Mainos

Sekalaisia kysymyksiä NHL-kiekosta

  • 1 090 919
  • 3 873

Mikä palkinto annetaan sen mukaan, kuka on kauden paras pelaaja

  • Hart memorial trophy

  • Ted Lindsay Award

  • Rocket Richard Trophy

  • Art Ross Trophy


Tulokset ovat nähtävissä vain äänestämisen jälkeen.

Ralph

Jäsen
Muistaako joku jotain pelaajaa, joka olisi tehnyt kaudella isot maalimäärät ja niistä erittäin suuri osa olisi ylivoimamaaleja? En siis tarkoita mitään "yksi maali kaudessa ja se ylivoimalla" -pelaajia, vaikka sataprosenttinen tuossa olisikin luku. Vaan siis jos joku olisi tehnyt esim. 35 maalia ja niistä 25 ylivoimalla tjsp.

Tuli vain mieleen, kun Justin Faulk on laukonut tällä kaudella 11 maalia ja kaikki ylivoimalla.

Nykyisellä tahdilla (11 maalia 28 ottelussa) Faulk tekisi kaudella 32 ylivoimaalia, jolla pääsisi kaikkien aikojen tilastossa toiselle sijalle. Kärjessä on Tim Kerr 34 ylivoimamaalilla kaudella 1985-86. Teki koko kaudella 58 maalia eli alle 60 prosenttia maaleista tuli ylivoimalla.
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Muistaako joku jotain pelaajaa, joka olisi tehnyt kaudella isot maalimäärät ja niistä erittäin suuri osa olisi ylivoimamaaleja? En siis tarkoita mitään "yksi maali kaudessa ja se ylivoimalla" -pelaajia, vaikka sataprosenttinen tuossa olisikin luku. Vaan siis jos joku olisi tehnyt esim. 35 maalia ja niistä 25 ylivoimalla tjsp.

Tuli vain mieleen, kun Justin Faulk on laukonut tällä kaudella 11 maalia ja kaikki ylivoimalla.
Esmes. Dave Andreychukin tilastoihin voisi varmaan tutustua tarkemmin. Teki kuitenkin 274/640 ylivoimalla, eli jollekin kaudelle voi löytyä aika hurja suonenveto. Myös Cheechoon 05/06-maalit voisi syynätä.

Edit. Andreychukilla mm. kaudella 91-92 41 maalista 28 ylivoimalla.
 
Viimeksi muokattu:

Van Taimeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
YV-maalien suhteellinen osuus on suurin Andreychukilla yli 40 maalia kaudessa tehneistä, tuo mainittu 28/41=68.3%

Yli 50 maalia kaudessa: Joe Nieuwendyk 1987-88: 31/51=60.8% maaleista ylivoimalla

Yli 30 maalia kaudessa: Marcel Dionne 1987-88: 22/31=71% maaleista ylivoimalla

Yli 20 maalia kaudessa: Yvan Cournoyer 1966-67: 20/25=80% ja Dion Phaneuf 2005-06: 16/20=80% maaleista ylivoimalla

Yli 15 maalia kaudessa: Yvan Cournoyer 1965-66: 16/18=88.9% maaleista ylivoimalla

Yli 10 maalia kaudessa: Doug Bodger 1987-88: 13/14=92.9% maaleista ylivoimalla

Edit: Ja NHL-ennätys, eniten maalia kaudessa, kaikki YV-maaleja: Ron Hainsey 2007-08: 8 maalia, kaikki YV:llä.
 
Viimeksi muokattu:

ämjiijii

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Suomen maajoukkue, Sharks bandwagon 2016
Teemu tais olla jaetulla ykkössijalla jokunen vuosi takaperin, kun ekassa matsissa tuli 2+2.

Näin minäkin muistelen. Kyseessä taisi olla tynkäkausi "2012"-2013, jolloin ensimmäisen kierroksen jälkeen pistepörssiä johtivat Teemu Selänne ja Jaromir Jagr.

1990-luvullahan Selänne pelasi useampia sadan pisteen kausia, mutta taisivatpa herrat Jagr ja Lemieux pitää huolen siitä ettei piikkipaikkaa hätyytelty.
 

Kyle

Jäsen
Lähi-historiasta hyökkääjistä Tomas Holmströmmillä taitaa olla koko uralta paras suhde ylivoimaaleja/kaikista maaleista, joka on 122/243 = 50,2%. Tämä siis jos ottaa vaikka vähintään 100 maalia tehneet pelaajat, puolustajia löytynee useampiakin jotka ovat tehneet yli 50% uran maaleista ylivoimalla. Mainittakoon että Holmström teki viimmeisellä kaudellaan 2011-12 kymmenen ylivoimamaalia 11:sta maalistaan.
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Oscar-gaalaan on vielä pari kuukautta, mutta innoittivat silti heittämään ilmoille seuraavan kysymyksen: kenellä on eniten "ehdokkuuksia" johonkin NHL-palkintoon ilman voittoa? Eli nyt etsitään sitä kaveria, joka sai aina ääniä kauden jälkeisissä äänestyksissä, mutta ei onnistunut koskaan nappaamaan henkilökohtaista pyttyä. Nopealla vilkaisulla mm. Sergei Gonchar on saanut Norris-ääniä kahtenatoista kautena, mutta on parhaimmillaan ollut kokonaisäänimäärässä neljäntenä. Steve Yzermanille on tyrkytetty Hartia yhtenätoista eri kautena. Vuonna 1989 Steve sijoittu kolmanneksi Gretzkyn ja Lemieuxin jälkeen. Tuolloin gaalasta lähti mukaan kuitenkin Pearson, eli nykyisen Lindsay-pokaalin edeltäjä. Myös Raymond Bourque on saanut Hart-luottoa 11 kertaa, häviten esimerkiksi vuonna 1990 vaivaisella kahdella äänellä Mark Messierille (227-225). Nicklas Lidström pelasi koko uransa esimerkillisen herrasmiesmäisesti ja sai siitä hyvästä Lady Byng -ääniä kuutenatoista eri kautena. Voidaan pitää pienenä (tai suurena) väärytenä sitä, ettei Nikke saanut nimeään pokaaliin joka voitaisiin aivan hyvin nimetä tulevaisuudessa hänen mukaansa.

Edit. Ja nuo Lidaksen Byng-ehdokkuudet ovatkin sitten ihan paperia Teemu Selänteen rinnalla, joka sai ääniä kyseiseen palkintoon hämmentävät 21 kertaa. Ja samaan on pystynyt myös sellainen tunnettu rähinöitsijä kuin Adam Oates. On tämä vekkuli palkinto.
 
Viimeksi muokattu:

Bosco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Pittsburgh
Shea Weber on seitsemänä edellisenä kautena sijoittunut top-8 joukkoon Norris-äänestyksessä. Parhaimmillaan ollut toinen (kahteen kertaan), ja kertaalleen ollut kolmas, eli kolme top-3 sijoitusta siis. Tuo voisi nykypelaajista olla aika korkealla tässä, ja etenkin jos haetaan peräkkäisiä "ehdokkuuksia" ilman voittoa.
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Shea Weber on seitsemänä edellisenä kautena sijoittunut top-8 joukkoon Norris-äänestyksessä. Parhaimmillaan ollut toinen (kahteen kertaan), ja kertaalleen ollut kolmas, eli kolme top-3 sijoitusta siis. Tuo voisi nykypelaajista olla aika korkealla tässä, ja etenkin jos haetaan peräkkäisiä "ehdokkuuksia" ilman voittoa.
Sopii myös hyvin itse aiheen henkeen, koska on ollut niin korkealla jokaisena vuotena. Montakohan kiitospuhetta on tullut laadittua lunttilapulle vuosien varrella?
 

Bosco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Pittsburgh
Henrik Lundqvist olisi muuten hyvä kanssa, mutta tuo yksi voitto "pilaa" sen. On nimittäin jokaisella kymmenellä NHL-kaudellaan ollut top-6 joukossa Vezina-äänestyksessä. Kertoo aika hyvin King Henrikin tasaisuudesta heti tulokasvuodestaan lähtien. Tänä vuonna taas luultavasti kolmen parhaan joukossa.
 
Viimeksi muokattu:

Van Taimeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
Norrisin osalta Scott Stevens sai ääniä 17 kautena (16 kertaa Top10), mutta pytty jäi saamatta. Brad Park oli puolestaan 6 kertaa Norris-äänestyksen kakkonen ja kerran kolmas, mutta ei koskaan voittanut. Sen siitä saa kun joutuu pelaamaan samaan aikaan Bobby Orrin, Denis Potvinin ja Larry Robinsonin kanssa.
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Norrisin osalta Scott Stevens sai ääniä 17 kautena (16 kertaa Top10), mutta pytty jäi saamatta.
Jäi muuten Scotty tsekkaamatta jostakin kumman syystä. Sen kuitenkin muistin että kaverilla ei Norrista ole, vaikka mm. Smythe löytyy kaapista. Sivuhuomiona yllätti tuo 88-äänestys, jossa Bourque voitti ja Stevens oli selkeä kakkonen, vaikka Gary Suter napautti 91 pongoa taululle varsin suvereenilla esityksellä. +/- oli vaatimaton +39. Suter olisi melko varmasti HOF:ssä nykyään jos olisi napannut jonkun henkilökohtaisen pokaalin urallaan. Calder hänellä on, mutta niin on myös Andrew Raycroftilla, Sergei Samsonovilla ja Barret Jackmanilla.
 

Kuppi

Jäsen
Norrisin osalta Scott Stevens sai ääniä 17 kautena (16 kertaa Top10), mutta pytty jäi saamatta. Brad Park oli puolestaan 6 kertaa Norris-äänestyksen kakkonen ja kerran kolmas, mutta ei koskaan voittanut. Sen siitä saa kun joutuu pelaamaan samaan aikaan Bobby Orrin, Denis Potvinin ja Larry Robinsonin kanssa.
Itsellä ei ole tarpeeksi ikää että voisi muistaa Park:ia mutta tässä on hyvä osoitus miten helposti näinkin loistava pelaaja jää historian ulkopuolelle kun taas tuon mainitun kolmikon tietää kaikki. Taitaa Brad Park olla yksi unohdetuimpia pelaajia ainakin kun otetaan huomioon minkä tasoisesta pelaajasta oli kyse. PPG:llä mitattuna yksi tehoikkaimmista puolustajista kautta aikojen joka löytyy yhtä läheltä kärkeä myös +/- tilastossa.

Orrin varjoon nyt olisi jäänyt kuka vaan, Potvinilla ja Robinsonilla taas oli ympärillään dynastia-tason joukkueita. Ei olisi edes kovin kaukaa haettua väittää että Park oli samantasoinen kuin Potvin ja Robinson. Mutta mestarit muistetaan ja niinhän sen kuuluukin olla. Kyseessä on kuitenkin joukkuepeli eikä voitto yleensä ole yhden miehen käsissä.

Kaiken kukkaraksi Park vielä treidattiin uran keskivaiheella jolloin franchise-legendaksikaan ei helposti nouse. Silti jotkut vanhemmat Rangers-fanit taitavat olla sitä mieltä että katossa roikkuvan nro 2:sen paidassa on väärä nimi. Ei sen takia etteikö Leetchin siellä kuuluisi olla vaan sen takia että Leetchille ei ikinä olisi pitänyt antaa tuota numeroa. Sen verran kovasta pelimiehestä oli kuitenkin kyse että HOF:iin pääsi vaikka Bill Masterton on ainoa palkinto mitä Parkin kaapista löytyy.
 
Suosikkijoukkue
MacKinnon & Rantanen
Tässä Coloradon ja St. Louisin peliä katsellessa aloin miettimään, mikä on syy sille että viivasta tulleita laukauksia peitetään sellaisessa "tikkupaskassa"-asennossa eikä pyritä menemään alas puoliksi polvilleen ? Onko syynä se, että siitä on sitten helpompi liikkua mikäli pakki ei vedäkkään ?
 
Suosikkijoukkue
MacKinnon & Rantanen
Eiköhän. Aika helppoa vetoharhautuksella olisi pelata vastustajan ylin pelaaja pois tilanteesta, jos hyökkääjä on valmiiksi nurin.
Joo, eihän tuosta kysymyksestä mennyt kun noin 4 minuuttia niin Tarasenko teki juuri mainitsemasi vetoharhautuksen siinä vaiheessa, kun Avalanchen hyökkääjä oli sivuttain polvi maassa valmiina blokkaaman vetoa.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
SendtoNews - Distribution Evolved

Mikähän tuokin Teddykarhu-hapatus Chicago Wolvesin kotimatsissa oli?

