Sekalaisia kysymyksiä jääkiekosta

  • 2 024 625
  • 8 432

Mane

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
Juniori-iässä seurasiirtoja tehneiden kohdalla on tietysti hieman tulkinnan varaista kenen lokeroon lasketaan. Sen mukaan yritin laskea, että mitä seuraa on eniten 15-20-vuotiaana edustanut ja jos menee tasan niin laskin siihen porukkaan jossa ensin oli. Tuollaisen tuloksen sain, 132 suomalaista on NHL:ssä pelannut.

Koodi:
TPS	       17
Jokerit	       16
Kärpät	       14
HIFK	       12
Ilves	       12
Tappara	       10
KalPa		7
Ässät		7
Reipas		6
SaiPa		5
Blues		5
HPK		5
JYP		2
Lukko		2
SaPKo		2
FPS		1
Karhut		1
KooKoo		1
WarKis		1
KooVee		1
TuTo		1
JoKP		1
Diskos		1
K-Kissat	1
Ahmat		1
 
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Liverpool F.C.
NY Rangers
Sellanen asia alkoi tässä kiinnostaa, että minkälaista logiikkaa seuraa suosikkijoukkueen valinta kaupungeissa joissa kaksi suunnilleen tasavahvaa seuraa? Suomessa siis lähinnä Tampere ja Helsinki.

Onko "työväenluokka" - "porvaristo" -asetelmaa? Vaikuttaako asuinalue? Vaiko ns. "isältä pojalle" asetelma? Erityisesti siis kiinnostaa HIFK, Jokeri, Ilves, ja Tapparafanien näkemykset (miksei myös TPS ja TuTo). Myös jos muista maista mitään tietoa löytyy, esim. Djurgården-AIK tai NY Islanders-NY Rangers.
 

teemu73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Koska Suomi on viimeksi arvokisoissa noussut Kanadaa vastaan tappioasemasta voittoon? Ei kai sentään tarvi mennä Prahan 1978 kisoihin asti?
 

L. Paraske

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Suomi, Arttu Hyry, Hagaby Golf 2
Ainakin Pietarin mm-kisojen pronssiottelussa vuonna 2000 Suomi nousi 0-1 -tilanteesta Hentusen ja Tuomaisen maaleilla 2-1 -voittoon.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Patelan pipomies kirjoitti:
Onko "työväenluokka" - "porvaristo" -asetelmaa?

Tampereella tämä jako kuivui kasan KooVeen Liigasta lähdön jälkeen.
Sanontahan on, että joukkueen saa äidinmaidosta, mutta kyllähän se varmaan menee niin, että tietyissä kaupunginosissa tiettyinä aikoina on aalto aina jompaan kumpaan suuntaan, ja kavereiden mukana se joukkueen valinta tapahtuu. Tietysti jos vanhemmat ovat faneja, niin se yleensä peritään.

Tapparalla on enemmän kannattajia ympäristökunnissa kuin Ilveksellä johtuen lähinnä Tapparan jo 80-luvulla alkaneesta "pelataan hajotusmatsit naapurikunnissa" tavasta. Ero taitaa itse kaupungissa olla marginaalinen, jos sellaista edes on suuntaan tai toiseen…
 

Hyytiäinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
KeuPa & Ottawa
Mane kirjoitti:
Juniori-iässä seurasiirtoja tehneiden kohdalla on tietysti hieman tulkinnan varaista kenen lokeroon lasketaan. Sen mukaan yritin laskea, että mitä seuraa on eniten 15-20-vuotiaana edustanut ja jos menee tasan niin laskin siihen porukkaan jossa ensin oli. Tuollaisen tuloksen sain, 132 suomalaista on NHL:ssä pelannut.

JYP 2
SaPKo 2
Diskos 1

Onko Summanen tuo toinen Jypin kasvatti? Luomahan lienee tuo Disen mies. Entä onko Jarkko Immonen toinen SaPKon kasvatti?
 

Hyytiäinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
KeuPa & Ottawa
Jonathan Toewsista tuli tämän kauden päätteeks eka kanadalaissyntyinen pelaaja joka voitti samalla kaudella nuorten ja aikuisten maailmanmestaruuden. Kuinkahan monta vastaavaan kyennyttä pelaajaa on maailmassa?
 
Suosikkijoukkue
Susanna Pöykiö
Hyytiäinen kirjoitti:
Jonathan Toewsista tuli tämän kauden päätteeks eka kanadalaissyntyinen pelaaja joka voitti samalla kaudella nuorten ja aikuisten maailmanmestaruuden. Kuinkahan monta vastaavaan kyennyttä pelaajaa on maailmassa?
Jostain olin lukevinani, ettei moista ole muut saavuttaneet. Taisi olla tsn.ca juttu, eli liekö hataran muistini vuoksi tulkittavissa, että ainakin oli ensimmäinen kanadalainen joka tuohon pystyi.

Kuumasta aiheesta pitää laiskana kysäistä hieman. Eli kaipaan hieman selvennystä Summasen ja Westerlundin valmentajauriin. Muistan kyllä Erkan vaiheita pitkällekin Lukosta liittoon, Summasen vaiheet ovatkin hieman hämärän peitossa.

Kuinka montaa joukkuetta, millä kausilla ja millä loppusijoituksella Summanen on valmentanut ilman Westerlundia?
 

Mr.Fox

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS respektit: HIFK ja Ässät
Hyytiäinen kirjoitti:
Jonathan Toewsista tuli tämän kauden päätteeks eka kanadalaissyntyinen pelaaja joka voitti samalla kaudella nuorten ja aikuisten maailmanmestaruuden. Kuinkahan monta vastaavaan kyennyttä pelaajaa on maailmassa?
Muistaisin jostain lukeneeni, että Jonathan Toews olisi ollut kolmas. Toinen olisi ollut Sergei Makarov ja toinen myös sen legendaarisen CCCP-kentän pelaajista (Kasatonov?).

EDIT: veikataanpa kuitenkin uudelleen. Olisikohan se kolmas ollut sittenkin Slava Fetisov. Makarovin ja Fetisovin tuplamestaruudet vuonna 1978. Edelleenkään ei varmaa tietoa.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Two Degrees of Mike Sillinger
Jääkoneenkuljettaja kirjoitti:
Kuinka montaa joukkuetta, millä kausilla ja millä loppusijoituksella Summanen on valmentanut ilman Westerlundia?

Jokereita kaksi kautta eli 2001-03. Ensimmäisellä kaudella tuli mestaruus ja toisella kaudella neljäs sija.
 

Kennel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Patelan pipomies kirjoitti:
Sellanen asia alkoi tässä kiinnostaa, että minkälaista logiikkaa seuraa suosikkijoukkueen valinta kaupungeissa joissa kaksi suunnilleen tasavahvaa seuraa? Suomessa siis lähinnä Tampere ja Helsinki.

Onko "työväenluokka" - "porvaristo" -asetelmaa? Vaikuttaako asuinalue? Vaiko ns. "isältä pojalle" asetelma? Erityisesti siis kiinnostaa HIFK, Jokeri, Ilves, ja Tapparafanien näkemykset (miksei myös TPS ja TuTo). Myös jos muista maista mitään tietoa löytyy, esim. Djurgården-AIK tai NY Islanders-NY Rangers.

Tutkimustuloksia minulla ei ole, mutta väitän, että suurimmat valintaan vaikuttavat tekijät ovat periytyminen suvussa ja kaveripiiri. Ainakin 90-luvulla taisi monella ala-asteen luokalla olla 90% pojista jomman kumman joukkueen kannattajia sen mukaan, kummasta kovimmat jehut tykkäsivät.

Sitten on tietysti muita seikkoja, kuten:
-Taitokiekko vs. rymistely (nykyään todellisuudessa varsin tasapäinen, mutta brändi elää)
-Gloryhunterit (kyllä osasta niitä tulee ihan oikeita faneja)

1970-luvulla Jokerien pyörittämä junioreiden Kanadasarja sisälsi joukkueita lähinnä Itä-Helsingistä, jossa asui pääasiassa duunariperheitä ja muutenkin luokkajako seurojen välillä oli selvempi. Nykyään jokerifanit toki muistelevat mielellään myös historiaa, mutta uusille faneille yhteiskuntaluokalla ei ole merkitystä, sillä se ei näy seurasta ulospäin ilman paneutumista menneisiin.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Patelan pipomies kirjoitti:
Onko "työväenluokka" - "porvaristo" -asetelmaa? Vaikuttaako asuinalue? Vaiko ns. "isältä pojalle" asetelma?

Näkijä tuossa jo ansiokkaasti avasi tilannetta. Matti Wacklinin Tapparahistoriikissa Kirvesrinnat kerrotaan pienenä lisäyksenä, että Tapparan laajentaessa junioripohjaansa 50-luvulla se tarjosi köyhistä perheistä tuleville nuorille halpoja tai ilmaisia varusteita käytettyinä, ja sai siten houkuteltua työläisperheiden lapsia mukaan toimintaansa. Joissain poliittisesti aktiivisissa kodeissa jälkikasvun täytyi jopa salata se, että pelasivat ruotsinkielisten porvarien seurassa. Tappara siis törkeästi ryöväsi suurella rahalla alaikäisiä pelureita jo tuolloin...

En kiistä Näkijän näkemystä Ilveksen asemasta itäisissä kaupunginosissa, mutta Wacklinin mukaan Tappara keräsi myös paljon harrastajia Kalevan ja Tammelan tapaisilta työväen ja alemman keskiluokan asuinalueilta. Muistanko väärin, että niiltä nurkilta olisivat myös Kalevi Numminen ja Pekka Marjamäki kotoisin? Itse taas vahvistan Länsi-Tampereen tapparalaisuutta, koska olen Pyynikiltä syntyjäni, mutta omalla kohdallani täytyy kyllä myöntää verenperinnön vaikutuksen olevan suurempi kuin naapuruston - vaikka muuan Zabludowicin perhe samassa talossa asustelikin...
 

Ragulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
HN kirjoitti:
Keskustaa ja alueita siitä itään sekä kaakkoon (Kaleva, Messukylä, Hervanta, Kaukajärvi, Vehmainen, Takahuhti, Pappila, jne) on kuitenkin käsittääkseni aina pidetty vahvasti Ilveksen reviirinä. Nekala, Viinikka ja Koivistonkylä puolestaan tunnettiin KOO-VEE:n vahvoina alueina. Mitään täysin selviä maantieteellisiä jakoja ei tietenkään ole koskaan ollut - tuota Nekalan kooveelaisuutta lukuun ottamatta.

Lähinnä toisen maailmansodan jälkeen rakennettu Nekala puukerrostaloineen ja osittain sodan aikana rakennettuine omakotitaloineen (asevelitalot ym) muotoutui vielä 1950-luvulla TUL:iin kuuluneen TK-V:n elikkä kansan suussa KooVeen kannattajakunnan alueeksi. Alueella asui pelaajia (esimerkiksi Suokot), jotka itse työskentelivät tai joiden vanhemmat olivat työskennelleet Tampereen keskustan eteläpuolella sijainneissa tehtaissa. Erityisesti kaiketi Lokomolla ja Valtion Lentokonetehtaassa (missä ei enää sodan jälkeen lentokoneita rakennettu).
Viinikka oli kai jossain vaiheessa myös Ilveksen vahva alue. Sieltähän esimerkiksi Oksasen Lasse ja muistaakseni Hakasen veljekset tulivat. Tarkoitan sitä ns. etu-Viinikkaa, eli aluetta liikenneympyrästä kirkolle, jonka vieressä sijaitsi kaukalokin pitkään.
Lisäksi olen kuullut (Tapparan junnuissa 1950- ja 1960-luvulla pelanneelta ja Järvensivulla asuneelta naapurilta), että Tapparalla olisi ainakin 1950-luvulla ollut voimakas kannatus Järvensivulla. Asuma-alueiden pojat ottivat kai toisiinsa tuntumaa muuallakin kuin jääkiekkokaukalossa.

Elinkeinojen rakennemuutos ja kaupungin kasvu muutti tilannetta tietenkin vähitellen. 1960-luvulta lähtien itään syntyi paljon uusia lähiöitä ja Kalevankin asutusmassa lähestyi Hakametsää. Tässä vaiheessa kai Ilves pystyi laajentamaan voimakkaasti juniorityötänsä?
KooVee, vaikka oli taustoiltaan työväen urheiluseura, ei siis kuulunut TUL:iin enää vuoden 1959 (muistaakseni) jälkeen. Tämä oli työläisyydestä irtaantumisen vaihe no 1 KooVeen historiassa.Tätä seuraa urheilullisesti parhaat vuodet, joihin vaikuttivat, kuten muuhunkin tamperelaiseen kiekkoon ensin tekojäärata ja sitten jäähalli. (KooVee usein mitalleilla kruununa vuoden 1968 mestaruus). Seuraava murros tulee 1970-luvun alkuppuolella, jolloin a) tampereen savupiipputeollisuuden alamäki kääntyy jyrkkään laskuun ja b) jääkiekosta alkaa tulla selkeämmin liiketoimintaa. Kun peruskannattajakunta ikääntyi ja urheilusta tuli yhä enemmän markkinataloutta, jonka pyörittämiseen tarvittiin enemmän rahaa, ajautui KooVee negatiiviseen kierteeseen. Lisäksi muutokseen vaikutti se, että kun Ilves ja Tappara olivat jääkiekkoilun erikoisseuroja, oli KooVee tällainen yleisseura. No myöhemminhän Ilves rupesi erilaisten seurafuusioitten kautta pelaamaan jalkapalloa.
Jääkiekon junioritoiminnassa KooVee on sinnitellyt erikoisseurojen takana sitkeästi, ja taannut sen, että huippujoukkueista välillä poispullahtaneet lahjakkaatkin juniorit eivät ole lopettaneet jääkiekkoa. Ja onhan KooVeella aina ollut omiakin lahjakkuuksia, kuten Esa Keskinen. Mutta varsinkin Ilveksen puolella on paljon pelaajia, jotka ovat välillä pelanneet myös KooVeen junioreissa. Osittainhan tämä tunne saattaa johtua Ilveksen ja KooVeen edustuskiekkoilujen yhdistämisestä, jolloin esimerkiksi KooVeen puolella liigadepyyttinsä tehnyt Risto Jalo tuli Ilvekseen.

Tässäpä omia mielikuvia asiasta. Tämä Tampereen kuvio olisi erittäin hyvä sosiaalihistoriallisen tutkimuksen aihe.
 

King Jeremy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool, Bayern München ja Boston Celtics
Jonathan Toewsista tuli tämän kauden päätteeks eka kanadalaissyntyinen pelaaja joka voitti samalla kaudella nuorten ja aikuisten maailmanmestaruuden. Kuinkahan monta vastaavaan kyennyttä pelaajaa on maailmassa?

Heti kärkeen tuli mieleen Aleksander Mogilny, joten oli tarkistettava ja viimein Wikipediasta löytyi tietoa. Mogilny kuuluu tähän samaan sarjaan Toewsin kanssa. Voitti 1989 sekä alle 20-v. että aikuisten MM-kultaa. Lisäksi vuotta aiemmin, eli 1988 Mogilny voitti samana vuonna sekä alle 20-v. MM-kultaa että olympiakultaa.

Täällä aiemmin mainittiinkin jo Sergei Makarovin nimi, joka niin ikään voitti molemmat tittelit vuonna 1978.

Myös Vjatsheslav Fetisov oli vuonna 1978 voittamassa sekä alle 20-v. että aikuisten MM-kultaa. Lisäksi Slava oli vuoden 1978 aikuisten MM:n paras puolustaja. Sen sijaan Fetisovin monivuotinen pakkipari, Aleksei Kasatonov ei kuulu tähän ryhmään, jotka ovat voittaneet samana vuonna sekä nuorten että aikuisten MM-kultaa.

Ja lista jatkuu... Em. saavutukseen ovat yltäneet myös ainakin seuraavat pelaajat:
Valeri Kamenski, 1986
Evgeni Belosheikin, 1986
Sergei Fedorov, 1989

Lähteet: http://www.azhockey.com/squads/squadsussr.html ja http://www.azhockey.com/squads/squadsussrj.html

Eli on sitä muutkin vastaavaan suoritukseen venyneet kuin Jonathan Toews, joka kieltämättä on hieno pelaaja. En usko, että muita vastaavia enää löytyy, mutta jos jollakulla on parempaa tietoa, niin olisin halukas kuulemaan, onko näitä muita sankareita vielä jossain.
 
Suosikkijoukkue
Two Degrees of Mike Sillinger
Seuraavat maat ovat voittaneet sekä junnujen että aikuisten mestaruuden samana vuonna, eli tuota kautta voi tuota selvittää.

