Sekalaisia kysymyksiä Mestiksestä

[Mazaa]

Ihmettelen siis tässä kahta asiaa:

a) Miksi tällainen Mestis-TV:n aikalisä pidetään vasta silloin, kun erää on jäljellä enää 6.07, vaikka pelikatoja oli ollut jo useita aiemmin ja lähempänä erän puoliväliä?

Katko pyritään pitämään kolmannessa erässä ajassa 48:00 tai heti sen jälkeen.

Kaudella 12-13 katko pidettiin, vaikka toisella joukkueella olisi ollut ylivoima tai olisi tullut pitkä kiekko. Ainoa syy, miksi viime kaudella katkoa ei pidetty pelin keskeydyttyä, oli jommankumman joukkueen tekemä maali.

Tällä kaudella 13-14 ainoat järkevät syyt mainoskatkon pitämiseen ajassa 53:53 ovat toimihenkilöiden katkon unohtamisen lisäksi pitkä kiekko, jäähy tai maali. Jos katkot välillä 48:00-53:53 olivat pitkiä kiekkoja, niin tällöin toimitsijat eivät mokanneet.

Tämän kauden osalta en löytänyt mistään virallista ohjetta mainoskatkon menettelytavan suhteen, mutta muistaakseni ylläolevalla tavalla sen pitäisi mennä.

 

[Vanhempi herrasmies]

Tällä kaudella 13-14 ainoat järkevät syyt mainoskatkon pitämiseen ajassa 53:53 ovat toimihenkilöiden katkon unohtamisen lisäksi pitkä kiekko, jäähy tai maali. Jos katkot välillä 48:00-53:53 olivat pitkiä kiekkoja, niin tällöin toimitsijat eivät mokanneet.

Tarkoittaako tuo käytännössä sitä, että katko tulee vain paitsiotilanteista tai siitä että molkke ottaa kopin tai että kiekko menee yli laidan (ilman jäähyä)? Ilmeisesti noin. Periaatteessa ihan loogista ettei "tahallisia" aikalisiä voi hakea ainakaan helposti.

 

[J.Hotti]

Periaatteessa ihan loogista ettei "tahallisia" aikalisiä voi hakea ainakaan helposti.

Tärkein logiikka tässä kohtaa tietenkin siinä, että kun pari minuuttia vastustajan mankelissa pyörinyt joukkue lyö pitkän kiekon, ei mankelissa pyörinyt joukkue pääse lepäämään mainostauon ajaksi ennen seuraavaa aloitusta.

 

[paraspelaaja]

Ja muuten täsmälleen samanlainen tilanne oli eilen myös Jukurit-LeKi pelissä.

Kolmannessa erässä tuli jäähy ja siihen perään mainoskatko.

 

[Rocco]

Ja muuten täsmälleen samanlainen tilanne oli eilen myös Jukurit-LeKi pelissä.

Kolmannessa erässä tuli jäähy ja siihen perään mainoskatko.

Mainoskatko voi tulla samalla tauolla kuin jäähy pannaan toimeen, ellei siirretyn rangaistuksen aikana tule pitkää kiekkoa. Kesken jäähyä tulleen katkon aikana ei koskaan tule manoskatkoa.

 

[Everton]

No nyt noita palkkatasoja voi vähän haarukoida liigapelaajista kerätyn verojuorukalenterin mukaan. Tulot ansiotuloja vuodelta 2012 (eli siis joukkueista merkittynä ensin kevätpuolisko kaudesta 2011-2012 ja kenoviivan jälkeen syksy kaudesta 2012-13).

Virtanen Antti, TuTo 			95 730
Pekkala Tomi, Tappara/Sport		25 921
Asplund Turo, JYP/Jukurit		23 402
Roppo Antti, HPK/KooKoo			21 901
Koivisto Miika, Sport/KalPa 		21 891
Kiprusoff Marko, KooKoo/PaKa		21 070
Ruohomaa Mikael, Jokipojat/JYP 		18 947
Vauhkonen Olavi, Jokipojat/SaiPa	18 163
Koistinen Matti, KalPa/Jokipojat	17 916
Niemi Toni, KooKoo/LeKi			17 828
Piitulainen Jesper, Jukurit/SaiPa	16 397
Pulliainen Tuukka, HPK*/TuTo		15 194
Bernard Andreas, SaiPa/Jukurit		14 883
Juutilainen Jan-Mikael, HPK/KooKoo	13 538
Poukkula Markus, Jukurit/SaiPa		12 915


huom:
* Pulliainen pelasi vain tammikuun 2012 HPK:ssa

 

[paraspelaaja]

Joo, kyllähän nuokin jotain kertoo.

