Sekalaisia kysymyksiä jääkiekosta

[MacRef]

Pelin käydessä ei, mutta tuomarit ei saa aloittaa peliä, jos kentällä ei ole oikeata määrää pelaajia molemmilla joukkueilla. Jos siinä sitten viipyillään liian pitkään laittaa se oikea määrä pelaajia, niin siitä voi antaa penalttia.

 

[Hangon keksi]

Onko mitää NHL joukkuetta jossa EI ole pelannut Suomalainen?

On niitä aika montakin. Viimeksi taitaa olla pelannut Cleveland Barons joukkueista joissa ei koskaan ole pelannut suomalaisia.

 

[Mr.Fox]

Onko mitää NHL joukkuetta jossa EI ole pelannut Suomalainen?

On niitä aika montakin. Viimeksi taitaa olla pelannut Cleveland Barons joukkueista joissa ei koskaan ole pelannut suomalaisia.

Eikö nykyisistä NHL-joukkueista Detroit Red Wings ollut se "viimeinen mohikaani", joka pärjäsi pisimpään ilman suomalaisia?

 

[ohiveto1]

Pelin käydessä ei, mutta tuomarit ei saa aloittaa peliä, jos kentällä ei ole oikeata määrää pelaajia molemmilla joukkueilla. Jos siinä sitten viipyillään liian pitkään laittaa se oikea määrä pelaajia, niin siitä voi antaa penalttia.

Mistä löytyy tälläinen pykälä? Muissa kerjuissa, kun ollaan eri mieltä asiasta. Ihan järjetön sääntö jos on totta, miksi ei saisi pelata 4 pelaajalla?

 

[TosiFani]

Eiköhän melkein kaikki NHL-joukkueet ole niitä, jossa ei ole pelannut Suomalaista. En nyt ala tarkistamaan, mutta taitaa olla niin, että NHL:ssä ei ole tähän päivään mennessä pelannut yhtään Suomalaista.

Pitää paikkansa, mutta liki on ollut:

Eliteprospects.com - Jukka Suomalainen

 

[MacRef]

Mistä löytyy tälläinen pykälä? Muissa kerjuissa, kun ollaan eri mieltä asiasta. Ihan järjetön sääntö jos on totta, miksi ei saisi pelata 4 pelaajalla?

Edit: Aiemmin säännöissä tai CaseBookissa oli nimenomainen maininta, että tuomareiden tehtävä on varmistaa, että joukkueilla on oikea määrä pelaajia kentällä kun aloitus suoritetaan. Nyt en näin aamutuimaan löytänyt tuota mainintaa mistään. Voi olla, että se on poistettu, mutta kaivelen asiaa lisää paremmalla ajalla.

 

[ilu]

Ihan järjetön sääntö jos on totta, miksi ei saisi pelata 4 pelaajalla?

Ottamatta kantaa siihen, mitä nykyinen sääntökirja tai case book sanoo, perusteluna pelitilanteeseen nähden vajaalukuisena aloittamisen kieltämiselle voisi olla se, että joukkue ei voi varastaa metrejä kentällä. Esimerkiksi toisessa erässä vajaana aloittaneen joukkueen "puuttuva" pelaaja voisi hypätä peliin vastustajan siniviivan tasolle heti kiekon pudottua, vaikka pelin hengen mukaan pelaajien tulisi olla aloituspisteestä nähden omalla puolellaan kenttää.

 

[ohiveto1]

Ottamatta kantaa siihen, mitä nykyinen sääntökirja tai case book sanoo, perusteluna pelitilanteeseen nähden vajaalukuisena aloittamisen kieltämiselle voisi olla se, että joukkue ei voi varastaa metrejä kentällä. Esimerkiksi toisessa erässä vajaana aloittaneen joukkueen "puuttuva" pelaaja voisi hypätä peliin vastustajan siniviivan tasolle heti kiekon pudottua, vaikka pelin hengen mukaan pelaajien tulisi olla aloituspisteestä nähden omalla puolellaan kenttää.

Totta toki. Mutta jos tuollaista kohtaa ei säännöistä löydy, niin sitä ei voi viheltää.

 

[jeani]

Joukkue A ottaa neljä kahden minuutin rangaistusta ajassa 41:15.
Joukkue B ottaa kaksi kahden minuutin rangaistusta ajassa 42:15

Joukkue B pelaa siis 5 vs. 3 -ylivoimaa ajan 41:15-43:15. Mutta mitä tapahtuu ajassa 43:15? Oletetaan, että silloin ei tule pelikatkoa vaan 42:15 jälkeinen seuraava pelikatko tule vasta ajassa 46:00.

 

[fezr0]

Joukkue A ottaa neljä kahden minuutin rangaistusta ajassa 41:15.
Joukkue B ottaa kaksi kahden minuutin rangaistusta ajassa 42:15

Joukkue B pelaa siis 5 vs. 3 -ylivoimaa ajan 41:15-43:15. Mutta mitä tapahtuu ajassa 43:15? Oletetaan, että silloin ei tule pelikatkoa vaan 42:15 jälkeinen seuraava pelikatko tule vasta ajassa 46:00.

Ei pelaa koska B:n 2 jäähyä (oletus että eripelaajat) ajassa 42:15 muuttaa tilanteen 3vs3 ja ajassa 43:15 A-joukkue pelaa 1min ajan 5vs 3 yv:tä. Jäähyllä olijat yleensä itse päättävät ketkä palaavat kentälle, mutta kellotauluunhan ei yleisesti saada kuin 2 numeroa jäähyn merkiksi joten voi olla että nuo kellossa olevat 2 päästetään.
Edit. Oletuksena siis että nuo sekä A:n että B:n jäähyt ovat kaikki eri pelaajilla. Jos A:n jäähyt ovat 2+2min molemmat niin sitten menee 3vs 3 aina tuonne 42:15 asti jonka jälkeen B:llä ylivoima 5vs3

 

[TosiFani]

Ei pelaa koska B:n 2 jäähyä (oletus että eripelaajat) ajassa 42:15 muuttaa tilanteen 3vs3 ja ajassa 43:15 A-joukkue pelaa 1min ajan 5vs 3 yv:tä. Jäähyllä olijat yleensä itse päättävät ketkä palaavat kentälle, mutta kellotauluunhan ei yleisesti saada kuin 2 numeroa jäähyn merkiksi joten voi olla että nuo kellossa olevat 2 päästetään.
Edit. Oletuksena siis että nuo sekä A:n että B:n jäähyt ovat kaikki eri pelaajilla. Jos A:n jäähyt ovat 2+2min molemmat niin sitten menee 3vs 3 aina tuonne 42:15 asti jonka jälkeen B:llä ylivoima 5vs3

Eikös joukkueen A kaksi jäähyä jää odottamaan kahden ensimmäisen jäähyn päättymistä?

 

[MacRef]

Joukkue A ottaa neljä kahden minuutin rangaistusta ajassa 41:15.
Joukkue B ottaa kaksi kahden minuutin rangaistusta ajassa 42:15

Joukkue B pelaa siis 5 vs. 3 -ylivoimaa ajan 41:15-43:15. Mutta mitä tapahtuu ajassa 43:15? Oletetaan, että silloin ei tule pelikatkoa vaan 42:15 jälkeinen seuraava pelikatko tule vasta ajassa 46:00.

Oletetaan, että kaikki ovat eri pelaajille.

Väli 41.15 - 42.15 pelataan 3-5. Kellossa kaksi A:n rangaistusta ja kaksi jonossa odottamassa kellossa olevien päättymistä.

Kun B saa kaksi jäähyä ajassa 42.15, jatketaan peliä 3-3.

A:n kaksi ensimmäistä rangaistusta päättyy 43.15, mutta koska kellossa on taas kaksi 2 min rangaistusta, ei jäähyaitiosta pääse pois ketään. Peli jatkuu 3-3.

B:n rangaistukset päättyvät ajassa 44.15, pelaajat pois jäähyltä ja peli taas 3-5.

A:n loputkin jäähyt päättyvät 45.15 ja tällöin A on oikeutettu viiteen kenttäpelaajaan. Jäähyaitiosta kentälle pääsevät ne kaksi pelaajaa, joiden jäähyt olivat ensin kellossa ja päättyivät jo kaksi minuuttia aiemmin ajassa 43.15. Kaksi jälkimmäistä A:n pelaajaa jäävät odottamaan boksiin seuraavaa pelikatkoa ja pääsevät pois ajassa 46.00.

Tilanne muuttuu, jos osa jäähyistä olikin samalle pelaajalle (esim. 2+2) tai varsinkin, jos alkuperäisessä kysymyksenasettelussa oli näppäilyvirhe ja kaikki jäähyt alkoivatkin ajassa 41.15.

 

[Hollanti]

Minkä takia maalivahdeilla on pelinumero lähes aina joku pieni luku?

Lähes aina lukema on joko #1 tai #30 - #50 väliltä. Liigassa Samu Perhonen #43 taitaa olla suurin.

 

[disco-stu]

Tässä samalla kun nauran jälleen yhden ruotsalaisen KHL-vahdin täydellistä imurointia, pohdin ruotsalaisia Stanley Cupin voittaneita maalivahteja enkä keksinyt yhtäkään! Eikö tosiaan hurrikassari ole koskaan pyttyä nostellut vai tekeekö muisti vaan tenän? Jumalauta Antti Niemikin on voittanut Cupin...

Sehän on aivan selvää että ruotsalaisiin maalivahteihin ei ole luottamista jos jotain haluaa voittaa, mutta entäpä Stanley Cup finaaleissa esiintyneitä? Ainakin Henrik Lundqvist oil juuri äskettäin, mutta aika hiljaista taitaa olla muuten sielläkin osastolla. Kyllä se taitaa olla niin että Suomi on edelleen aivan ylivoimanen tuolla saralla!

 

[MacRef]

Minkä takia maalivahdeilla on pelinumero lähes aina joku pieni luku?

Lähes aina lukema on joko #1 tai #30 - #50 väliltä. Liigassa Samu Perhonen #43 taitaa olla suurin.

Perinteet. Ennen vanhaan, kauan sitten, joukkueen numerot olivat (taisi olla jopa sääntöjen määräys) aina väliltä 1-20. Ykkönen ja 20 oli varattu maalivahdille. Taisipa veskareita pelata myös numerolla 19. Tämän takia monet veskarit edelleen pelaavat pienillä numeroilla.

 

[Van Taimeri]

Tässä samalla kun nauran jälleen yhden ruotsalaisen KHL-vahdin täydellistä imurointia, pohdin ruotsalaisia Stanley Cupin voittaneita maalivahteja enkä keksinyt yhtäkään!

Eipä niitä ole ainuttakaan.

Sehän on aivan selvää että ruotsalaisiin maalivahteihin ei ole luottamista jos jotain haluaa voittaa, mutta entäpä Stanley Cup finaaleissa esiintyneitä?

Henrik Lundqvist 2013-14 ja Pelle Lindbergh 1984-85. Lisäksi Johan Hedberg istui Cup-finaaleissa penkillä kakkosveskana 2011-12. Johan Backlund ei pelannut, mutta oli 'ehkä' Phillyn kolmoskassari 2009-10 pleijareissa, kun Flyers hävisi finaalit.

 

[disco-stu]

Henrik Lundqvist 2013-14 ja Pelle Lindbergh 1984-85. Lisäksi Johan Hedberg istui Cup-finaaleissa penkillä kakkosveskana 2011-12. Johan Backlund ei pelannut, mutta oli 'ehkä' Phillyn kolmoskassari 2009-10 pleijareissa, kun Flyers hävisi finaalit.

Kiitos! Eli todella, todella vähissä on NHL:ssä onnistuneet ruotsalaisveskarit. Vaikka kenttäpelaajien osalta Ruotsi on selkeästi edellä, niin maalivahdeissa ovat kyllä suorastaan huonoja. Onhan siellä nytkin NHL pullollaan ruotsalaisveskareista, mutta eipä noista yksikään ole edes lähellä Lundqvistin, Raskin tai Rinteen tasoa. Aika jännä juttu, vaikka Suomi nyt tunnetusti tuottaa kovia kassareita liukuhihnalta niin luulisi ruotsalaistenkin parempaan pystyvän.

 

[Van Taimeri]

Eli todella, todella vähissä on NHL:ssä onnistuneet ruotsalaisveskarit.

Jos menestymistä mitataan Stanley Cupin voitolla, niin ei niitä näköjään hirmuisen paljon ole koko Euroopastakaan, kun käytännössä vasta 2000-luvulla on euroveskarit valloittaneet NHL:n. Oliskohan tämä mieluummin NHL:n tilastokummajaiset tai Yleisesti NHL.stä -ketjun kamaa, mutta silti:

Stanley Cup-finaaleissa esiintyneet eurooppalaisveskarit, voittajat aikajärjestyksessä:

Roman Turek, Tsekki 1998-99 Dallas Stars (kakkosveska)
David Aebischer, Sveitsi 2000-01 Colorado Avalanche (kakkosveska)
Dominik Hasek, Tsekki 2001-02 Detroit Red WIngs
Nikolai Khabibulin, Venäjä 2003-04 Tampa Bay Lightning
Martin Gerber, Sveitsi 2005-06 Carolina Hurricanes (kakkosveska)
Dominik Hasek, Tsekki 2007-08 Detroit Red Wings (kakkosveska)
Antti Niemi, Suomi 2009-10 Chicago Blackhawks
Cristobal Huet, Ranska 2009-10 Chicago Blackhawks (kakkosveska)
Tuukka Rask, Suomi 2010-11 Boston Bruins (kakkosveska)
(Antti Raanta, Suomi 2014-15 Chicago Blackhawks (kolmosveska katsomossa, ei virallinen SC-voittaja))

Stanley Cup-finaaleissa hävinneenä osapuolena olleet eurooppalaisveskarit aikajärjestyksessä:

Pelle Lindbergh, Ruotsi 1984-85 Philadelphia Flyers
(Jarmo Myllys, Suomi 1990-91 Minnesota North Stars (kolmosveska katsomossa))
Dominik Hasek, Tsekki 1998-99 Buffalo Sabres
Arturs Irbe, Latvia 2001-02 Carolina Hurricanes
Martin Gerber, Sveitsi 2002-03 Anaheim Mighty Ducks (kakkosveska)
Miikka Kiprusoff, Suomi 2003-04 Calgary Flames
Roman Turek, Tsekki 2003-04 Calgary Flames (kakkosveska)
Jussi Markkanen, Suomi 2005-06 Edmonton Oilers (kakkosveska, finaaleissa ykkösveska Rolosonin loukkaantuessa)
Martin Gerber, Sveitsi 2006-07 Ottawa Senators (kakkosveska)
(Johan Backlund, Ruotsi 2009-10 Philadelphia Flyers (kolmosveska katsomossa))
Johan Hedberg, Ruotsi 2011-12 New Jersey Devils (kakkosveska)
Tuukka Rask, Suomi 2012-13 Boston Bruins
Anton Khudobin, Venäjä 2012-13 Boston Bruins (kakkosveska)
Henrik Lundqvist, Ruotsi 2013-14 New York Rangers

Dominik Hasek ja Martin Gerber olleet siis kolmesti SC-finaaleissa mukana, Hasek ainoa eurooppalaisveska jolla 2 SC-sormusta. Hasek myös ensimmäinen Cupin voittanut pelaava eurooppalaisvahti 2001-02. Samana vuonna ensimmäistä kertaa SC-finaaleissa pelasivat vastakkain kaksi eurooppalaista maalivahtia (nimenomaan aloittavina maalivahteina). Yleensäkin vain 3 eurooppalaista voittanut Stanley Cupin pelaavana maalivahtina.

Finaalissa olleella joukkueella molemmat maalivahdit olleet eurooppalaisia kolmesti, Calgary 2003-04, Chicago 2009-10 ja Boston 2012-13. Vain Chicagon kaksikko voitti Cupin ollen siis ainoa eurooppalainen veskaritandemi, joka tähän on pystynyt.

 

[Moto]

Ehkä olen vain surkea googlettaja ja hakutoiminnon käyttäjä, mutta en onnistu edes tästä Jääkiekkoliiton sääntöplujusta löytämään mainintaa, millä tavalla Nuorten SM-liigan pleijareiden ensimmäinen kierros (sijoille 5-12 sijoittuneet) pelataan. Otteluita pelataan kaksi, ensimmäinen huonommin sijoittuneen kotikaukalossa ja jälkimmäisen jälkeen pelataan tarvittaessa jatkoaika. Mutta mikä ratkaisee? CHL-tyyliin yhteismaalit vai lasketaanko siellä pisteitä, kuten MM-kisoissa ainakin parina vuonna vuosituhannen taitteessa?

Tietävätköhän vielä liitossakaan, sillä olen melko varma, että vielä eilen tilastopalvelussa olisi ollut ohjelma niin päin, että ensimmäinen peli olisi ollut paremmin sijoittuneen kotona.

E: Tässä Finhockeyn artikkelissa käytetään nimitystä "paras kahdesta". Viitannee siis kai ennemmin tuohon "vuosituhannen taitteen MM-kisasysteemiin"?

 

[MacRef]

Kilpailusäännöissä ei kerrotakaan, miten Nuoren liigan villi kortti -kierros pelataan. Se tieto löytyy mm. Jääkiekkoliiton sivuilta kohdasta Kilpailutoiminta ja sieltä vähän skrollaamalla alaspäin Nuorten SM-Liiga. Tuolla todetaan, että "Villi kortti –kierroksella kohtaavat 5.-12., 6.-11.,7.-10. ja 8.-9. paras kahdesta–järjestelmällä."