Neuvostoliitto
1974, 1975, 1978, 1979, 1983, 1986, 1989
Kanada
1994, 1997, 2007
Tsekki
2000, 2001
 

teemu73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Onko rangaistuslaukauksessa ollut joskus sellainen sääntö, että peli jatkuu epäonnistuneen vedon jälkeen suoraan ilman aloitusta? Mulla olisi sangen hämärä muistikuva mm-kisojen 1982 ottelusta TCH-URS, jossa näin olisi ollut...
 

korkki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porilainen urheilu (ja yks raumalainenkin joukkue)
Ketola oli jo kaksikymppinen, kun Karhut ja RU-38 fuusioituivat Ässiksi.
Juuri täyttänyt 19v jos tarkkoja ollaan ;)

Mutta en huomannut että sinulla olikin Karhut erikseen tuossa listassa kiinnitin huomioni vain Ässien lukuun...
 

Bruno

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingfors IFK, NP#4, Україна
Onko rangaistuslaukauksessa ollut joskus sellainen sääntö, että peli jatkuu epäonnistuneen vedon jälkeen suoraan ilman aloitusta? Mulla olisi sangen hämärä muistikuva mm-kisojen 1982 ottelusta TCH-URS, jossa näin olisi ollut...

Ottamatta kantaa tuon tekstin faktoihin, niin hyvin mielenkiintoista olisi tietää, miten tuo on järjestetty.. Kuten jalkapallossa paitsi, että pelaajat odottavat puolen kentän takana? En tiedä. Utopistiselta kuulostaa kyllä..
 

Alkiolainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkue ja Jokerit
Nyt, kun toive

uudesta suomalaisesta Stanley Cup voittajasta taas elää, niin kysyisin, tietääkö täällä joku, ketkä kaikki ruotsalaiset ovat tuohon pokaaliin nimensä saaneet? Niitä taitaa olla melkoinen liuta - ainakin suomalaisiin verrattuna.
 

Mortal

Jäsen
Suosikkijoukkue
ILVES
Keskustaa ja alueita siitä itään sekä kaakkoon (Kaleva, Messukylä, Hervanta, Kaukajärvi, Vehmainen, Takahuhti, Pappila, jne) on kuitenkin käsittääkseni aina pidetty vahvasti Ilveksen reviirinä. Nekala, Viinikka ja Koivistonkylä puolestaan tunnettiin KOO-VEE:n vahvoina alueina. Mitään täysin selviä maantieteellisiä jakoja ei tietenkään ole koskaan ollut - tuota Nekalan kooveelaisuutta lukuun ottamatta.
Itse taas olen ollut siinä uskossa, että nimenomaan Nekala on tuottanut suuren nipun Ilvesläisiä ja ollut hyvinkin Ilveshenkinen alue ainakin 1960-luvulla.

Appiukkoni on aikanaan nipun Ilves-legendoja kanssa hakannut Nekalan kentällä lätkää yökausia.
 
Suosikkijoukkue
Kärpät
Onko MM-kisojen voittopokaali vaihtunut jossain vaiheessa, vai onko joka vuosi erilainen? Kiinnitin asiaan vasta tänä keväänä huomiota, kun Kanada sai sellaisen peruspytyn näköisen pokaalin ja ainakin -95 Suomen voittaessa (ja muistaakseni sitä ennen useamman vuoden) palkinto oli sellainen korkea kultainen pelaajapatsas. Voisiko olla peräti niin, että Tsekki sai pytyn omakseen kun voitti mestaruuden kolme kertaa peräkkäin tuossa muutama vuosi sitten? Tähän asiaan haluaisin lisävalaistusta joltakn tietävältä.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Itse taas olen ollut siinä uskossa, että nimenomaan Nekala on tuottanut suuren nipun Ilvesläisiä ja ollut hyvinkin Ilveshenkinen alue ainakin 1960-luvulla.

Appiukkoni on aikanaan nipun Ilves-legendoja kanssa hakannut Nekalan kentällä lätkää yökausia.

Isäni on myös Nekalasta, ja naapurissa asui m. Lasse Oksanen. Kaveripiiriin kuuluin myös Heimo Pulli, mutta asuinpaikasta en tiedä. Nekalassa oltiin tiukasti Ilveksen porukkaa ainakin 50 -luvulla (asevelitalojen alueella, Muotilanatie jne.)
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös