Jatkoa seuraa, edelliseen tuli merkit täyteen:
VINKKI TUTUILLE:
Maksu liialla rahalla tai mieluummin koko rahalla. Maksuksi ei kelpaa lipeäraha, eikä suttu-Visanne! Puheenjohtaja Vihtori Lettunen kutsui tarjoilijatarta: "Neiti, Vihtorille lettuja, Teijalle turskaa ja Ollille kurkkuja!" "Haluaako lehtori viinaa?" tarjoilija kysyi. "Tuokaas kuvuntäytettä hällekin," Olli sanoi osoittaen viereisessä pöydässä istuvaa köyhää - ja niin sai kurjakin syödä allia. "Itse syön kulhon velliä," Olli jatkoi. Toisille tuotiin rasvassa uiskentelevia nakkeja. Olli vilkaisi pottua, tuttu vihannes oli lautasen reunalla ja kulmassa oli silli. Silloin liittyi seurueeseen salkkutehtailija Mutiainen esitellen mallikukkaroitaan. Hän kaivoi esiin valtavan rahamassin, josta kuului kuivaa natinaa. Ollille huudettiin. Tuumittuaan ensin, panisiko menemään, hän sanoi: "Tarjoilija, kaikille tutuille viskiä mukitolkulla."
Turhaan ei häntä kutsuttu Mikkelin Kittaajaksi. Tarjoilija toi potun viskiä, jossa maistui pehmeä anis. Gramofoni soitti Kupparin rallia. Valokuvaaja Kervinen halusi ottaa kuvan rallista ja aprikoi miltä rillit näyttäisivät kuvissa, jos saisi lelliä kuvallaan. Lettunen alkoi vihoitella: "Joku on pilannut kompin ja nyt tarvittaisiin levynhävittäjää!" Pahastuneet viskojat paiskasivat Raulia karvatto- malla kynällä. Tästä harmissaan seurue imaisi pillistä kuumat, kysyi paljonko limpusta peritään, maksoi ja otti viluissaan hatut.
Vierailusta jäi muistoksi vain yksi orjakurkku, vaikka olihan sekin oiva kurkku. Lisäksi Ollin hattuun oli ilmestynyt viivoja. Nämä hassujen tukijat lähtivät Retun viuhka kainalossa Retun vihkiäisiin, jonne saapuikin tuttuja aivan virtanaan. Häät pidettiin Mallun pihalla. Mallu oli järjestänyt pidot itse, eikä Mallu ollut pihtaillut järjestelyissä! Morsian säteili; likka oli ylpeä saamastaan Juhasta. "Laitetaan appi kenneliin!" tuore aviomies ehdotti. Appi heristi takaisin. Kutsuilla oli myös huumetta, joten ne olivat hurjat kutsut! Paikalla ollut hullu pierasi ja lähti muiden piristävien hullujen kanssa ajamaan rallia kujalle. Juhlan huumassa joku varasti Pirkan Mallulta. Mallu yritti pitää pintansa, mutta lopulta kukaan ei kyennyt pitelemään Mallua ja juhlat loppuivat siihen.
Naapurista, jossa oltiin juuri sokkelin kivityksessä ja valukastikkeen teossa, huudettiin: "Tänne vain, täällä jo sumppi pihisee", ja siellä olikin pippurihyllyllä hellan kulmassa kerrassaan pirullista sumppia. Pitääkseen piristävän sumpin kuumana Olli joutui hakkaamaan puita. Emännällä oli oikeat timanttiset rossit joita viulisti Huttunen jäi ihastelemaan. Emäntä katseli suu ammollaan lattialle valuvaa multaisaa vanaa, mutta rauhoittui kun huomasi, että Huttusella oli arpa tukassa. Kutova Elli istui kiikkustuolissa. Uunin pankolla kuumassa loikoili kolli. Kolli mourusi kumeasti ja emäntä halusi kuristaa kollin.
Arskan televisiosta katseltiin Benny Hillin pakoilua. Arskan itse piti olla tehtaalla, mutta Arska olikin tenussa. Olli katseli kauhuissaan murhia telkussa. Toiset alkoivat hakea tuvan alta napsua, vaikka kossu olikin tuvassa. Tytöt saksivat kumarassa eristettyä käsinahkaa ja ihastelivat petatulta sohvalta seinällä roikkuvaa kudonnan mallia. Eteisessä kopin herjaajat kolkuttelivat ja murisivat yrittäessään panna peiliä rappuun.
Välillä käytiin kurkistamassa tallia ja heitettiin vällyt pihalle. Myös joku kurja oli tallilla ja nurkan takana oli nuuka pissimässä. Hevoset seisoivat tallissa turvat kylessä, kunnes tytöt kytkivät turvat ja samalla miettivät maistuisiko heille Karin olut. Tolkuton mullikka hyppi tasajalkaa hinkaten ruohoa. "Nurja kassi!" huusi Olli osoittean mullilla olevaa salkkua. Se oli vielä kaiken lisäksi mummon salkku! Ehkä mulli pitäisi laittaa pataan. Tallissa oli myös esillä palkintona saatu kultainen mulli-patsas. Olli nautti ruttuista viinaa, silitteli viimeistä kuttua ja yritti mitata tuumamitalla nassua.
Ollille valkeni junttihiiren avustuksella tehty jäniksen petos ja hän murjaisi jotain kanille. Olli mietti saisiko kanit polulle, jos antaisi ketuille vippiä ja kessua tutuille. Tästäkös kanat alkoivat murista. Olli ei kuitenkaan ollut kiinnostunut kukkorallista, joten otettuaan kukoista mallia Olli päätti jättää kanat murjun sisään ja lähti ratkaisemaan kanaalin arvoitusta. Matkakumppaneikseen Olli otti Hinkkasen Antin ja Houkan Timon. Timo halusi matkaan myös Kuikamoisen Allin, mutta Olli arveli homman silloin menevän pelkäksi Allin kusettamiseksi. Antti jupisi jotain pila- tuista Timpoista. Oppaaksi otettiin samoilija Holovaara. "Juoskaa rupisematta, älkääkä hikoilko runttauksesta!", ärähti Holovaara pitäen piiskaa hallussa.
Pojat kävelivät kuihtuneella vallilla, kun yhtäkkiä valli alkoi kulua. Timoa jouduttiin hoputtamaan. Hetken kuluttua he olivat perillä ja näkivät sotamiehen rannalla kiskomassa akkaa kanaalista. Vedessä oli vielä kiskomattomia ukkeleita ja Olli joutui pilaamaan hallussaan olleen airon. Kaikki tavarat eivät mahtuneet jollaan. "Jos saataisiin sulloa puoleen, niin ehkä sitten," turisi Houkka. Lopulta päästiin kuitenkin liikkeelle arvaamattomaan kanaaliin. Holovaara sai hupia ruoripukilla istumisesta. Muille olo paatissa oli tuskaista ja he olivat pakahtua tuskaan. Sumu nousi nopeasti ankeassa kanaalissa. "Tiiraa sassiin!" Holovaara huusi.
Pojat menivät kuitenkin sumun takia pieleen ja haaksirikkoutuivat. Törmäys oli niin kova, että pellit kerääntyivät kasaan. "Näin ei olisi käynyt, jos meillä olisi ollut Alli keulassa!" Timo horisi. Rannalla he eivät huomanneet puskapasseja ja joutuivat Reginan vangeiksi. Regina oli rusoposkinen inkkari, joka johti kuutta villiä. Villit kävivät kuumana yrittäessään päättää kuka saisi kumistella Ollia. Ollin valtasi tuttu vimma. "Paskaa villeille!", huusi Olli ja aloitti villien kuppauksen. Se olikin hillitöntä kuppaamista, eikä Olli jäänyt tekemään villeille paareja. Olli heitteli villien tapit piiloon, sai tutut virvotettua ja niin pojat pääsivät pakenemaan villien kurituksesta.
Paluumatkalla Olli huolestui kutinasta palleissa, joten hän poikkesi lääkärissä. Lääkäri, Hilajoen Antti, oli savolainen, joten juttua tuli niin, että kieli suhisi, kun hän ruksautti Olli kipureiän. Pojat palasivat Ollin pajalle juuri sopivasti näkemään, kun kukkivan töllin takana sodomisti musersi tulkkua järeään kipsiin niin, että tölli kumisi. Ollin halli oli kujalla ja siellä taitava käsikuhertaja Kuukerin Nelli teki lasikukkoa piharampin koristeeksi. Helppoahan se oli, kun on taidot nenän takana. Ollin liiketoimet kyllä sujuivat, mutta viereisellä tontilla oli saha lirissä: sitä syytettiin sellun pilaamisesta.
Pulu jokelsi kauniisti ulkona. Piha oli liukas ja pulu kallistui, mutta pulu ei kaatunut, koska pululla oli kannukset. Lilli taas kup- sahti. Myös sällit kupsahtelivat, kun kuului jyskän pamahdus; jossain ammuttiin kuminalleja, vaikka kaikki olivat luulleet nallien olevan Kurikassa Kurikan malleilla. Joka tapauksessa pamauksen vuoksi pulu katosi. Nalleja ei pitäisi säilyttää kuumassa! Metelistä huolimatta Salli asetteli kukkaa ja ihmetteli kuinka paljon kukassa oli millejä. "Ehkä pitäisi antaa Pepsiä kirvoille.", Salli tuumi. Salli tarjosi Ollille kukkia sanoen: "Pistä kassiin kukkanen kallis tai suksi kukkaan!" Olli heitti Sallin kukat Maijan pihalle ja huusi: "Anna mieluummin tillin kukkia vai suksinko kuuhun!" Salli oli vihainen nuttunsa likaannuttua, eikä voinut osallistua mallikurssille.
Pihallaan tallustellessa Olli kylmensi varpaansa ja hänen tolkkunsa alkoi seistä muljottaa. "Mintti tekee hyvää hikalle!" Olli tuumi ja meni kämppille piristymään ja muistelemaan Haniaan. Ollin mielestä jutut alkoivat mennä viistoon, kun tuo Sallikin alkoi näyttää kundille mallia. "Salli on pikkuinen tallukka, kunpa voisin pistää Sallin kuriin! Luulen, että lähden pikapuoliin tallustelemaan ja Virtaselle vatustelemaan. Siellä on aina ollut vinhoja vattuja, mutta harvassa kypsiä", Olli sanoi, vaikka vihasikin vattuja.
Paitsi heti tuli yksi mieleen joka listasta puuttuu, eli Vesa Toskalan velipoika Pasi Toskala
