San Jose Sharks (1) - Anaheim Ducks (8), Playoffs 2009, Länsi, 1. kierros

[vilpertti]

Hiiohoi, tehdäänpä tällekin ottelusarjalle ketju, kun ei kukaan muu viitsi.

Ihmiskunnan ja kaiken mikä on pyhää riesaksi pudotuspeleihin onnistui livahtamaan myös Anaheim Ducks. Heitä vastaan asettuu San Jose Sharks, nuo hyveellisen nykykiekon airuet. Periaatteessa sarjassa on kyse siitä kumman haluat jatkavan seuraavalle kierrokselle: ihmisjäte Corey Perryn ( http://www.youtube.com/watch?v=kKrr1pUXggs ) vai sympaattisen nuoren puolustajan Marc-Edouard Vlasicin ( http://www.youtube.com/watch?v=JrodfyMubTs ). Joukkueiden kohtaaminen on ensimmäinen kerta kun nykyisistä kolmesta Kalifornian NHL-joukkueesta kaksi kohtaavat pudotuspeleissä. Ensimmäinen kalifornialaisten kohtaaminen oli Oakland Sealsin ja Los Angeles Kingsin välillä joskus kauan sitten.

Runkosarjassa joukkueiden väliset kohtaamiset menivät Sharksille 4-2. Runkosarjan loppupäässä pelatun joukkueiden välisen viimeisen ottelun viimeiset hetket päätösvihellyksen jälkeen tekivät pari asiaa selväksi: Ryan Getzlaf kaljuuntuu nopeasti ja Corey Perryn sietäisi saada turpiinsa kunnolla. Doug Murray voinee avustaa tässä asiassa. Teemu Selänne kuoli kahinaa edeltäneessä tilanteessa, mutta jään erinomaiset defibrillitiiviset ominaisuudet käynnistivät hänen sydämensä uudelleen tuomarin sanottua nouses ylös nyt.

Runkosarjan tilastoja katsomalla huomio kiinnittyy nopeasti siihen kiistämättömään tosiasiaan, että Ducks ei osaa taklata. Joukkueen ahkerimmat taklaajat löytyvät hyökkäyspäästä, Getzlaf taklasi 134 kertaa ja Perry 109 kertaa. Kolmanneksi ahkerin taklaaja Wisnievski tuli Chicagosta kesken kauden, hänen saldonsa on 90. Sharksin Murray taklasi 175 kertaa ja Travis Moen 171 kertaa. Jopa pitkään loukkaantuneiden listalla ollut Mike Grier taklasi useammin kuin Anaheimin pelaajat, 147 tööttiä. Hittolainen, Sharksin ykkösketjun maalintekijä Devin Setoguchikin on taklannut 133 kertaa mikä on lähes yhtä paljon kuin Getzlaf. Anaheim on siis neitimäinen joukkue joka turvautuu vaarallisiin niinkutsuttuihin cheap shotteihin.

Aloitusprosenteissa Sharksilla on selvä etu. Koko liigan kakkonen vastaan liigan joku kahdeksastoista. Ylivoimalla joukkueet ovat kohtuullisen tasaisia, Sharks kolmas ja Anaheim viides. Alivoimalla Sharks taas vie Anaheimia, viides vastaan 23., mikä varmaankin selittyy sillä, että Anaheim ottaa paljon jäähyjä ja näin heidän alivoimapelaajansa väsyvät nopeasti.

Kaiken kaikkiaan, Sharks vie ja kuten varmaan tekstistä huomasitte, jo on aikakin saada Sharks-Ducks sarja. Toivottavasti tästä parista kehkeytyy jotain yhtä hienoa kuin Sharks-Stars, heh.

Puck Fronger.

 

[Puukallo]

Eikös tuo muuan Moen tullut juuri Ducksista deadlinella?

 

[Lager Lager]

Mitä muuta kuin mukahauskaa tuubaa voi odottaa Dead Wings-fanilta, mutta olihan aikakin jo avata ketju tällekin sarjalle ;)

Battle of the California sitten vuoden 1969 (L.A. Kings vs. Oakland Seals) ja luvassa mustelmia ja vaarallisia tilanteita. Duckseilla ei ole mitään hävittävää ja altavastaajana on mukava kiusata ennakkosuosikkia: Haisuleita.

Jos Ducksien maalivahtipeli toimii, menee Ankat jatkoon ja Haisulit jää rannalle sätkimään.

Let's get it on!

 

[vilpertti]

Mitä muuta kuin mukahauskaa tuubaa voi odottaa Dead Wings-fanilta, mutta olihan aikakin jo avata ketju tällekin sarjalle ;)

Mukahauskan tuuban tunnistan omakseni, mutta kyllä ihan Sharks-fani olen, heh.

Ja kyllä, Puukallo, Moen tuli Ducksista. Hyvä hankinta, joukkueen ahkerin taklaaja heiltä pois, omiin riveihin!

 

[Taito-Ojanen]

Jääkiekkojumalat päättivät, että nyt piti tapahtuman sen, mikä oli jo ovella parin viime kauden aikana. Sharks ja Ducks kohtaavat vihdoin pudotuspeleissä. Ihmisuhreilta ei voi välttyä.

Corey Perry tulee saamaan Sharks-fanit hulluuden partaalle. On loistavaa, että Perrystä valitetaan, vaikka sarja ei ole vielä alkanutkaan. Täytyy toivoa, että San Josen pelaajat suhtautuvat Perryyn samanlaisella fanaattisuudella, sillä on aina parempi, jos vastustajan pelaajat keskittyvät enemmän pätemään kuin pelaamaan itse peliä. Täytyy myös toivoa, että Sharks luulee vilpertin tapaan NHL-pudotuspelikiekon olevan mukavuuskisan. Silloin Ducks vie ja Sharks voi leikkiä marttyyriä.

Kaikki paineet ovat Sharkseilla. Joukkueella on takanaan mahtava runkosarja ja menneisyyden pettymykset pudotuspeleissä kummittelevat taustalla. Kaiken särjen mukaan San Joseen pitäisi pystyä hoitamaan sarja kotiin, jos pää vain kestää. Jääkiekko ei kuitenkaan ole ainoastaan särkipeli, vaan tunne ratkaisee paljon. Anaheimin tunne on, että mitään hävittävää ei ole, vaan mennään rytinällä mukaan. Monille Anaheimin pelaajille tämä alkaa olla "kerran vielä pojat" -tilanne, samalla kun joukkueessa on uutta verta haistelemassa pudotuspelilätkää.

Odotan näkeväni viihdyttävää ja kovaotteista lätkää, jossa tapahtuu myös ylilyöntejä. Tässä sarjassa on potentiaalia olla ykköskierroksen kuumin ja viihdyttävin, mutta yhtä hyvin koko homma voi olla nopeasti ohi, jos toinen joukkue saa yliotteen.

Anaheimin suurin kysymysmerkki on maalivahtipeli. Giguere ei ole ollut koko kautena entisessä iskussaan, ja vaikka Hiller on pelannut mallikkaasti, pudotuspelit ovat uusi maailma hänelle. Nabokov on jo monessa liemessä keitetty.

Tämän sarjan voi tiivistää seuraavaan kysymykseen: tuleeko Haista paska vai Ankasta paisti?

 

[vilpertti]

Mukavuuskisaa en toivo enkä kannata, rehti taklauspeli on Sharksin, liigan suurikokoisimman joukkueen heiniä. Sitähän puoltaa jo taklaustilastotkin. Ainoa mikä pelottaa on Perryn kyynerspäät, mitkä tuossa Giroux-videossakin nähtiin. Puhtailla jauhoilla pelatessa Ducksilla ei pitäisi olla juuri saumoja, mikä saattaa edesauttaa ylilyönteihin ryhtymistä. Surullisinta on, ettei liiga tee Perryn kaltaisille... henkilöille... mitään muuta kuin korkeintaan hieman napsauttaa ranteille. Perry on omissa kirjoissani alempana kuin Tootoo, joka sentään edes uskaltaa ottaa rehellisesti turpiinsa. Perry korkeintaan tappelee tuomarin selän takaa.