Kilpailusäännöissä sitten kohdassa 6.15. kerrotaan:

Paras kahdesta -pelattavien playoff- tai karsintaotteluiden ratkaisumallit

Mikäli sarjamääräyksissä on päätetty playoff- tai karsintaotteluiden pelaamisesta paras kahdesta -järjestelmällä, ratkaistaan voittaja seuraavasti:

1. Pisteet
2. Jatkoerä ja ottelun voittomaalikilpailu toisen osaottelun jälkeen
   
   Jos toisessa ottelussa pelataan jatkoerä, aloitetaan se 4-4 vastaan. Toisen osaottelun lopussa käynnissä olevat 2 ja 5 min. rangaistukset loppuvat jat- koerään mennessä. Jos pelaajalla on käytösrangaistuksen kärsiminen kes- ken, hän kärsii sen loppuun ennen kuin voi pelata jatkoerässä. Jos pelaaja on saanut pelirangaistuksen tai ottelurangaistuksen, ei pelaaja voi osallis- tua jatkoerään eikä voittomaalikilpailuun. Jatkoerä pelataan kokonaisuu- dessaan (ei maalista poikki –periaatteella). Jos jatkoerän jälkeen tilanne on edelleen tasan, ratkaistaan voittaja voittomaalikilpailulla.
   
   
3. Kotietu
   Sarjassa paremmin sijoittunut saa valita aloittaako ottelut kotona vai vieraissa.

 

[jeani]

Milloin Meidän Peli -termi lanseerattiin?

 

[Eikka86]

Milloin Meidän Peli -termi lanseerattiin?

Luultavasti Jukka Jalosen maajoukkuepestin aikana vuosien 2010-2011 nurkilla. Ymmärtääkseni kyseistä pelifilosofiaa oli käsitelty jokusia vuosia aikaisemmin Westerlundin johdolla Vierumäellä.

Termin käyttö räjähti käsiin 2011 mestaruuden jälkimainingeissa, kun Jalosen "luomaa" pelitapaa piti päästä hehkuttamaan ja se piti identifioida.

 

[FutureHockey]

Mikä on Ron Wilsonin pelaajauran tarina? Oli ilmeisen taidokas puolustaja ja iski NLA:ssa parhaalla kaudella 91 pistettä mikä oli tuohon aikaan ilmeisesti liigan ennätyskin (ei pelkästään puolustajien pisteissä) ja kävi useampana keväänä Minnesotan riveissä pelailemassa, mutta palasi aina Davosiin ja siitä takaisin Minnesotaan. Mitä, häh, täh?

1980/81 EHC Kloten - 38. 22+23=45

1981/82 HC Davos - 38. 26+22=48

1982/83 HC Davos - 36. 32+32=64

1983/84 HC Davos - 40. 33+39=72

1984/85 HC Davos - 38. 39+52=91
1984/85 Minnesota North Stars - 13. 4+8=12 | Playoffs: 9. 1+6=7

1985/86 HC Davos - 35. 29+37=66 | Playoffs: 5. 6+2=8
1985/86 Minnesota North Stars - 11. 1+3=4 | Playoffs: 5. 2+4=6

1986/87 Minnesota North Stars - 65. 12+29=41

1987/88 HC Davos - 14. 8+24=32 | Playoffs: 6. 2+4=6
1987/88 Minnesota North Stars - 24. 2+12=14

1988/89 Zürcher SC (NLB) - 25. 17+21=38

Mistä mahtoi moinen järjestely johtua?

 

[euron kolikko]

Jos pelaaja menettää kypäränsä, niin saako hän eurooppasääntöjen mukaan poimia sen jäästä ja laittaa takaisin päähän, vai onko pakko luistella vaihtoaitioon?

 

[MacRef]

Jos pelaaja menettää kypäränsä, niin saako hän eurooppasääntöjen mukaan poimia sen jäästä ja laittaa takaisin päähän, vai onko pakko luistella vaihtoaitioon?

On mentävä vaihtoon. Joskus ennen sai laittaa takaisin päähänsä (myös remmi piti kiinnittää), mutta nykyisin ainoat vaihtoehdot ovat aitioita. Joko oma vaihtoaitio, tai jos jatkaa pelaamista, niin oma jäähyaitio.