Sekalaisia kysymyksiä NHL-kiekosta

[FutureHockey]

Mielestäni tätä ollaan jossain päin Jatkoaikaa jo kysyttykkin, mutta kysytään nyt uudestaan sillä olen todella paska käyttämään tuota hakutoimintoa:

Mikä on pienin pistemäärä jolla ollaan voitettu joukkueen sisäinen pistepörssi? Oman muistini mukaan Scott Young voitti aikoinaan St.Louisin sisäisen jollain 54 pisteellä (tjsp), mutta onko tuo virallisesti pienin nykyaikana tullut pistemäärä?

Kysymys tuli vain mieleen kun mietiskelin tuossa, että monikohan Islandersista mahtaa ylittää 50 pisteen rajapyykin tällä kaudella. Pelejä on jäljellä sen parisenkymmentä, mutta meno on sen verran epätasaista, että en lähtisi hehkuttamaan edes Okposolle (nyt 13+27=40) tuon rajapyykin ylittämistä.

 

[Ferris]

Mikä on pienin pistemäärä jolla ollaan voitettu joukkueen sisäinen pistepörssi? Oman muistini mukaan Scott Young voitti aikoinaan St.Louisin sisäisen jollain 54 pisteellä (tjsp), mutta onko tuo virallisesti pienin nykyaikana tullut pistemäärä?

Sitä en tiedä onko seuraava luku koko liigan pienin, mutta Jeff Halpern voitti Capsien pistepörssin kaudella 2003-2004 ruhtinaallisilla tehoilla 19+27=46. Toki pitkälti voitto johtui siitä, että kauppatakarajalla paremmat pistemiehet kuten Bondra, Lang, Gonchar ja Jagr kaupattiin muualle.

 

[Osmo Rapeli]

Ottawassa taidettiin myös vetää aika minimejä silloin ensimmäisellä kaudella.

EDIT: Jaa oli sillä Maciverillä peräti 68 pistettä. Petr Klima 92-93, 48 pisteen voitto Oilersissa.

 

[Lawless]

Toki pitkälti voitto johtui siitä, että kauppatakarajalla paremmat pistemiehet kuten Bondra, Lang, Gonchar ja Jagr kaupattiin muualle.

Sama homma FutureHockeyn tarkoittamalla kaudella 2005-06, jolloin Scott Young voitti St. Louisin pistepörssin 49 pisteellään. Paremmalla tahdilla pisteitä tehneet Doug Weight ja Mike Sillinger kaupattiin muualle.

 

[Osmo Rapeli]

Paul Ysebaert 1997-98, 40 pistettä. Tämän hetken kärki?

Poiskaupatuista Hamrlik teki kahdessa seurassa yhteensä 41 pistettä.

 

[Caniac]

Paul Ysebaert 1997-98, 40 pistettä. Tämän hetken kärki?

Ja Tampan paras maalintekijä teki tuolla kaudella jopa 16 maalia.

Ei ihan niin kova suoritus, mutta Josef Vasicek voitti 03-04 Carolinan sisäisen 45 pisteellä ja 19 maalilla.

 

[larzzon]

->Bruinsin pörssikärki on tällä hetkellä Patrice Bergeron tehoilla 12+25=37. Bergeronilla viidenkympin rajapyykki on tiukassa nyt kun hän on palannut taas jarrusentterin rooliinsa. Wheelerillä, Krejcillä ja Savardilla on 31 pistettä, joten voi olla, ettei Bruinsista kukaan ylitä 50:tä pistettä.

Taitaisi olla aika ainutlaatuista, sikäli jos joukkue vielä selviytyy jatkopeleihinkin?

 

[tomageeni]

Viimeksi kun tätä triviaa pohdittiin, niin kaikista "kovimmaksi" taisi nousta Scott Pellerin, Minnesota Wild 2000-2001. Pellerin voitti Wildin sisäisen pistepörssin tehoilla 11+28=39.
Maalipörssiä hän ei sentään vienyt nimiinsä, sillä Gaborik teki tuolla kaudella 18 maalia.