 

[TML]

Vai että Ducks ei osaa taklata. Joukkue joka pari kautta sitten voitti Stanley Cupin olemalla ilkein, kovin ja fyysisin. On joukkue toki niistä ajoista muuttunut, mutta kyllä Burken käden jälki näkyy edelleen ankoissa.

Kuten yllä on todettukin, sarjasta tulee erittäin fyysinen ja näiden joukkueiden välille on muodostunut hyvä divisioonataistelu. Sharks on melko selkeä ennakkosuosikki, joka nojaa 4 hyvään ketjuun ja joukkuepeliin. Ducksissa on muutamat hyvät yksilöt jotka kannattelevat joukkuetta.

Veikkaampa että Sharks tästä jatkoon menee, ehkä jopa lukemin 4-1. Ducks veti omia pleijareita viimeisen kuukauden, joten katsellaan kuinka paljon virtaa riittää. Ducksin puolella taidan tässä parissa kuitenkin olla.

Varokaa, Doug Murray tulee!

 

[Ben Marco]

Jos (kun) Hawksit eivät vielä tänävuonna pääse poikaa nostelemaan, toivoisin Sharksien sen siinä tapauksessa tekevän. Tämä tästä syystä: http://www.nhl.com/ice/news.htm?id=417578 Eli herra, joka aikoinaan johdatti allekirjoittaneen seuraamaan Hawksien edesottamuksia & sitä kautta fanittamaan jengiä. Räiskyvä persoona, jonka peliä on aina ollut ilo seurata. Taklaa kovaa, raataa, tekee maaleja & mitä vielä. Hienoa olisi jos nähtäisiin läntisessä ottelusarja Sharks-Hawks. Joutuisi kyllä siinä casessa vetämään niskaan tuon valkoisen Roenick-Indianheadin.

Hienosti menneen "runkkarin" jälkeen Sharksien ainut peikko mahdollisen hienon kevään edessä on juurikin ensimmäinen kierros & Anaheim Ducks...

..We shall see.

 

[McJokke]

Mielenkiintoinen ja varmasti tasainen sarja tulossa.

Anaheim oli ehkä se pahin ja samalla miellyttävin vastustaja avauskierrokselle. Pakko sanoa, mutta tässä on edelletykset yllätykseenkin. Tässä vaiheessa joku sanoo, että eihän sharksin tippuminen yllätys olisi? Kyllä se yllätys kuitenkin on.

Vertaillaan hieman.

Maalivahdit

Tämä kategoria menee ehkä hienokseltaan sharksille. Nabokov pelaa paljon samalla kun Ducksit arpovat luottaako vanhaan ja hieman heikomman kauden pelanneeseen Giguereen vai kenties nuoreen uuteen sveitsin tähteen joka on pelannut hienon kauden tähän mennessä?
Mielestäni tämä kategoria kyllä menee hienokseltaan Nabokoville.

Puolustus

Tasainen. Erittäin tasainen. Ducksit vahvistivat mielestäni hienosti siirtorajalla takapäätään. Nyt kun Beaucheminkin pääsee takaisin pelaamaan on puolustus hyvässä balanssissa.
Näin se on myös San josella, jota johtavat kokeneet Boyle ja Blake. Taustatukea antavat sitten Vlasic ja Ehrhoff.
Vaikea lähteä sanomaan kummalle tästä antaa etua.

Hyökkäys

Tässähän kaikkien huulilla on kysymys, Jäätyykö Thornton jo ensimmäisestä matsista alkaen vai vasta toisella kierroksella? Itse olen positiviisella mielellä ja uskon, että ketju Marleau - Thornton - Setoguchi tulee aiheuttamaan harmaita hiuksia Ducksin päässä. Vastaavasti myös Ducksin ykkönen Getzlafin johdolla tulee olemaan vaarallinen.
Molemmilta löytyy hyvät secondaryscoring-ketjut. Selänne tullee myös pääsemään pisteiden makuun.
Alemmista ketjuista löytyy sitten hienosti kovuutta, nuoruutta, kokemusta ja ratkaisuvoimaa. Roenick tulee ratkaisemaan vähintään sen yhden ottelun.
Roenickille on saatava nyt se mestaruus. Nähdäänkö jokaisessa ottelussa Parros-Shelley väännöt? Mitä tekee kaikkien aikojen playoff-rotta Lemieux?
Mielenkiintoisia aikoja eletään. Tämän kategorian sanon kyllä menevän Sharkseille.


Erikoistilanteet varmasti tulevat näyttelemään suurta roolia kuten aina. Molemmilla vahvat yv:t ja sharkseilla kuten jo vilpertti totesi vahva av päälle.


Tuloksista ei voi olla varma, sanotaan että Sharks hoitaa homman kotiin kuudessa matsissa.
Se mikä taas on varma niin luvassa on kiihkeä ja fyysinen kamppailu kalifornian herruudesta!!

 

[larzzon]

Hienosti menneen "runkkarin" jälkeen Sharksien ainut peikko mahdollisen hienon kevään edessä on juurikin ensimmäinen kierros & Anaheim Ducks...

Sanoisin, että toinen kierros on melkoinen peikko myös, kolmatta tuskin enää tulee.

Haisee niin paljon mädälle kalalle ja kevään suurimmalle flopille, että sitä tuskin tapahtuu. Ankkalauma ei yksinkertaisesti ole riittävän hyvä, eikä sillä näillä näkymin ole riittävän hyvää ja kuumaa maalivahtia. Kumpikaan ei toki takaa, etteivätkö Särjet pystyisi sarjaa ryssimään. Katsotaan.

Jumbo tällä kaudella Ankkoja vastaan: 6 1+2=3 -2

Ilmeisesti paikallispelit eivät sytytä.

 

[vilpertti]

Jumbo tällä kaudella Ankkoja vastaan: 6 1+2=3 -2

Ilmeisesti paikallispelit eivät sytytä.

Kaikki kunnia myös Anaheimin hyvin toimineelle miesvartioinnille.

Cheechoo on vanha kunnon Ducksin tappaja, kuudessa ottelussa viisi pistettä, samaan ylsi myös Saksan haupitsi Christian Ehrhoff.

 

[Pica]

Tämän sarjan voi tiivistää seuraavaan kysymykseen: tuleeko Haista paska vai Ankasta paisti?

Hahaahaa. Mahtava sarja tulossa, Ducks varmasti ottaa kaikki keinot käyttöön ja veikkaan että jäähybokseissa on tungosta. Ja Sharks ei jää tässä hommassa varmasti kakkoseksi, mukana on kuitenkin kova playoff-vääntäjä C.Lemiux.

Taitaa olla niin että ison-Joen suitsemisen keinot on sarjan jokaisella valmentajalla tiedossa, nyt taas odotellaan saako Thornton homman toimimaan tästä huolimatta. Vaihtoedun myötä kahteen ensimmäiseen peliin odotettavissa hyvät tehot ja ratkaisut. Uskon että seuraavan kahden kuukauden aikana Joe Thornton jättää pudotuspelihyytyjä-maineen taakseen lopullisesti.

 

[Vulak]

Mukavuuskisaa en toivo enkä kannata, rehti taklauspeli on Sharksin, liigan suurikokoisimman joukkueen heiniä. Sitähän puoltaa jo taklaustilastotkin. Ainoa mikä pelottaa on Perryn kyynerspäät, mitkä tuossa Giroux-videossakin nähtiin. Puhtailla jauhoilla pelatessa Ducksilla ei pitäisi olla juuri saumoja, mikä saattaa edesauttaa ylilyönteihin ryhtymistä. Surullisinta on, ettei liiga tee Perryn kaltaisille... henkilöille... mitään muuta kuin korkeintaan hieman napsauttaa ranteille. Perry on omissa kirjoissani alempana kuin Tootoo, joka sentään edes uskaltaa ottaa rehellisesti turpiinsa. Perry korkeintaan tappelee tuomarin selän takaa.

