Ankka-piirtäjistä.
Carl Barks ja Al Taliaferro ovat tietenkin oikeita klassikoita. Myös Don Rosa on oivallinen, vaikka viime aikoina mies on alkanut yrittää vähän liikaa. Muistan kuitenkin opettaa pikkuveljeä edelleen: Rosa hyvä, Rota huono. Rosa hyvä, Rota huono. Rosa hyvä, Rota huono.
Koko ajan enemmän olen kuitenkin pitänyt William Van Hornista, joka oli myös Barksin suosikki uusita kyvyistä. Van Hornin pelkistetty mutta hauska tyyli on hyvää vastapainoa Don Rosan epäankkamaiselle piirrustukselle.
Siinä missä tanskalaiset ja nykysin myös italialaiset Ankka-piirtäjät ovat melkoisen surkeita, on Hollannista näkynyt Akkarin sivuilla piristystä. Muistaaksen Heyemanseja on kaksi, joista toinen piirtää Mikkiä. Jupp ja Mau taitaa olla ilvesten nimet, mutta en muista kumpi on kampi.
Vanhoista taskukirjoista löytyy aarteita, mutta italialaisten taito on pahasti ruostunut, uudet taskarit ja Roope-setä-lehti tästä todisteena.
Mikki rulettaa vain joidenkin vanhojen Manuel Gonzales-juttujen avulla.
Carl Barks ja Al Taliaferro ovat tietenkin oikeita klassikoita. Myös Don Rosa on oivallinen, vaikka viime aikoina mies on alkanut yrittää vähän liikaa. Muistan kuitenkin opettaa pikkuveljeä edelleen: Rosa hyvä, Rota huono. Rosa hyvä, Rota huono. Rosa hyvä, Rota huono.
Koko ajan enemmän olen kuitenkin pitänyt William Van Hornista, joka oli myös Barksin suosikki uusita kyvyistä. Van Hornin pelkistetty mutta hauska tyyli on hyvää vastapainoa Don Rosan epäankkamaiselle piirrustukselle.
Siinä missä tanskalaiset ja nykysin myös italialaiset Ankka-piirtäjät ovat melkoisen surkeita, on Hollannista näkynyt Akkarin sivuilla piristystä. Muistaaksen Heyemanseja on kaksi, joista toinen piirtää Mikkiä. Jupp ja Mau taitaa olla ilvesten nimet, mutta en muista kumpi on kampi.
Vanhoista taskukirjoista löytyy aarteita, mutta italialaisten taito on pahasti ruostunut, uudet taskarit ja Roope-setä-lehti tästä todisteena.
Mikki rulettaa vain joidenkin vanhojen Manuel Gonzales-juttujen avulla.