 

[Saikka]

Viimeksi kun tätä triviaa pohdittiin, niin kaikista "kovimmaksi" taisi nousta Scott Pellerin, Minnesota Wild 2000-2001. Pellerin voitti Wildin sisäisen pistepörssin tehoilla 11+28=39.

Aah, Scott Pellerin. Tuo 00-01 Wild oli muutenkin hyvin hieno joukkue, taitoa Gaborikin verran ja se oli siinä. Niin masentavaa kilpikonnaa illasta toiseen ja nyt kun tuon ajan Wildin otteluita on pari tullut nähtyä niin pitää kiittää onneaan ettei tuolloin vielä ollut mahdollisuutta joukkueen otteluita nähdä, sillä nuo olivat oikeasti useat ottelut sellaista kamaa että jos vakavasti masentuneelle ihmiselle näyttäisi erän verran kauden 00-01 Wildin pelaamista niin illan päätepysäkki olisi hirttäytyminen suihkuverhoon.

Siis oikeasti, Stacy Roest pelasi pätkiä kaudesta ykköskentän sentterinä. Ja silti jokainen ottelu loppuunmyyty...

Huhhuh.

 

[Fat Jesus]

Eiköhän tämänkin tiedon joku löydä jostain:

Kuka maalivahti on vaihdettu eniten pois kesken pelin:
A)kappalemäärissä
B)prosentuaalisesti aloittamistaan peleistä?

Samaan syssyyn vois kysyä että kuka on useimmiten vaihdettu kesken pelin maalille?

 

[rey]

Eniten pelejä pelannut puolustaja jolla enemmän maaleja kuin syöttöjä?

 

[Lawless]

Eniten pelejä pelannut puolustaja jolla enemmän maaleja kuin syöttöjä?

Tähän en tiedä vastausta, mutta Harry Cameron on varmaankin vahvoilla: 128, 88+51=139 (playoffs: 20, 10+7=17).

EDIT: Olinkin pahasti metsässä: Georges Boucher, 449, 117+87=204 (playoffs: 28, 5+3=8).

 

[varjo]

Samaan sarjaan matalia pistepörssivoittoja kuuluu myös Saku Koivun jaettu pistepörssivoitto Montrealissa 2000-01 jolloin voitto irtosi 47 pisteellä.
Koivulla siis 47 pistettä 54 ottelussa, pistepörssin voiton jakaneella Oleg Petrovilla 81 ottelua.

Good times, good times.

 

[TKH]

Tähän en tiedä vastausta, mutta Harry Cameron on varmaankin vahvoilla: 128, 88+51=139 (playoffs: 20, 10+7=17).

EDIT: Olinkin pahasti metsässä: Georges Boucher, 449, 117+87=204 (playoffs: 28, 5+3=8).

Cameronin aikalaisista myös Sprague Cleghorn lienee aika korkealla kyseisellä listalla. Boucher lienee kuitenkin ykkönen.

 

[Osmo Rapeli]

Nihkeiden Calgary- ja Phoenix-visiittien jälkeen Olli Jokinen on löytänyt taas tehojaan Rangers-paidassa, mutta minne hävisivät miehen kulmakarvat?

 

[Bully]

Nihkeiden Calgary- ja Phoenix-visiittien jälkeen Olli Jokinen on löytänyt taas tehojaan Rangers-paidassa, mutta minne hävisivät miehen kulmakarvat?

Etkö hoksannut? Kulmakarvat on siirretty alemmaksi näyttämään cowboy-viikseiltä;D

 

[Heikki Kesä]

Itseä kiinnostaisi montako kertaa uransa aikana Martin Brodeur on vaihdettu pois New Jersey Devilsien maalilta kesken ottelun?

 

[sekolust]

Aina kevään tullessa aletaan puhumaan ns. pudotuspelien miehistä. Kysymys kuuluukin, keillä on tapahtunut pisteiden valossa (määrällisesti, prosentuaalisesti, whatever) suurin tasonnosto runkosarjaan verrattuna? Vielä parempi jos saisi tietoa koko uran tilastoista eikä vain yhdestä "vahingossa" tapahtuneesta onnistumisesta.

 

[Osmo Rapeli]

Aina kevään tullessa aletaan puhumaan ns. pudotuspelien miehistä. Kysymys kuuluukin, keillä on tapahtunut pisteiden valossa (määrällisesti, prosentuaalisesti, whatever) suurin tasonnosto runkosarjaan verrattuna? Vielä parempi jos saisi tietoa koko uran tilastoista eikä vain yhdestä "vahingossa" tapahtuneesta onnistumisesta.

En tiedä lasketaanko se vahingoksi, mutta kun puhutaan yksittäisistä pleijarikausista, niin Fedotenkon 12 maalia Tampa Bayn pleijarikaudella oli kova. Tekikö vielä useamman voittomaalin finaaleissa?

Vielä kovempi oli kuitenkin John Druce, joka oli tehnyt kahdella kaudella runkosarjassa kahdeksan maalia. Pleijareissa '90 Druce nostettiin ykkösketjuun Ciccarellin injuredauksen jälkeen, ja Druce teki konferenssifinaaleihin yltäneessä Capseissa 14+3.

Seuraavalla kaudella teki 58 pistettä, mutta pleijareissa ei enää koskaan mitään erityistä.

Tikkanen veti myös kolme kertaa pleijareissa yli piste per peli.

 

[Lawless]

Näistä pleijarionnistujista tulee aina mieleen Floridan partamies Dave Lowry ja kevät 1996. Runkosarjassa 63, 10+14=24 ja pleijareissa 22, 10+7=17. Parhaimmillaan Lowry teki 37 pistettä yhden runkosarjakauden aikana. En tiedä ansaitseeko välttämättä maininnan, mutta tuo parta jäi tuona keväänä hyvin mieleen.

 

[Osmo Rapeli]

Täältä löytyy kaikkien aikojen pleijaripistekärki. Kun tuijottaa noita nimiä, niin paistaa ainakin Ken Linseman esiin. Kovaotteinen jätkä, joka veti runkosarjaa alle piste per peli, mutta pleijareissa 1,06 pisteen keskiarvolla per peli. Ei ole käsi tärissyt.

Lanny McDonald teki näköjään '77 keväällä 10+7 yhdeksässä pleijaripelissä. Vuonna '89 vain yksi maali pleijareissa, mutta se ratkaisi Stanley Cupin.

EDIT: Mike Bossy oli iso tähti muutenkin, mutta tämä oli kova maalimääräputki:

1981 Mike Bossy, New York Islanders - 17
1982 Mike Bossy, New York Islanders - 17
1983 Mike Bossy, New York Islanders - 17

 

[tomageeni]

Edmontonin "hopea"-keväänä 2006 Fernando Pisani latoi pudotuspeleissä kovat 14 maalia 24 pelissä. Sikäli aika poikkeuksellinen lukema, että miehen ennätys runkosarjassa on 18 maalia (81 pelissä).

Tuon jälkeenhän Pisani sai kovan sopparin, eikä ole pystynyt tekemään 14 maalia enempää runkosarjassa.

Saku Koivuhan on tunnetusti ns. kovien pelien pelaaja, ja tämä näkyy myös tilastoissa: NHL:n runkosarjassa pistekeskiarvo 0.79 ja pudotuspeleissä 0.89. Koivun pelimäärät (845 + 54) ovat jo sen verran korkeita, ettei tämä mene enää tilastollisesti sattuman piikkiin - huomioiden vielä että maalimäärät taitavat olla hieman pienemmät pudotuspeleissä keskimäärin (onko tähän muuten mitään tilastofaktaa?). Kovin selkeä erohan tuo ei ole, mutta kertoo siitä, että Koivu osaa ajoittaa kuntohuippunsa aina kauden tärkeimpiin peleihin.

 

[TKH]

EDIT: Mike Bossy oli iso tähti muutenkin, mutta tämä oli kova maalimääräputki:

Kovista lukemista puheenollen voisi mainita myös Brian Leetchin, jolla oli 56 ottelun jälkeen huima 1,29 pistekeskiarvo. Orr:lla on nykyään puolustajista paras keskiarvo 1,24. Myöhemmin Leetchin keskiarvo putosi, mutta on edelleen toisena puolustajien kaikkien aikojen listalla 1,02 keskiarvolla. Kahden mainitun lisäksi vain Coffey:lla on myös yli yhden keskiarvo.