Yhden maalin saivat tehtyä Grand Rapidsia vastaan (1-4 tappio) ja sen aikana oli näköjään tarkoitus heitellä noita elukoita pilvin pimein jäälle.

Ei auennut mulle. Jotain amerikkalaisten hienouksia.
 

stiflat

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, HIFK
SendtoNews - Distribution Evolved

Mikähän tuokin Teddykarhu-hapatus Chicago Wolvesin kotimatsissa oli?
Yhden maalin saivat tehtyä Grand Rapidsia vastaan (1-4 tappio) ja sen aikana oli näköjään tarkoitus heitellä noita elukoita pilvin pimein jäälle.
Ei auennut mulle. Jotain amerikkalaisten hienouksia.
Tässä joku kaksi vuotta vanha uutinen, mutta eiköhän kaikki täsmää tänäkin vuonna. Vuotuinen hyväntekeväisyystempaus.
IceHogs to host annual Teddy Bear Toss on Saturday - Chicago Blackhawks - News
 
Viimeksi muokattu:

Lico

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks, Helsingin Jokerit
Ei auennut mulle. Jotain amerikkalaisten hienouksia.

Onhan tätä harrastettu Suomessakin, ainakin aikanaan Jokereiden kotiotteluissa. Liiga-aikoina siis.

Ja tosiaan hyväntekeväisyystempaus.
 

Ziege

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Middlesbrough, Pens, Pirates, Steelers
Olisiko Kane saanut tuota yön syöttöpistettä ilman tätä pisteputkea? Kiekko kävi Kanen syötön jälkeen Keithillä ja Panarinilla kaksi kertaa molemmilla sekä maalivahtikin torjui kerran välissä.
 

No Look Pass

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampa Bay Lightning
Olisiko Kane saanut tuota yön syöttöpistettä ilman tätä pisteputkea? Kiekko kävi Kanen syötön jälkeen Keithillä ja Panarinilla kaksi kertaa molemmilla sekä maalivahtikin torjui kerran välissä.

Eiköhän sen jo tuosta toissapelin maalista, (jossa Rinnettä rikottiin) voinut havaita, miten NHL linjaa tällä hetkellä suhtautumisen Kanen pisteisiin. Aikamoista.
 

Bosco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Pittsburgh
Olisiko Kane saanut tuota yön syöttöpistettä ilman tätä pisteputkea? Kiekko kävi Kanen syötön jälkeen Keithillä ja Panarinilla kaksi kertaa molemmilla sekä maalivahtikin torjui kerran välissä.

Kyllähän tuo syöttöpiste on, mutta eikö Anisimov vielä ohjannut Keithin vedon maaliin? Silloinhan Kanelta lähtisi kakkossyöttö pois.

Maalivahti ei siinä välissä muuten torjunut sitä, vaan Panarinin veto osui tolppaan.
 

Balrog

Jäsen
Suosikkijoukkue
Erilliset saarekkeet
Mikko Koivu johti ainakin kaudella 08-09 pistepörssiä kolmen pelatun ottelun jälkeen. Koivulla oli noiden kolmen pelin jälkeen kasassa vaatimattomat tehot, 1+8.

Antti Miettinen johti noiden kolmen pelatun ottelun jälkeen NHL:n maalipörssiä. Miettisellä oli kasassa tehot 5+2.

Koivu syötti muuten noista Miettisen viidestä maalista neljä, Koivun ensimmäiset seitsemän peliä sujuivat myös erittäin hienosti pisteiden valossa, The Globe and Mailin artikkelista:

  • Mikko's 12 assists in seven games was the most by any player since Wayne Gretzky had 13 for the Kings in 1993-94. Since then, four players besides Koivu had a dozen assists through their team's first seven games: Adam Oates (1995-96 Bruins), Jaromir Jagr (1998-99 Penguins), Mario Lemieux (2002-03) and Peter Forsberg (2005-06 Flyers).
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös