Valmentaja on nyt pelistä toiseen penännyt kurinalaisuutta ja jäähyttömyyttä. Eipä sellaista ole näkynyt, ei tässäkään pelissä. Ei sitä voi aina nuoruudenkaan piikkiin laittaa. Onko niin, että koutsilla ei ole otetta pelaajiin, eikä pelaajilla vastuuta tekemisistään? Silloinhan ollaan jo melko heikoilla. Toki kun pelataan lähes juniorijoukkueella miesten sarjaa koko ajan, on siinä fyysinen ja henkinen kuorma äärirajoilla.Nyt otettiin sitten jo sarjajumbolta Virkiältä pattiin ja vieläpä kotona. SaPKo tarpoo tällä hetkellä pimeässä yössä. Mikään ei toimi paitsi jäähyily. Se toimii helvetin hyvin.
Mitähän muuten mies touhuilee nykyisin? Muistelen, että joskus aikanaan ainakin ihan perusduunarihommia tehnyt. Ehkä suomisarjavalmentaminenkaan ei olisi täysin poissuljettu vaihtoehto tulevaisuudessa?Tuli tuossa junnuturnauksessa Pasin kanssa juteltua, niin palo on kova penkin taakse. Kivasti meni erätauko rupatellessa, juttua muuten piisaa.
Koska ei ole kokeneita pelimiehiä joukkueessa, vaan junioreita. Eivät he miesten sarjassa pärjää. Nytkin tällä hetkellä esitys Porvoossa on avutonta katseltavaa.Kaksi upeaa vierasvoittoa viikonloppuna. FPS kaatui suvereenisti 1-7 ja sarjakakkonen Haukat 3-4
Selvä tasonkohotus.
Mutta miten nuo peliesitykset voi noin heitellä laidasta laitaan? Nuoruuden intoa ja kokemuksen puutetta?
Miten saadaan tämän viikonlopun peli-ilme loppukaudeksi?
Ja nyt Porvoossa kotijoukkue johtaa 5-0! Kyllä on perinteinen SaPKo nyt historiassa alimmilla pohjamudilla. Ei tuota voi kutsua enää jääkiekon pelaamiseksi. Ei tuosta alemmaksi voi enää peliesitys mennä. Haluttomien kävelijöiden koomaista räpstelyä.
Sori et vastaus kestänyt.Mitähän muuten mies touhuilee nykyisin? Muistelen, että joskus aikanaan ainakin ihan perusduunarihommia tehnyt. Ehkä suomisarjavalmentaminenkaan ei olisi täysin poissuljettu vaihtoehto tulevaisuudessa?
Aloitan heti paheksumalla, mihin unohtui lörtsyt?Mikäs nyt tuli? Meikäläinen ei ole jaksanut tällä kaudella virkkaa sanaakaan täällä, koska on jo niin vanha. Mutta nuoremmat lopettivat kommentoinnin oudosti juuri silloin, kun pässit lopettivat koheltamisen ja häviämisen ja aloittivat pelaamisen ja voittamisen. Kun täysin turhat jäähytkin lähes loppuivat, etenkin hyökkäyspäässä.
Mikä saa reagoimaan vain silloin, kun menee huonommin? Ennen nykyistä voittoputkea täällä vaadittiin jo uutta valmentajaa. Esittipä joku nimenkin, joka edustaa menneiden vuosituhansien jääkiekkoajattelua ja edusti sitä muinaisen hetken SaPKossakin.
Tutisevaa vanhusta, joka - kuten tiedätte - ei vieläkään ymmärrä pelin syvimmästä ja pyhimmästä olemuksesta mitään, miellyttää SaPKon pelityyli, siis silloin kun pojat muistavat valmentajan pelikirjaa lukea. Se tyyli ja kirja ovat nykyaikaa.
Jokin muukin saa hänet katsomaan pässien pelit Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla, vieläpä enimmäkseen ruudulta satojen kilometrien päässä tapahtumapaikalta, kun Talvisaloon pääsee vain harvoin. Sen sijaan niin sanottu huippukiekko ei jaksa enää kiinnostaa pätkääkään. Outoa.
Se jokin muu on itse Savonlinna, alueellista ja taloudellista keskittymistä vastaan taisteleva viehättävä pikkukaupunki. Tiedän kyllä kokemuksesta kaupungin huonot puolet, koska tulin sinne junantuomana neljännesvuosisadaksi. Mutta Saimaa norppineen, Olavinlinna oopperajuhlineen ja Riihisaarineen, kaikenlainen musiikki ylipäätään, nuoret kuvataiteilijat. Mukavat tavalliset ihmiset. Ja SaPKo. Ei lista noin lyhyt ole, mutta nuo asiat Savonlinnasta tunnetaan muualla.
Ei tarvita enää muuta kuin saattaa nuo erilaiset elementit vuorovaikutukseen. Ja siihen ei puolestaan tarvita muuta kuin puhaltaa pessimistinen sisäänlämpiävyys, eriseuraisuus ja kaikkitietävä nokkavuus taivaan tuuliin, kun Saimaalta sattuu tuulemaan sopivasti. Puhelimet vapaa-aikoina telineisiin ja ihmiset ihmisten pariin.
SaPKon suunnitelmista minulla ei ole mitään sisäpiirin eikä ulkopiirin tietoa. Meillä molemmilla on menossa neljäs kvartaali, kun puhutaan vuosisadoista. Minulla se on varmuudella viimeinen, SaPKo:lla varmuudella ei. Ennustan, että vanhempi veli vahvistelee osaamistaan ja talouttaan kaikessa rauhassa mutta määrätietoisesti ja pelaa Suomi-sarjan kärkikahinoissa vielä muutaman vuoden.
Sinä aikana pari kentällistä omia kasvatteja on kypsynyt hyvässä valmennuksessa kirkkaampiin valoihin. Puhdas tai melkein puhdas muukalaislegioona on yhtä mahdoton mahdollisuus kuin puhdas tai melkein puhdas oman kylän poikien joukkue.
Ehkä jo keväällä 2028 tai viimeistään 2029, kun SaPKo täyttää sata vuotta, se nousee Mestikseen.
Aloitan heti paheksumalla, mihin unohtui lörtsyt?
SaPKo tuntuu kiinnostavan enemmän kuin Liiga-tason meiningit. Siitä iso arvostus ja lippalakin nosto. Pidetään oman kylän joukkueen puolia sarjatasoa katsomatta.
Saas nähdä miltä SaPKon pelillinen tulevaisuus näyttää. Juniorityö on ainakin vahvaa ja sitä kautta edustuksella mahdollisuus saada oman kylän poikia joukkueeseen nyt ja tulevaisuudessa.
Oikeutettu paheksunta. Kukapa suomalainen ja eurooppalainen ei olisi lörtsyjä syönyt Savonlinnan torilla. Unohdus johtui omasta lörtsyrajoittuneisuudestani. Savonlinnalaisuuteni jäi pahasti vajaaksi, koska en oppinut pitämään lörtsyistä.
Ja kyllä, siellä teillä näytetään loistavaa esimerkkiä savonlinnalaisille. Katsojia taitaa olla enemmän, vaikka pelataan alemmalla sarjatasolla.
Pianhan SaPKo ja Peliitat kyllä tapaavat, ensin Suomi-sarjassa ja sitten Mestiksessä. Ehkäpä silloin on taas kentällä nuorukainen, jolla on heinolalaisille rakas sukunimi Konsti.
Heinola on muutenkin kiva pikkukaupunki. Jyrängönvirran rannalla voisi vaikka asua. Minä muuten olen niin vanha, että muistan HP-47:n vierailun silloisessa kotikylässäni, joka ei ollut Savonlinna.