Hyvä ketjunavaus Vilperiltä ja hienoa provoakin tulee.

Pronger ja Perry, molemmat merkittyjä miehiä jo ennen sarjaa ja se jos mikä on hieno asia ankkojen kannalta. Itse en jaksa uskoa Perryn cheap shotteihin tässä sarjassa, mies keskittyy tosipeleissä olennaiseen. Voittamiseen. Ja sen Perry osaa - Yksi harvoista kanadalaisista pelaajista joilla on mahdollisuus voittaa kaikki kanukkien kuusi suurta mestaruutta. Kolme mestaruutta puuttuu vielä: World Cup, Olympiakulta ja Maailmanmestaruus, kyseisiä mestaruuksia Perryllä ei ole ollut mahdollisuutta edes voittaa vielä, koska ei ole pelannut kisoissa. 2008 kisat mies missasi loukkaantumisen takia.

Prongerilta voi taas tulla mitä vaan, miehen arsenaalissa löytyy se iso kauha jolla saadaan vastustajan peli sekaisin ja itse en yllättyisi mikäli Pronger sekottaisi sharksien peliä pikkasen. Paras esimerkki löytynee vuodelta 2007, Detroit voitti game 3:sen 5-0 ja seuraavassa pelissä Holmstromia sattu, mies jätti kentän. Anaheim voitti, Holmstrom taisi palata seuraavaan peliin, mutta miehen peli ei ollut ennallaan, Anaheim voitti sarjan loputkin pelit.

Sharksilla vastaava pelaaja voisi olla naftaliinsita kaivettu Claude Lemieux, viimeksi voittanut jotain 10 vuotta sitten? - ei mahdu edes pelaavaan kokoonpanoon. Silti, mies on villi kortti ja mikäli ankkojen maalivahtipeli toimii, sharks on pulassa ja tätä villiä korttia mahdollisesti tarvitaan. NHL:n vihatuin pelaaja Lemieux ei tosin pelota etukäteen yhtään, kuten ei myöskään Thornton. Ainoa mies Sharkseilta joka tuntuu jatkuvasti onnistuvan ankkoja vastaan on ex-maalikunkku Cheechoo.

Kovasti on ennakoissa vertailtu erikoistilanne pelaamista, molempien ylivoimat toimii ja Sharkseila toimii myös alivoima. Tätä on ennakoissa painotettu ja sen takia odotetaan, että Sharks tulee viemään sarjan 4-2. Näkisin myös, että tämä on tällä hetkellä aika lähellä totuutta, mutta suurin syy Anaheimin huonoon alivoimaprosenttiin on maalivahtipelin takkuilu. Se ei ole tällä kaudella toiminut hyvin missään vaiheessa, Hillerillä ei todennäköisesti sarjasta mennä jatkoon vaan turpaan tulee, 4-2. Mikäli Giguere saa pelinsä toimimaan Anaheim voi mennä tästä sarjasta jatkoon.

Gigueren ja Hillerin suurin ero löytyy rebound pelistä, Hiller ei saa juuri mitään kiinni kun Giguere liimaa kaikki. Alivoimassa tämä näkyy, siinä missä Hiller torjuu kiekon minuutin pyörityksen jälkeen kulmaan, toimiva Giguere nappaa kopin ja pelaajat pääsevät vaihtoon.

Maalivahtipeli onkin ainoa osa-alue joka on mielestäni parempaa kuin ankoilla etukäteen ajateltuna. Anaheimillä hyökkäyksen terävin kärki on parempi mitä Sharkseilla, sharkseilla hyökkäysmateriaali on tosin laajempi.

Ykkösketjujen vertailu

Getzlaf (1.12p/g)-> Thornton (1.05p/g)
Marleau (0.93 p/g) -> Perry (0.92p/g)
Bobby Ryan (0.89p/g) -> Setoguchi(0.80p/g)

En tarkemmin tunne Sharksien puolustusta, tilastojen mukaan Vlasic on ainoa joka on saanut pelata terveenä koko kauden. Muilla on jotain pikkuvaivaa ollut. Dan Boyle taittaa olla ykköspakki ja Rob Blake hyvä kakkonen. Jos tota vertaa ankkojen puolustukseen niin ainoa shark joka kelpaisi ankkojen puolustukseen on Dan Boyle. Muut sais syödä Hedicanin kanssa hodareita hattuhyllyllä seuraten Prongerin, Diedermayerin, Whitneyn, Wisnieswkin ja Beachuheimin peliä.

Kaikenkakkiaan, ennakkoon odotettu 4-2 voitto Sharkseille on hyvinkin mahdollinen, mutta tämä vaatii sitä että Anaheimin maalivahtipeli pysyy ennallaan. Toimiva Giguere tulee muuttamaan kaiken.

 

[vilpertti]

Niin kauan kuin päärynäsiideri pelaa rehdisti, kaikki on OK. Taklauksia varmasti tulee ja Sharks on osoittanut kykenevänsä taklaukset kestämään, kuten muistetaan vaikkapa viime vuoden pudotuspeleistä Sarichin pommi jonka jäljiltä Marleaun silmäkulma aukesi. Ei liiemmin hiljentänyt Marleaun menoa. Katsotaan miten joku andrewebbett kestää Doug Murrayn ja Travis Moenin taklaukset, ehkä Ducks-fanina olisin enemmän peloissaan tuon suhteen.

Runkosarjassa Sharksin puolustajaparit olivat kaikkien ollessa ehjiä seuraavankaltaiset:

Vlasic - Blake
Boyle - Lukowich
Murray - Ehrhoff

 

[Daespoo]

Toivon että Perry vetää jonkun Sharkseista kylmäksi, aivan sama miten.

Ihan vain sen takia että se eeppinen itku joka siitä seuraa on nautittavaa luettavaa.

Sharksit ennakkosuosikkeina totta kai ja se sopii Ankoille loistavasti. Joukkue elää ja kuolee maalivahtipelin mukana joten jos Hiller/Giguere pari ei pelaa paremmin kuin Nabokov, sarja on siinä.

 

[vilpertti]

Itse toivon, että Claude Lemieux päättää Getzlafin uran.

Ihan vain sen takia että se eeppinen itku joka siitä seuraa on nautittavaa luettavaa.

Mutta palataanpa maan pinnalle. En voi kyllä ymmärtää, miten kukaan voi nauttia jonkun Perryn cheapshoteista, tai puolustella niitä millään tapaa.

 

[Daespoo]

En minä niitä mitenkään puolustele, jos niitä tulee niin sitten tulee.

SM-liigan finaalit olivat tylsimmät koskaan, kaukalossa ei tapahtunut juuri mitään sykähdyttävää ja tunnetta oli yhtä paljon kuin masennuksesta kärsivien kuurojen dementikkojen bingoturnauksessa.

Lätkään kuuluvat ylilyönnit, ne tuovat sopivasti sähinää kentälle.

Muistelkaapa jotain klassisia NHL-pleijareita, esim. Wings-Avs tai Flyers-Leafs. Hirveä lataus, laidat paukkuivat, tapeltiin harva se hetki ja välillä joku kannettiin/talutettiin kentältä paikattavaksi. Nämä muistetaan pitkään, Detroitissa kerrotaan vielä 200 vuoden päästä folklorena vuoden 96 pleijareiden tapahtumia. Kuka muistaa mitä tapahtui 01 tai 02 finaaleissa? Tikkasen jäätyminen tyhjän maalin edessä?

Kukaan ei jää kylmäksi kun joku vedetään kylmäksi. Heh.

