihdan todennäköisesti pankin primekorkoon, koska prime on noihin euriboreihin nähden varsin hidasliikkeinen...

Joku viisaampi sanoi että noita pankkien omia prime-korkoja ei kannattaisi missään tapauksessa käyttää, koska ovat aina kalliimpia kuin muut korot (nytkin nordean prime on 1,8% kun 12kk euribor näyttäisi olevan 1,525%). Korkotaso on noissa vakaampi, mutta ymmärtääkseni tarvittaessa tuota voidaan kyllä nostaakin nopeammin kuin euriboria, joka on kuitenkin keskiarvo eurooppalaisten pankkien noteerauksista.

 

[Creed Bratton]

Joku viisaampi sanoi että noita pankkien omia prime-korkoja ei kannattaisi missään tapauksessa käyttää, koska ovat aina kalliimpia kuin muut korot (nytkin nordean prime on 1,8% kun 12kk euribor näyttäisi olevan 1,525%). Korkotaso on noissa vakaampi, mutta ymmärtääkseni tarvittaessa tuota voidaan kyllä nostaakin nopeammin kuin euriboria, joka on kuitenkin keskiarvo eurooppalaisten pankkien noteerauksista.

Ainakin nopeasti googletettuna Nordean primekorko on korkojen noustessa noussut hitaammin kuin 12kk euribor ja samaa tahtia, kun 3kk euribor. Taas korkojen laskiessa molemmat euriborit (3kk ja 12kk) ovat laskeneet nopeammin kuin pankin prime.

Joten ottaen huomioon sen, ettei 12kk euribor päivity kuin kerran vuodessa oman lainan kohdalla, niin taidan itsekin jatkossa pitää sen oman viitekorkoni 12 kk euriborissa korkojen noustessa.

 

[Kissa Jansson]

Linkki Kauppalehden keskustelupalstalle: Onko mitään syytä olla käyttämättä 1kk euriboria asuntolainan korkona?

Kun kirjoittaa keskustelupalstan haku-kenttään esim. sanan viitekorko, löytyy sivutolkulla aiheeseen liittyvää juupas-eipästä.

 

[jussi_j]

Joku viisaampi sanoi että noita pankkien omia prime-korkoja ei kannattaisi missään tapauksessa käyttää...

Ei tarvi kovin viisas edes olla tajutakseen, että koron määrittelyä ei kannata antaa luotonantajalle. Kyllähän ne prime korot ovat vakaita, silloin kun korot ovat laskussa. Tarkastelkaa tilannetta kun korot ovat nousussa.

 

[lexicon]

Riippuu alasta ja suoritettavan tarkastuksen laajuudesta.

No jos vaikka on saanut rike- ja päiväsakon turvavyön käyttämättä jättämisestä tai kadulle kuseksemisesta ja kannabiksen käyttörikoksesta, estävätkö nämä esimerkiksi poliisiksi hakemista? Vartijaksi? Valtion virkaan?

 

[Kulttimörkö]

No jos vaikka on saanut rike- ja päiväsakon turvavyön käyttämättä jättämisestä tai kadulle kuseksemisesta ja kannabiksen käyttörikoksesta, estävätkö nämä esimerkiksi poliisiksi hakemista? Vartijaksi? Valtion virkaan?

Parkkisakot menee vielä läpi sormien, mutta esimerkiksi kannabiksen käyttörikos ei mene.

 

[bozik]

No jos vaikka on saanut rike- ja päiväsakon turvavyön käyttämättä jättämisestä tai kadulle kuseksemisesta ja kannabiksen käyttörikoksesta, estävätkö nämä esimerkiksi poliisiksi hakemista? Vartijaksi? Valtion virkaan?

Näihin ei valitettavasti ole yksiselitteistä vastausta, vanhojen rikkeiden vaikutus riippuu aina hommista mitä haetaan. Rikosten osalta on hyvä lähteä siitä, että rekisterihän puhdistuu aika ajoin riippuen rikkeestä. Pelkkä sakkorangaistus kait ei juuri koskaan voi olla esteenä esim. ammatinvalinnassa, kovempien tuomioiden osalta on sitten eri juttu. Noista esimerkeistä voisi ajatella kannabiksen käytön haittaavaan poliisiksi hakemista (jos siis se rekisteröity) mutta muut rikkeet lienevät niin pieniä ettei vaikutusta.

 

[Repe #51]

Orange Arena, Bratislava

Kumpaankohan suuntaan kotijoukkue hyökkää Bratislavan Orange areenalla MM-kisoissa?

Lippuja juuri varailemassa kisoihin ja olis ihan kiva tietää mihin päätyyn Suomi hyökkää kaksi erää...

 

[lexicon]

Noista esimerkeistä voisi ajatella kannabiksen käytön haittaavaan poliisiksi hakemista (jos siis se rekisteröity) mutta muut rikkeet lienevät niin pieniä ettei vaikutusta.

Näin itsekin mietin mutta eikö se koko homman pointti sakolla rankaisemisessa ole se, ettei tekoa ole pidetty niin vakavana että siitä olisi syytä rankaista muuten kuin tuommoisella ranteille näpäytyksellä? Ajan nyt takaa lähinnä tuota kannabispointtia, eli mitä järkeä oli vaihtaa sen rankaistavuutta aikoinaan jos kuitenkin siitä on samanlainen haitta myös tulevaisuudessa lainrikkojalle kuin wanhan ajan tuomiossa? Sakkohan ei ole tuomio, vai onko? Ja minkälaiset edellytykset esimerkiksi työnantajilla on näitä tutkia, ja millä perusteilla?

 

[Vaughan]

Kuinka pitkällä viitekorolla (euribor) asuntolainan takaisinmaksu tulee todennäköisimmin halvimmaksi?

Eräs (vaan en muista kuka) asiantuntija heitti syksyn aikana kuvaavan esimerkin että, jos hänelle tarjottaisiin koko loppuelämäksi lainaa kiinteällä 5% korolla, hän ottaisi sen ilo mielin vastaan. Hän toki saattoi laskea arvoa myös sille, että tuossa kuvitteellisessa esimerkissä, hän olisi suojattu myös jotain yllättävää markkinahäiriötä vastaan, joka saattaisi nostaa korkoja reilusti yli viiden.

Vaikka historiallisesti lyhyet korot ovat tulleet edullisemmaksi, juuri nykyisinä epävarmoina aikoina turvautuisin itse pitkiin. Tietenkin jos pystyy tarvittaessa joustamaan maksukykynsä suhteen, voi pienellä riskilläkin hakea maksimihyötyä veikkaamalla korkojen nousua vastaan. Moni meistä ei kuitenkaan pysty tiukan paikan tullen nostamaan kuukausittaista maksuosuuttaan kovin paljon, jolloin vakaus saattaa olla itsessään arvokasta, ja siitä saattaa kannattaa maksaa pieni lisähintä juuri nyt, kun korot ovat historiallisen alhaalla.

 

[Number 11]

Olisin matkustamassa perjantaina junalla Helsingistä Joensuuhun ja kysyisinkin näiltä VR:n palveluita viime aikoina enemmän käyttäneiltä sitä, että onko mitenkään mahdollista olla perillä edes suurinpiirtein ajoissa? Koko ajan kun saa lukea/kuulla myöhästymisistä, mutta eipä oikein ole käsitystä kuinka iso osa junista todellisuudessa on myöhässä. Ihan omakohtaiset kokemukset kelpaavat tai jos jostain uutisesta olette bonganneet jotain myöhässäoloprosentteja jne.

 

[Rod Weary]

Ihan omakohtaiset kokemukset kelpaavat tai jos jostain uutisesta olette bonganneet jotain myöhässäoloprosentteja jne.

Uutisista bongattu myöhässäoloprosentti. Tai oikeastaan onnistumisprosentti.

 

[Chambza]

Mene Etelänavalle ja kävele siellä aikavyöhykkeeltä toiselle ihan niin monesti kuin jaksat.

Tuo ei toimisi, sillä kalenterivuoden vaihtumishetki ja kellonajat ylipäänsä ovat ihmisten välisiä sopimuksia, jotka menevät pääosin valtiorajojen tai vastaavien mukaan. Etelämantereelle ei taida olla sovittu aikavyöhykettä tai kellonaikaa oikeastaan ollenkaan, mutta ainakaan niitä ei ole useita. Pituuspiiriltä toiselle etelänavalla voi toki kepein askelin loikkia.

 

[sampio]

Hei taas, palstan graafiset suunnittelijat ja muut lattekuppi kädessä tuhansia euroja tienaavat taikurit!

Minulla olisi taas hiukan kysyttävää vektoreista sun muista. Sen verran olen kehittynyt, että tajuan jo vektori- ja pikseligrafiikan eron, joten ette ehkä joudu aivan alusta minua neuvomaan. Mutta kysymyksiin:

- Jos kirjoitan vektoripolulle tekstiä, onko se automaattisesti vektorigrafiikkaa? Tämä päätyy varmasti johonkin ketjumailiin vielä naureskeltavaksi, mutta menköön. Älkää läikyttäkö lattea macille.

- Mikä on paras/tarkin työkalu kuvan rajaamiseen tai irroittamiseen taustasta? Entä reunojen pehmentämiseen irroittamisen jälkeen?

- Jos painotuotteesta puhutaan, niin olenko oikeilla jäljillä, jos pysyn koko prujun ajan cmyk-väreissä, kun tuotan itse matskua?

- Eikö perusidea olekin se, että tuotan tekstin tekstinä, peruskuvat esim. jpeg:nä ja kaikki grafiikat, kuten vaikka huomiota herättävät otsikot vektorigrafiikkana?

Kiitos.

 

[JZZ]

- Jos kirjoitan vektoripolulle tekstiä, onko se automaattisesti vektorigrafiikkaa? Tämä päätyy varmasti johonkin ketjumailiin vielä naureskeltavaksi, mutta menköön. Älkää läikyttäkö lattea macille.

Tuotatuota, teksti pysyy vektorina niin kauan, kun se on vektoriohjelmassa (esim Illustrator) tai kun se rasteroidaan (esim photoshopissa, niin kauan kun tekstiä pystyy muokkaamaan, on se olemassa vektoreina). Rasterointi tarkoittaa siis muuntamista pikseleiksi, jolloin skaalaus ei enää toimi.

- Mikä on paras/tarkin työkalu kuvan rajaamiseen tai irroittamiseen taustasta? Entä reunojen pehmentämiseen irroittamisen jälkeen?

Siis puhutaanko nyt pikseligrafiikasta? Photoshopin lasso varmaankin, reunojen pehmentämiseen kannattaa käyttää eri tapoja, riippuu hyvin pitälti siitä mihin olet upottamassa kuvaa.

- Jos painotuotteesta puhutaan, niin olenko oikeilla jäljillä, jos pysyn koko prujun ajan cmyk-väreissä, kun tuotan itse matskua?

Jep, CMYK on painoväristandardi. RGB taas digitaalisen median.

- Eikö perusidea olekin se, että tuotan tekstin tekstinä, peruskuvat esim. jpeg:nä ja kaikki grafiikat, kuten vaikka huomiota herättävät otsikot vektorigrafiikkana?

No ei välttämättä, voithan sä tehdä noi ihan tapauskohtaisesti kaikki miten ikinä haluatkin. Logot jne kandee duunata vektoreina, silloin niitä voi skaalata ihan mihin kokoon ikinä haluaa, tarkkuuden kärsimättä.

Selitinpä epäselvästi. Tai ehken edes tajunnut kysymyksiä. Tarvii hakea ehkä kupillinen lattea.

 

[-OO-]

- Mikä on paras/tarkin työkalu kuvan rajaamiseen tai irroittamiseen taustasta? Entä reunojen pehmentämiseen irroittamisen jälkeen?

Tähän on N+1 vaihtoehtoa ja kaikki on yhtä hyviä. Eli minun mielestäni kysymys on ihan siitä millä tavalla tottuu tekemään. Minä käytän sitä pistelassoa jolla naksuttelen siihen reitin, ja sitten pyöristän sen valinnan joko reittityökaluilla tai sitten ihan vaan feather-toiminnolla. Mutta ihan yhtä lailla hyvä työkalu on pyyhekumi jos sitä tottuu käyttämään, tai onhan tuossa Photarissa vaikka miten paljon erilaisia työkaluja tuohon tarkoitukseen. Minä suosittelen että kokeilet eri tekniikoita ja katsot mikä sopii sinulle parhaiten.

- Jos painotuotteesta puhutaan, niin olenko oikeilla jäljillä, jos pysyn koko prujun ajan cmyk-väreissä, kun tuotan itse matskua?

Yleensä kyllä. RGB-värejä ei kannata painotuotteissa käyttää missään tapauksessa koska ne on tarkoitettu vain digitaalisen median puolelle. Toinen vaihtoehto CMYK-väreille on sitten Pantone-värit*, jos on kysymys esim. kaksiväripainatuksesta. Mutta tämä kannattaa aina kysyä ensin painosta millä väreillä työ painetaan. Jotkut painot eivät mielellään paina Pantone-väreillä vaan ajavat kaikki kaksiväriset tai kolmivärisetkin työt mieluummin nelivärisarjasta (eli siis CMYK-väreillä).

- Eikö perusidea olekin se, että tuotan tekstin tekstinä, peruskuvat esim. jpeg:nä ja kaikki grafiikat, kuten vaikka huomiota herättävät otsikot vektorigrafiikkana?

Tuo on optimitilanne kyllä.


*Linkki vie Wikipediaan

 

[sampio]

Kiitokset graafikoille. En hyödynnä jakamaanne ammattitaitoa kaupallisesti tai aatteellisesti, vaan lupauduin nokkamieheksi koulumme projektiin. Muut ovat vielä kädettömämpiä kuin minä, mutta hyvä tästä tulee.

 

[Czescku]

Osaisiko joku auttaa tämmöisessä digitv-ongelmassa:

Eli welhon kaapeliverkko ja telkkarina kohta 3v vanha Sonyn KDL32 jotain. Ongelmana on kakkosnipun kanavien (maikkari, nelonen, sub, jim jne) todella hidas "käynnistyminen". Tulee moneksi minuutiksi teksti "Kanavaa ei ole viritetty" mutta sinnikkäällä odotuksella nuo rupeavat sitten näkymään.Tänään kokeilin virittää kanavat uudelleen niin hävisi kaikki nuo mainitut kanavat kanavalistastakin. Noin kymmenennellä virityskerralla sitten löytyi kun pistin hakutajuudeksi käsin 282mhz, jonka netistä löysin.

Kysymys on lähinnä että voiko tälle tehdä mitään vai onko tämä vain kyseisen telkkarin ominaisuus (sama ongelma oli nimittäin edellisessä osoitteessa jossa asuimme, joten ainakaan siitä ei ole kiinni).

 

[kananlento]

Sain tuossa lahjaksi Xbox 360:n ja olen päässäni pähkäillyt, että kannattaisiko minun palauttaa tuo mylly ja ottaa PS3 tilalle?

En usko, että tulen pelaamaan mitään muuta kuin NHL:ää ja FIFAa tuolla, joten grafiikat ovat ilmeisesti samat. Mutta se mikä harmittaa Xboxissa on koneen meteli ja maksullinen online palvelu. Pleikkarillahan pääsee ilmeisesti ilmaiseksi selailemaan nettiä ja pelailemaan.

Mutta siis se kysymys:

1. Osaako joku kertoa, onko pleikkarissa yhtä äänekäs hurina kun xboxissa?
2. Voinko pelata noita kahta peliä ilmaiseksi pleikkarilla?
3. Onko pleikkarissa omat vastaavat ongelmansa?

Tattis, jos jollain löytyy vastauksia.

 

[Rommeli]

Mutta siis se kysymys:

1. Osaako joku kertoa, onko pleikkarissa yhtä äänekäs hurina kun xboxissa?
2. Voinko pelata noita kahta peliä ilmaiseksi pleikkarilla?
3. Onko pleikkarissa omat vastaavat ongelmansa?

Tattis, jos jollain löytyy vastauksia.

1. Hurina ei ole mielestäni suuri, jos pleikka vaan on hyvin tuulettuvassa tilassa. Suljetussa tilassa alkaa lämmetessään huudattamaan tuulettimia melkoisesti. En tosin tiedä miten kovasti boksi sitten metelöi.

2. Voit pelata.

3. Eipä ole juuri ongelmia tullut toistaiseksi vastaan. Jos jotain hakemalla hakee, niin nettiselain on melkoisen paska mielestäni. Tämä ei toki varsinaisesti haittaa, sillä surffailu hoidetaan noin yleisesti tietokoneella. Urho Playtä ei pysty katsomaan.