Olipa hyvä kirjoitus! Itsellä menossa vasta kolmas kvartaali mutta hyvin paljon samoja ajatuksia.Mikäs nyt tuli? Meikäläinen ei ole jaksanut tällä kaudella virkkaa sanaakaan täällä, koska on jo niin vanha. Mutta nuoremmat lopettivat kommentoinnin oudosti juuri silloin, kun pässit lopettivat koheltamisen ja häviämisen ja aloittivat pelaamisen ja voittamisen. Kun täysin turhat jäähytkin lähes loppuivat, etenkin hyökkäyspäässä.
Mikä saa reagoimaan vain silloin, kun menee huonommin? Ennen nykyistä voittoputkea täällä vaadittiin jo uutta valmentajaa. Esittipä joku nimenkin, joka edustaa menneiden vuosituhansien jääkiekkoajattelua ja edusti sitä muinaisen hetken SaPKossakin.
Tutisevaa vanhusta, joka - kuten tiedätte - ei vieläkään ymmärrä pelin syvimmästä ja pyhimmästä olemuksesta mitään, miellyttää SaPKon pelityyli, siis silloin kun pojat muistavat valmentajan pelikirjaa lukea. Se tyyli ja kirja ovat nykyaikaa.
Jokin muukin saa hänet katsomaan pässien pelit Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla, vieläpä enimmäkseen ruudulta satojen kilometrien päässä tapahtumapaikalta, kun Talvisaloon pääsee vain harvoin. Sen sijaan niin sanottu huippukiekko ei jaksa enää kiinnostaa pätkääkään. Outoa.
Se jokin muu on itse Savonlinna, alueellista ja taloudellista keskittymistä vastaan taisteleva viehättävä pikkukaupunki. Tiedän kyllä kokemuksesta kaupungin huonot puolet, koska tulin sinne junantuomana neljännesvuosisadaksi. Mutta Saimaa norppineen, Olavinlinna oopperajuhlineen ja Riihisaarineen, kaikenlainen musiikki ylipäätään, nuoret kuvataiteilijat. Mukavat tavalliset ihmiset. Ja SaPKo. Ei lista noin lyhyt ole, mutta nuo asiat Savonlinnasta tunnetaan muualla.
Ei tarvita enää muuta kuin saattaa nuo erilaiset elementit vuorovaikutukseen. Ja siihen ei puolestaan tarvita muuta kuin puhaltaa pessimistinen sisäänlämpiävyys, eriseuraisuus ja kaikkitietävä nokkavuus taivaan tuuliin, kun Saimaalta sattuu tuulemaan sopivasti. Puhelimet vapaa-aikoina telineisiin ja ihmiset ihmisten pariin.
SaPKon suunnitelmista minulla ei ole mitään sisäpiirin eikä ulkopiirin tietoa. Meillä molemmilla on menossa neljäs kvartaali, kun puhutaan vuosisadoista. Minulla se on varmuudella viimeinen, SaPKo:lla varmuudella ei. Ennustan, että vanhempi veli vahvistelee osaamistaan ja talouttaan kaikessa rauhassa mutta määrätietoisesti ja pelaa Suomi-sarjan kärkikahinoissa vielä muutaman vuoden.
Sinä aikana pari kentällistä omia kasvatteja on kypsynyt hyvässä valmennuksessa kirkkaampiin valoihin. Puhdas tai melkein puhdas muukalaislegioona on yhtä mahdoton mahdollisuus kuin puhdas tai melkein puhdas oman kylän poikien joukkue.
Ehkä jo keväällä 2028 tai viimeistään 2029, kun SaPKo täyttää sata vuotta, se nousee Mestikseen.
Heti alkoi vatsassa ikävästi mouria kuullessaan Konstin nimen. Vanhat traumat nousevat pintaan...
Heinolassa tosiaan katsojia piisaa mukavasti. Viime kauden yleisökeskiarvo oli Suomi-sarjan/II-divisioonan joukkueista kovin. Luulisi Savonlinnassa yleisömäärien olevan hitusen suurempia. En tiedä mistä siellä kiikastaa? Onko sitten vielä liian tuoreessa muistissa Mestiksen kulta-ajat.
HP-47:n vierailun muistaminen on jo jotakin!