 

[Daespoo]

No niinpä tietysti, meni vuodet sekaisin.

 

[vilpertti]

No SM-liiga on SM-liiga. Eihän niitä pelejä katso kuin korkeintaan paikan päältä ammatin tarjoamana etuutena kaljatarjoilun kera.

Jos pelaaja loukkaantuu puhtaan taklauksen myötä, saa mennä. Mitäs ei ottanut kunnolla vastaan. Mutta kyllä nuo kyynerspäätä leukaan-temput on sellaista paskaa että nostaa vihat pintaan... Ikävä kyllä, kuten todettua, Perry on luonteeltaan pelkuri eikä varmasti ota yhteen kenenkään siihen valmiin ja pätevän kanssa.

Ymmärrän kyllä, että Anaheimin lasien läpi katsottuna olisi kiva jos vähän jätettäisiin jälkeä näihinkin pudotuspeleihin, joukkue kun on mitä on. Toisilla joukkueilla on taas tavoitteena mestaruus.

 

[Daespoo]

Ymmärrän kyllä, että Anaheimin lasien läpi katsottuna olisi kiva jos vähän jätettäisiin jälkeä näihinkin pudotuspeleihin, joukkue kun on mitä on. Toisilla joukkueilla on taas tavoitteena mestaruus.

Tuo on aivan totta, Sharkseista on jo useamman vuoden voinut havaita sen äärimmäisen halun voittaa mestaruus, parhaiten tuo kiima on henkilöitynyt Thorntoniin joka on ollut täysin pysäyttämätön pleijareissa.

 

[Taito-Ojanen]

En minä ainakaan mitään sikailua toivo, mutta veikkaan silti, että tunteet kuumenevat niin, että nyrkkihippasilla tässä sarjassa ollaan. Saa nähdä, ketkä siihen ryhtyvät. Typerän näköistä räpiköintiähän se nyrkkitappelukin jäällä on, mutta parempi se kuin kepillä huitomiset sun muut.

Kaikessa voi mennä liiallisuuksiin, eikä Anaheim tule sarjaa jäähyaitoista voittamaan. Mestaruusvuoden yksi avaintekijöitä oli raudanluja alivoimapeli, mikä mahdollisti jatkuvan fyysisen painostamisen, josta seuraa aina silloin tällöin jäähyjä, vaikka joukkue ei erityisen likaisesti pelaisikaan. Mutta kun taklaa paljon, osa taklauksista on sääntöjen vastaisia. Mestaruusvuoden jälkeen alivoima ei ole ollut kuitenkaan ollut samalla tasolla, joten yhtä huolettomalla pelityylillä Ducks ei voi enää jyrätä.

Getzlafin hermojen tiedetään palavan silloin tällöin, joten on mielenkiintoista nähdä, yrittääkö Sharks hiillostaa häntä. Kaveri on toisaalta ärsytettynä todella vaarallinen, jos malttaa pysyä pois jäähyaitoista.

Tuli mieleen sellainenkin seikka, että ensimmäisen matsin alku saattaa olla kuitenkin yllättävän varovaista puolustuspeliä, jos molemmat valmentajat painottavat oman pään pelaamista liikaa.

 

[vilpertti]

Kyllähän rehti nyrkkihippailu on ihan hienoa puuhaa, jos siihen tulee oikeat olosuhteet. Joku Murray tai Clowe tappelemassa samantasoisen kaverin kanssa vääryyden jälkeen, eihän siitä voi kuin nauttia. Sitä taas en ymmärrä, mitä tekemistä jonkun Shelleyn ja Parrosin etukäteen sovituilla tappeluilla on pelin kanssa, ja toivonkin, ettei Shelleytä kokoonpanossa nähdä. Antaa Anaheimin peluuttaa sitä turhaa kaveria jos sitä haluavat.

Getzlafin hermot paloivat aika täysin ainakin joukkueiden viimeisessä runkosarjapelissä, kun Vlasic hieman auttoi Getzlafia lempeällä poikittaisella mailalla hänen matkatessa kohti maalintolppaa ;)

 

[Lager Lager]

Sitä taas en ymmärrä, mitä tekemistä jonkun Shelleyn ja Parrosin etukäteen sovituilla tappeluilla on pelin kanssa, ja toivonkin, ettei Shelleytä kokoonpanossa nähdä. Antaa Anaheimin peluuttaa sitä turhaa kaveria jos sitä haluavat.

Jos ruvetaan vertaamaan Shelleyn ja Parrosin pelitaitoja, jää Shelley istumaan penkille. Parros sentään osaa edes hieman pelata enforceriksi ja voi jopa yllättää Vilpertin "taidoillaan" tässä sarjassa. Haisuleita vastaan jopa odotan Parrosia kentälle, jos vastassa olisi esim. ollut Detroit, ei pelaisi varmaan ollenkaan.

 

[vilpertti]

En tiedä minkälainen syvyys Anaheimin organisaatiossa on, mutta itse ainakin peluuttaisin esim. Jamie McGinniä ennen kumpaakaan tappelijaa.

 

[stunt cock]

Sharksien kerjut suurella todennäkoisyydellä ensimmäiseen otteluun:


Marleau - Thornton - Setoguchi

Michalek - Pavelski - Clowe

Moen - Goc - Cheechoo

Shelley - Roenick - Grier



Vlasic - Blake

Lukowich - Boyle

Murray - Ehrhoff


Nabokov

Boucher

Vilperin harmiksi Shelley nähdään kokoonpanossa. Siitä en ole tietoinen onko Shelleyn ja Parrosin kohtaamisen sopimuspapereissa kummankin nimet. Shelley on kokoonpanossa, koska kaikesta mollaamisesta huolimatta Shelly on ihan kohtalainen pelimies nelosketjuun 5-7 minuutin peliajalle. Kiekollisten ulottuvuuksien lisäksi Shelleyn ollessa kokoonpanossa Sharksit tuntuvat pelaavan paremmin, kuin ilman häntä.
Kokoonpanon heikkoa kotaa esittäessä esiin tulee kolmosketjun keskushyökkääjä. Pitkälle kannujahdissa edenneissä joukkueissa usein erona pelkästään hyviin joukkueisiin on puolustavan kolmosketjun onnistuminen. Goc toki on tällä kaudella loistanut aloitusympyrässä, mutta maalin teko on ollu Marcelille tutun tuskaista. Saldona koko kaudesta Gocilla on hurjat 2 maalia 55 ottelussa 13,55 minuutin keskimääräisellä peliajalla. Muutenkin Gocilla on maaginen kyky epäonnistua aina maalintekopaikassa. Goc on roikkunut joukkueessa mukana monta vuotta täytemiehenä, mutta nyt hänelle on Torrey Michellin oltua koko kauden loukkaantuneena taas vaihteeksi elämänsä näytön paikka.

Menneinä vuosina Goc on muodostanut Ville Niemisen ja Scott Thorntonin sekä Ryan Clowen ja Steve Bernierin kanssa toimivat kolmosketjut pleijareissa, mutta aina tehot ovat olleet selvistä paikostakin huolimatta kateissa. Voidaan tietysti sanoa, ettei kolmosketjun tehtävä ole tehdä pisteitä, vaan estää takaiskujen tulo omaan päähän. Nyt ei pitäisi olla ainakaan ketjukavereiden tasosta kiinni onnistuminen myös pisteiden valossa. Viime vuonna veikkailin Pat Rissmilleriä playoffien yllättäjäksi ja mitä Rissmillerille kävikään - pleijareissa 8 ottelua 0+0 tehoilla ja nyt Ris kiekkoilee sarjatasoa alempana. Nyt veikkailenkin kaiken mollaamisen jälkeen Gocia tämän kauden yllättäjäksi playoffeissa. Kuinkakohan paljon tällä kertaa ennustus menee metsäään?