Kertoo muuten mm. sen että kyllä Jukurien scouttaus onnistui Andyn kanssa ihan nappiin. Pitäisi palkita vuoden parhaana pelaajahakuna.

 

[J.Hotti]

Tommy Wingels. Hän ei ole vain KooKoon tämän vuosituhannen paras pelaaja, vaan hän on koko Mestiksen 2000-luvun paras pelaaja.

Tämä lainaus on KooKoon puolelta. Tuli halu kommentoida tätä lausetta, mutta miksi pilata KooKoon omaa ketjua "KooKoon parhaat pelaajat 2000-luvulla" puhumalla muista pelaajista, joten laitanpa sen tähän ketjuun.

Wingels oli hieno signaus KooKoolta viime kaudella ja ehdottomasti ansaitsee mielestäni nimensä Mestiksen 2000-luvun parhaiden pelaajien top 5 listalle. Mutta kyllä parhaaksi pelaajaksi nimeäisin KalPassa NHL:n lakkokaudella 2004-2005 ihmeitä tehneen pienen miehen. Ei, en puhu Sami Kapasesta, joka muistikuvieni mukaan keräsi tulloin otsikoita joka puolella Mestis-Suomea, vaikka yksi joukkuekavereista oli ehdottomasti tuon Mestis-kauden suurin nimi.

Hän oli tietenkin Kimmo Timonen.

Runkosarjassa kevätpuolella pelasi 12 ottelua tehden niissä tehot 4+13=17. Pudotuspeleissä KalPan edetessä aina mestariksi asti puhtaalla pelillä Timonen nakutti kahdeksassa ottelussa 10 tehopistettä (3+7) ja Timonen valittiin myös pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi. +/- tilasto Timosella oli runkosarjassa ja pudotuspeleissä yhteensä hurja + 29. Seuraavalla kaudella NHL:ssä Timonen keräsi runkosarjassa 79 ottelussa 50 tehopistettä (11+39), mikä on miehen NHL-uran toiseksi kovin suoritus yhdellä kaudella.

Näin Timosen otteita livenä tuon kevään 2005 aikana viisi kertaa ja kyllä sitä toimintaa, sellaiset puoli tuntia peliaikaa per ottelu, oli ilo seurata.

Ehdottomasti Mestiksen kovin pelaaja 2000-luvulla. Jos puhutaan 1-divisioonasta / Mestiksestä kautta aikojen, titteli on edelleen sama.

 

[karate Mauri]

Jos puhutaan 1-divisioonasta / Mestiksestä kautta aikojen, titteli on edelleen sama.

Timosen kanssa vähintään samoille sijoille pitää kyllä nostaa Antonin Stavjana, joka oli Tsekkoslovakian maajoukkueen runkopuolustaja ja esimerkiksi Calgaryn olympialaisissa joukkueen paras puolustaja ja koko kisojen puolustajien pistepörssissä kolmonen Fetisovin ja Eldebrinkin jälkeen.

Tullessaan mies oli järjettömässä iskussa ja nakutti Jokipoikien 1-divarijoukkueessa kaudella 90-91 42 ottelussa tehot 13+35=48. Plusmiinus oli suht pysäyttävä +76.

Tämän tason pelimiehiä tuskin Mestiksessä enää nähdään.

 

[Veripelto]

Divaripakeista puhuttaessa mieleen tulee aina Sergei Karpov (linkki EliteProspects). Pelasi divaria neljä kautta ihan kohtuullisin tehoin. Esim. kaudella 92-93 KooKoossa kauden päätteeksi tämän persoonallisen puolustajan lukemat olivat:

Runkosarja
Ottelut 43, tehot 28+45=73, +45 ja jäähyminuutteja 100.

Karsinnoissa Sergei heitti vielä viidessä pelissä 5+8.

 

[Everton]

Jarmo Myllys oli kanssa suhteellisen kova nimi. Ja siinä mielessä poikkeava, että ei tullut jäädyttelemään divariin, vaan oli kansallista tai jopa kansainvälistä huipputasoa vielä vuosia sen jälkeenkin. Muut nyt mainitut nimet ovat joko olleet pelaamassa poikkeusolosuhteiden (NHL-työsulku) johdosta tai sitten enempi tai vähempi uransa ehtoopuolella. Toki sitten on Hagmania, Bäckströmiä, Selännettä ja monia monia muita, jotka ovat puolestaan saaneet startin uralleen Mestiksessä ja nousseet sitten kovan luokan ammattilaisiksi.

Aikoinaan tosin on nähty toinenkin uransa huipulla ollut maajoukkuemolari divarissa. Jorma Valtonen pelasi FoPSissa 1974-75 ja oli vielä sen jälkeen usean vuoden ajan Suomen vahtina arvokisoissa.

 

[stairox]

Selännettä

Onhan tuossa ehdottomasti kovin nimi kautta aikojen Mestistä pelanneista tähdistä. Oli jo silloin "liian hyvä liigaan".

 

[Musta Nuoli]

Eipäs unohdeta divaripakeista puhuttaessa TuTon omaa parrunpätkää Risto "Rike" Siltasta, joka oli ensimmäisiä suomalaisia NHL-pakkeja ja tienraivaaja kimmotimosillekin. Rike veti kahdeksan kautta NHL-jäillä ja yhden sitä ennen WHA-liigassa ennen kuin Oilers siirtyi NHL-joukkueeksi. Kolmet MM-kisat ja Kanada-cupin ykköspakkiparissa 1981, siihen päälle nuorena miehenä U19-ikäluokan EM-kisoista pronssia ja Ilveksestä liigapronssia.

Divarissa sitten tietysti TuTon nutussa mahtitehot ja TuTon nousu liigaan, sen jälkeen TuTon puolustuksen kulmakivi ja ylivoimassa siniviivan syömähammas kahden liigakauden ajan.

Kyllä minä nostan Riken kaikkien aikojen divaripakiksi. Hemmetinmoiset saavutukset aikana, jolloin vain aniharvat lähtivät ja pääsivät NHL-pakiksi. 562 NHL-matsia, 355 pistettä ja 90 maalia. Divarissa TuTon nutussa 89 matsia tehoin 29+44 = 73 pistettä. Uraa ammattilaisena kesti 22 kautta.

Rike - Best Regards, Jääkiekkoleijona # 112!

 

[Espen]

Muut nyt mainitut nimet ovat joko olleet pelaamassa poikkeusolosuhteiden (NHL-työsulku) johdosta tai sitten enempi tai vähempi uransa ehtoopuolella.

Stavjana (Tsekki) ja Pukalovic (Slovakia) pelasivat divarikausiensa jälkeen vielä MM-kisoissa.

Tsekkoslovakian maajoukkuemiehet ovat vahvoilla tässä vertailussa, koska maajoukkue oli loikkareita lukuunottamatta = parhaat pelaajat.

Jan Jasko oli Kanada Cupissa -87. Stavjana, Vlach ja Kolnik vahvistivat Joensuussa. SaPKossa oli olympiavoittaja/maailmanmestari Tjumenev.

 

[Everton]

SaPKossa oli olympiavoittaja/maailmanmestari Tjumenev.

Viktor Tjumenev tuli muuten TPS:stä ensin KooKooseen. Oli ollut vielä vuotta tai kahta aiemmin voittamassa MM-kultaa punakoneessa, joten muistan että Kouvolassa oltiin hieman kummissaan (vaikkakin myös iloisia) kyseisestä siirrosta.

Muistin näköjään väärin, että Stavjana olisi ollut selvästi päälle kolmikymppinen Suomeen tullessaan. Eikös tshekeiltä yleensä vaadittu yli 10 vuoden palvelusta ennen kuin pääsivät maailmalle, miksiköhän Stavjana on päästetty pelaamaan ulkomaille jo tuossa vaiheessa?

 

[Espen]

Muistin näköjään väärin, että Stavjana olisi ollut selvästi päälle kolmikymppinen Suomeen tullessaan. Eikös tshekeiltä yleensä vaadittu yli 10 vuoden palvelusta ennen kuin pääsivät maailmalle, miksiköhän Stavjana on päästetty pelaamaan ulkomaille jo tuossa vaiheessa?

Olikohan niin että ikärajaa keväällä -89 hieman alennettiin? Lopulta tuolla ei muurin murtumisen jälkeen ollut mitään merkitystä kun seuraavana vuonna kaikki nuoremman kaartin ykköstykit Hasek, Ruzicka, Jagr, Reichel, Holik ja kumppanit lähtivät länteen.

Persaukiset seurat kommunismin hajoamisen aikaan tarvitsivat myös siirtokorvausrahat, joten huippujen lähteminen oli jopa suotavaa. Vanhoissa Kiekkolehdissä on näistä tapauksista juttua yksityiskohtaisemmin.

Vladimir Kames oli tällainen palveluksensa Tsekkoslovakian jääkiekolle suorittanut, joka värvättiin Kärppiin.

 

[Musta Nuoli]

Minkä ihmeen takia Mestiksessäkin on jonkinlainen maaottelutauko? Varsinkin kun mitään taukoa ei kuitenkaan ole nyt tällä viikolla, kun nuorten maajoukkue pelaa pelejään.

TuTostakin on nyt kaksi pelaajaa poissa kokoonpanosta nuorten maajoukkueleirillä, sarjapeli pelataan silti. Sen jälkeen tulee viikon taukoa ja todella löysä otteluohjelma 22.11. asti - jonka jälkeen väännetään pelejä oikein urakalla, viisi ottelua kahdeksaan päivään eli 30.11. asti.

Mitä järkeä? Ja kenen idea? Vai onko kyse taas jostain uudesta uljaasta tavasta, jolla nuorekkaan kehittyvä Mestis nostetaan seuraavalle tasolle?

 

[pappilanhätävara]

Minkä ihmeen takia Mestiksessäkin on jonkinlainen maaottelutauko? Varsinkin kun mitään taukoa ei kuitenkaan ole nyt tällä viikolla, kun nuorten maajoukkue pelaa pelejään.

TuTostakin on nyt kaksi pelaajaa poissa kokoonpanosta nuorten maajoukkueleirillä, sarjapeli pelataan silti. Sen jälkeen tulee viikon taukoa ja todella löysä otteluohjelma 22.11. asti - jonka jälkeen väännetään pelejä oikein urakalla, viisi ottelua kahdeksaan päivään eli 30.11. asti.

Mitä järkeä? Ja kenen idea? Vai onko kyse taas jostain uudesta uljaasta tavasta, jolla nuorekkaan kehittyvä Mestis nostetaan seuraavalle tasolle?

Ainakin jääkiekkoliiton sivuilta löytyvän taulukon mukaan pelitahti on yleisesti ottaen tasainen mestiksen rastien mukaan. Se on sitten taas seurojen "mä en pelaa tuota vastaan arkena" ja/tai "hyyyyi, meille tulee pitkä matka kotia kajaanista jos pitää seuraavana päivänä pelata kotona" syy että niitä otteluita siirretään välillä epätasaiseksi.

Tuo KT joka on merkitty tulevalle viikonlopulle, mikä se on?

 

[Musta Nuoli]

Ainakin jääkiekkoliiton sivuilta löytyvän taulukon mukaan pelitahti on yleisesti ottaen tasainen mestiksen rastien mukaan. Se on sitten taas seurojen "mä en pelaa tuota vastaan arkena" ja/tai "hyyyyi, meille tulee pitkä matka kotia kajaanista jos pitää seuraavana päivänä pelata kotona" syy että niitä otteluita siirretään välillä epätasaiseksi.

Tuo KT joka on merkitty tulevalle viikonlopulle, mikä se on?

Olisiko kansainvälinen turnaus? Kupittaalla on ainakin nyt tällä viikolla neljän maan U18-turnaus, TuTon sivuilta lisäinfoa.

Tuo tietysti selittää sen, ettei kotiotteluita ole nyt vähään aikaan, mutta olisi sitä vieraissakin voinut jonkun matsin varmasti pelata. Ja tosiaan tämän illan matsista TuTolla puuttuu kaksi vakiokokoonpanon miestä, jotka ovat U20-maajoukkueleirityksillä mukana.

TuTon otteluohjelma siis tämänpäiväisen pelin jälkeen seuraava:
-Viikon tauko, ensi viikolla pelit ke ja pe.
-Viikon tauko, josta alkaa 9 päivän putki, jolloin pelataan viisi matsia.

Onhan tuo aika epätasaista.

 

[Murkula]

Laitetaanpa tänne kysymys, kun en oikein keksinyt minne muuallekaan tätä laittaa.
Jukurit-Peliitat matsin erikoisessa maalissa oli yksi seikka mikä jäi mieltä askarruttamaan. Yleensähän peli pistetään siirretyn rangaistuksen aikaan poikki kun kiekko tulkitaan olevan puolustavan joukkueen hallinnassa. Se ei läheskään aina edellytä kiekkoon koskettamista, vaan useasti peli katkaistaan tilanteessa jossa kiekkoa selvästi lähin pelaaja on rikkoneen joukkueen pelaaja. Näin siis ainakin tapahtuu, en tiedä miten sääntö menee. Siksi kysyn.

Mikkelissä nähdyssä maalissahan tilanne oli kuitenkin selkeästi se, että kaksikin Peliittapelaajaa olisi voinut kiekon ottaa viimeistään siniviivan kohdalla. Kun pelaajia oli vielä kaksi molemmin puolin kiekkoa niin miksi tässä tapauksessa ei peliä vihelletty poikki? Kiekko oli selvästi Peliittojen hallittavissa.

Ei ole mitään tuskia tämän asian kanssa ja ihan hauska juttuhan tuo maali oli, mutta kovasti jäi mieltä askarruttamaan. Elikäs jos joku asian osaava voisi kertoa vastauksen.

Pari kolme kautta sitten kävi Talvisalossa vastaava juttu, tosin sillä erotuksella, että maali hylättiin. Silloin HeKi löi kiekon SaPKon maalin edestä suoraan omaan maaliin. Hylkäyksen syy ei koskaan kellekään selvinnyt, ei ainakaan minulle. Peliä ei vihelletty poikki ennenkuin kiekko meni maaliin ja toisekseen se oli sellainen kiekko mitä tuskin olisi kukaan saanut kiinni.

 

[Tuusa]

Elikäs jos joku asian osaava voisi kertoa vastauksen.

Jos olen oikein noita sääntöjä ymmärtänyt, niin tuota "kiekko on puolustavan joukkueen hallinnassa ja sen takia peli poikki-sääntöä" ei pitäisi noudattaa kuin silloin, kun tämä puolustava joukkue on jo valmiiksi alivoimalla eli on tulossa 5-3 tilanne.

 

[paraspelaaja]

Laitetaanpa tänne kysymys, kun en oikein keksinyt minne muuallekaan tätä laittaa.
Jukurit-Peliitat matsin erikoisessa maalissa oli yksi seikka mikä jäi mieltä askarruttamaan. Yleensähän peli pistetään siirretyn rangaistuksen aikaan poikki kun kiekko tulkitaan olevan puolustavan joukkueen hallinnassa. Se ei läheskään aina edellytä kiekkoon koskettamista, vaan useasti peli katkaistaan tilanteessa jossa kiekkoa selvästi lähin pelaaja on rikkoneen joukkueen pelaaja. Näin siis ainakin tapahtuu, en tiedä miten sääntö menee. Siksi kysyn.

Jos olen ihan oikein ymmärtänyt, niin "virallisesti" peli pitäisi laittaa poikki silloin kun vastustaja kiekkoon koskee. Mutta normaalitilanteissa tuosta sitten nykyään vähän lipsutellaan.

En ole kyllä varma.

 

[Tuusa]

Jos olen ihan oikein ymmärtänyt, niin "virallisesti" peli pitäisi laittaa poikki silloin kun vastustaja kiekkoon koskee.

Pelkkä kosketus/osuma ei riitä, kiekko pitää olla hallussa.

 

[Murkula]

Pelkkä kosketus/osuma ei riitä, kiekko pitää olla hallussa.

Näinhän se menee, tämäkin taisi tosin muuttua melko lyhyt aika sitten. Samalla alkoi ilmaantua noita pelin katkaisemisia ennen kiekkoon koskemista.

 

[Steus]

Esimerkki: joukkue A on alivoimalla, joukkueen B pelaaja tekee rikkeen ja seepran käsi tavoittelee hallin kattoa -> A:n pelaajat eivät koske kiekkoon, jotta peliä ei katkaistaisi. Tämä siksi, että omaa rangaistusta kuluu pois ja ylivoima-aika pitenee -> joukkue B:n pelaaja rientää kiekolle, jotta peli katkeaisi ja 4-4:sta pelattaisi pidempään kuin joukkueen A ylivoimaa 4-4:sen jälkeen.

Olinko epäselvä? Vastaus itsessään varsin keskinkertainen, koska en tarjoillut mitään sääntöpykälää tähän. Esimerkin ymmärrätte kuitenkin, eikö se näin toimi?