 

[TAM]

Edmontonin "hopea"-keväänä 2006 Fernando Pisani latoi pudotuspeleissä kovat 14 maalia 24 pelissä. Sikäli aika poikkeuksellinen lukema, että miehen ennätys runkosarjassa on 18 maalia (81 pelissä).

Tuon jälkeenhän Pisani sai kovan sopparin, eikä ole pystynyt tekemään 14 maalia enempää runkosarjassa.

Sitähän ei tiedä miten hyvin Pisani pidotuspeleissä taas syttyisi. Ei ole oikein ollut mahdollisuutta päästä näyttämään :). Tuon kyseisen kevään lisäksi ainoat pudotuspelinsä Fernando on pelannut 2003 keväällä, jolloin kuudessa pelissä syntyi yksi maali. Toivottavasti sitten tänä keväänä pääsisi mukaan pudotuspeleihin.

Ja sopimushan on ihan tolkuttoman ylihintainen, johtuen tuosta hienosta kaudesta/pudotuspeleistä sekä varsin avokätisestä GM:stä.
Iso syy vaisuuteen parina viime kautena on tietysti ollut noilla terveysongelmilla, mutta eihän Pisani muutenkaan oikein maalintekijän rooliin istu. Ennemminkin hyvä puolustava hyökkääjä.

 

[Finnish Isles]

Aina kevään tullessa aletaan puhumaan ns. pudotuspelien miehistä. Kysymys kuuluukin, keillä on tapahtunut pisteiden valossa (määrällisesti, prosentuaalisesti, whatever) suurin tasonnosto runkosarjaan verrattuna? Vielä parempi jos saisi tietoa koko uran tilastoista eikä vain yhdestä "vahingossa" tapahtuneesta onnistumisesta.

Islandersin 1982-83 playoffeissa parhaaksi ketjuksi nousi täysin yllättäen aiemmin puolustavampiin rooleihin erikoistuneet veljekset Brent ja Duane Sutter yhdistettynä vauhti-ihme Bob Bournella. Kolmikko teki 20:ssä playoff-pelissä yhteensä 70 pistettä, kun runkosarjasta heillä oli vyöllään
Brent 80gp 21+19=40p -> PO 20gp 10+11=21
Duane 75gp 13+19=32 -> PO 20gp 9+12=21
Bourne 77gp 20+42=62 -> PO 20gp8+20=28

Billy Smith vei silti ansaitusti Conn Smythen tuolloin ja hän kuuluu maalivahdeista tyypillisiin kevään pelaajiin.

Duane Sutter teki kaksi kertaa urallaan runkosarjassa 53 pistettä (81-82, 85-86), mutta oli ärsyttäjän roolissaan tuollainen 30-40 pisteen jyrä ja uran osalta runkosarjassa syntyi 731gp 342p, joten yli piste per peli playoffeissa oli poikkeuksellinen esitys häneltä.

Brent Sutter oli alkujaan puolustava sentteri, joka nousi myöhemmin hyökkäävämpäänkin rooliin päästyään Bossyn sekä Tonellin kanssa samaan ketjuun Canada Cupissa 1984. Hyvien esitysten johdosta ketju jatkoi yhdessä kauden 1984-85, jolloin Brent Sutter nykäisi uransa kovimmat pisteet 102 ja nakutteli sen jälkeen tuollaiset n.60 pistettä pitkään.

Bob Bourne oli ihan kohtalainen pistemies jo ennen tuota ihmekevättä, mutta 28 pistettä nosti tehot uudelle tasolle. Hän oli jo aiemminkin pystynyt nostamaan tasoaan, kun mm. 1979-80 runkosarjan 73gp/40p sai jatkoa playoffien 21gp/20p tehoista. Muutenkin Bournen playoff-tilastot 139gp/96p urallaan osoittavat hänen viihtyneen tosipeleissä, kun vastaavat runkosarjanumerot ovat 964gp/582p.

Laitetaan nuo hockeydb-linkitkin ko. herroilta tähän:
Duane Sutter
Brent Sutter
Bob Bourne