Juuri näin itse ajattelen asiaa.
Mikä on kasvattajaseura? Se varmasti mielletään monella tavalla. Voidaan esimerkiksi ajatella, että seura on se, jossa pelaaja oppi luistelemaan, pukemaan varusteensa ja kiekon käsittelytaidon alkeet. Myöhemmin pelaajan siirryttyä toiseen seuraan, pelaaja kehitti omia osa-alueitaan. Tämä jäljempi voidaan mieltää pelaajan kehittäjäseuraksi, mutta myöskin kasvatiksi. Mielipiteitä on monia ja omasta mielestäni korkeinta totuutta asiaan ei ole. Yleinen tapa on mieltää kasvattajaseuraksi seura, jossa pelaaja pelasi C-junioreissa tai B-junioreissa. Mutta kuten totesin, se on kuitenkin vain tapa, ei totuus.
Onko kasvattajaseuralla oikeasti niin suurta väliä kuin jotkut antavat ymmärtää? Ainakin Oulun lähistöllä, ja Pohjois-Suomessa muutenkin, seurat pitävät tiiviisti yhteistyötä ja alueella on yksi suurseura, johon suurin osa junioreista tähtää. Seurat tekevät tiivistä yhteistyötä ja tämä suurseura tukee monin tavoin pienempiä seuroja. Ei parhaita pelaajia kannata hankkia E-juniori-ikäisinä alueen suurseuraan pelaamaan. Mistä löytyisi vastuuta kaikille pelaajille ja tarpeeksi kovia vastustajia? En tällä kannanotolla halua viedä mitään pois esimerkiksi Kiimingin Riennolta. Päin vastoin on hienoa, että pienempiä seuroja löytyy, jotka tekevät hienoa juniorityötä!
Kasvattajaseuroista ynnä muusta tulee väänneltyä usein kättä "vääräuskoisten" eli eri seuroja kannattavien kanssa. Varsinkin pikkupienissä se on ihan mukavaa ;)