Salibandyn MM-kisat 2008

[bluesblues]

http://www.yle.fi/urheilu/index.html

Raimo Summanen latoo fiksuja sanoja. Itse en usko että Raimo koskaan tulee salibandyä valmentamaan, mutta hänen ajatusmaailmansa urheiluun on sama kuin "oikeilla" urheiluihmisillä on. Ne jotka väittävät että mestaruus ei ole mitään ovat urheilun todellisesta luonteesta totaalisen ulkona olevia luusereita.

Olen mestaruuden jälkeen jutellut muutaman tutun liigapelaajan kanssa sekä jalkapallosta että jääkiekosta. Toinen jääkiekkoilijoista oli samaa mieltä, että salibandyn MM-mestaruus ja varsinkin finaali oli huikeaa urheiluviihdettä ja mestaruuden pitää olla vuoden urheiluteko ja joukkue vuoden joukkue. Muut olivat myös erittäin innoissaan mestaruudesta. Uskallan väittää että 95% oikeista urheilijoista tai urheilua tosissaan seuraavista pitää mestaruutta todella kovana saavutuksena ja arvostavat salibandyä lajina. 5% voi olla eri mieltä ja sitten lisäksi ovat nämä opelixit ym joilla on päähänpinttymä " en mä voi salibandystä digata, kiekko on ainoa oikea urheilulaji".

 

[opelix]

Opelixin TOP 5

Nyt soi mielessä blues ja vielä blues, ei ole lukutaitoa siunaantunut enempää kuin ymmärrystä urheilusta. Oma arvostusteni mukainen lista joukkuelajeista tason mukaan:

Maailmalla
1) Jalkapallo
2) Koripallo
3) Lentopallo
4) Jääkiekko
5) Am.futis

Suomessa
1) Jääkiekko
2) Jalkapallo
3) Koripallo
4) Lentopallo
5) Salibandy

Summasen puheet nyt on menneet "Jussi Parvianen"-osastolle jo tovin. Mies on totaalisen sekaisin. Kun ei kiekkopiireistä löydy töitä sekoilujen ja kiivaan luonteen vuoksi on alkanut Alpo Suhosmainen itku kaikesta missä itse ollaan sivuraiteella.

 

[Blackie]

Oma arvostusteni mukainen lista joukkuelajeista tason mukaan:

Ketään ei kiinnosta.

Summasen puheet nyt on menneet "Jussi Parvianen"-osastolle jo tovin. Mies on totaalisen sekaisin.

Totta. Nimimerkki opelixilta löytyy enemmän kompetenssia.

 

[ileis]

Kuten Blackie jo edellä totesikin niin ketään ei varmaan mielipiteesi kiinnosta, mutta teki vain mieli hieman perehtyä asiaan.

Oma arvostusteni mukainen lista joukkuelajeista tason mukaan:

Maailmalla
1) Jalkapallo
2) Koripallo
3) Lentopallo
4) Jääkiekko
5) Am.futis

Aikani kuluksi siis yritin metsästää hieman tietoa eri joukkuelajien suosioista maailmalla. Eli joukkuelajeista pientä hieman faktapohjaisempaa tietoa:

1.Jalkapallo (seurataan intohimoisesti noin sadassa maassa ja on suosituin urheilulaji 93 maassa eli ei jätä paljon selittelyille sijaa)
2.Kriketti
3.Maahockey
Kärkikolmikko on, niin harrastaja- kuin seuraajamäärissäkin verrattuna, aivan päivänselvä.
4.Baseball
5.Koripallo
6.Lentopallo
Kärkikolmikon takana tulee yhtä selvästi kolme edellä lueteltua. Järjestyksestä en mene takuuseen.
7.Rugby
8.Käsipallo
9.Amerikkalainen jalkapallo
Tämän kolmikon jälkeen ehkä voi tulla jo jääkiekko, mutta mahtaako jotain lajeja vielä väliin löytyä. Ehdotuksia kehiin vaan, sillä luulen väliin mahtuvan vielä muutaman joukkueurheilulajin.

Kukaan täällä ei varmasti voi kiistää sinun kaikkivoipaisuuttasi ja siitä syystä en itse aiheesta jaksa alkaa sen enempää kiistelemään. Pahoittelen mikäli edellinen virkkeeni vaikutti vittuilulta, mutta sitä se toki aivan pelkästään olikin.



Ja tämähän oli nimenomaan oman arvostuksesi mukainen lista, eikä niinkään faktatietoa? Korjaa, jos olen väärässä. Tein myös mielenkiintoisen huomion arvostustesi mukaiselta listalta...

3) Lentopallo
4) Jääkiekko

I rest my case.


Ja jotta jotain ketjun aiheeseen liittyvääkin tulee sanottua, niin onnittelut Suomen salibandylle maailmanmestaruudesta.

 

[palle fontän]

Säbähän on vielä lajina nuori, sille ei minkään voi. Maailmanmestaruuden voittaneessa nipussakin on tietääkseni kavereita, jotka eivät ns. junnuputkea ole käyneet läpi, eli ovat aloittaneet salibandyn vasta hieman alle parikymppisinä. Mika Kohonen on rajatapaus, eli panosti muihin lajeihin enemmän kunnes a-junioreissa siirtyi kokonaan säbän pariin. Tällä taustalla menestyminen monessa muussa lajissa jäisi varmasti haaveeksi.

Yksi merkki lajin eteenpäin menosta on se, junnujen kynnys liigatason miehistöön nousemiseen on muuttunut korkeammaksi vuosi vuodelta. Toisaalta vanhemmassa päässä lopettamiskynnyskin tuntuu olevan aika pieni, kun lajilla ei käytännössä mitään tienaa. Esim. S.Strömsten, Niinikoski, T.Ahola(Norja?), J-P Lehtonen ja Blad voisivat kaikki vielä pelata liigaa, suuri osa maajoukkueessakin. Näistähän oli listaa Salibandylehdessä jokin aika sitten.

Allekirjoitan MajorJullin väitteen siitä, että säbäjunnuista uskomattoman suuri osa on fyysisesti naurettavalla tasolla. Eipä siinä, salibandyssä jos jossain esim. junioreiden voimaharjoittelun tulisi keskittyä paljon esim. niveliä tukevien lihasten harjoitteluun puhtaan voimatreenin sijasta.

 

[d2uce]

Yksi merkki lajin eteenpäin menosta on se, junnujen kynnys liigatason miehistöön nousemiseen on muuttunut korkeammaksi vuosi vuodelta. Toisaalta vanhemmassa päässä lopettamiskynnyskin tuntuu olevan aika pieni, kun lajilla ei käytännössä mitään tienaa. Esim. S.Strömsten, Niinikoski, T.Ahola(Norja?), J-P Lehtonen ja Blad voisivat kaikki vielä pelata liigaa, suuri osa maajoukkueessakin. Näistähän oli listaa Salibandylehdessä jokin aika sitten.

Nämä junnut, jotka eivät aivan liigamiehistöön ole nousseet ja sitten nämä kokeneemmat pelaajat, joilla aika (ja kiinnostus) ei vain enää yksinkertaisesti riitä liigajoukkueen harjoitusmääriin, pelaavat usein 1. ja 2. divarissa ja nostavat täten myös näiden sarjojen tasoa. Joku kolmekymppinen liigapelaaja on jo ikäloppu.

Monilla on varmaan mielikuva, että pelaajat ovat jotain 50kg narukäsiä, joita kiinnostaa hiusgeeli hikoilua enemmän. Toki lahjakkuudellakin pärjää vielä, mutta varsinkin liiga on kehittynyt jo niin fyysiseksi peliltään, ettei nämä narukätiset neppailijat yksinkertaisesti enää pärjää. Monestihan se alkulämmittelyn näppärin kynämies pitää sen verryttelyasun koko matsin ajan päällä.

 

[stiflat]

Ihan off-topiccina voisi heittää, että pihapelien kuolema tulee hyydyttämään monen joukkuepelin kehityksen Suomessa, eniten vaikeuksissa ovat jääkiekko ja salibandy,

Varmasti noin todellakin on, mutta salibandyn suhteen täytyy muistaa että laji on niin nuori, että voisi melkein puhua tasosta johon olisi ollut mahdollisuus kehittyä.

http://www.yle.fi/urheilu/index.html

Olen mestaruuden jälkeen jutellut muutaman tutun liigapelaajan kanssa sekä jalkapallosta että jääkiekosta. Toinen jääkiekkoilijoista oli samaa mieltä, että salibandyn MM-mestaruus ja varsinkin finaali oli huikeaa urheiluviihdettä ja mestaruuden pitää olla vuoden urheiluteko ja joukkue vuoden joukkue.

Olihan tuo voitto hieno asia, mutta aika hölmöltä kuulostaisi että yksi ainoa voitto länsinaapurista olisi vuoden urheiluteko. Varsinkin kun ollaan lajissa tukevasti kakkosmaana. Tapahtumana oli jännä, eipä siinä, mutta varsinaista saavutusta katsellessa (ei siis mestaruus, vaan lähtökohdat mestaruuteen), ei kummoinen kuitenkaan. Esim. se nuorten fudis EM-kisapaikka varmaan oli kovemman työn takana, vaikka niitä karsintoja en juurikaan seurannut kuin lopusta. Mutta onhan mestaruus aina mestaruus tietenkin, vaikka se tulisi eukonkannossa.

 

[palle fontän]

Nämä junnut, jotka eivät aivan liigamiehistöön ole nousseet ja sitten nämä kokeneemmat pelaajat, joilla aika (ja kiinnostus) ei vain enää yksinkertaisesti riitä liigajoukkueen harjoitusmääriin, pelaavat usein 1. ja 2. divarissa ja nostavat täten myös näiden sarjojen tasoa.

Punaista lankaa en tästä toteamuksesta löydä. Fakta on kuitenkin se, että liian nuorena huipulla lopettavat pelaajat kokonaisuudessaan laskevat lajin tasoa. Liigassa on kavereita, joiden pitäisi pelata alempana näiden pelaajien sijaan.

Joku kolmekymppinen liigapelaaja on jo ikäloppu.

Ei pitäisi olla. Yksi lajin kokonaistason nousun avaimista on se, että huiput saadaan pidettyä mukana pidempään. Toki pitää muistaa, että ensimmäiset säbäsukupolven kaverit alkavat vasta nyt olemaan kolmekymppisiä, ehkäpä liigankin ikärakenne normalisoituu vähitellen. Taloudellista porkanaa tämä kuitenkin vaatinee iäkkäämmälle pelaajalle, jottei laji jää sikseen kun siirrytään opiskelusta työ- ja perhe-elämään. Helvetin kiva vetää bussilla sunnuntaina Joensuuhun ja takaisin ja pamauttaa siitä töihin aamulla.

 

[d2uce]

Punaista lankaa en tästä toteamuksesta löydä. Fakta on kuitenkin se, että liian nuorena huipulla lopettavat pelaajat kokonaisuudessaan laskevat lajin tasoa. Liigassa on kavereita, joiden pitäisi pelata alempana näiden pelaajien sijaan.

Tottakai laskevat, sehän on selvä. Lähinnä tarkoitin sitä, että esim. 1. divarissa voisi olla nuorilla hyvä paikka kehittyä, jos paukut ei ihan liigaan vielä riitä. Siellä kuitenkin löytyy näitä kevyemmän harjoittelukulttuurin perässä siirtyneitä kokeneita pelimiehiä nostamassa divarin tasoa. Se on tietysti liigalta pois, jos siinä kolmenkympin hujakoissa ei enää ole aikaa reissata ja harjoitella liigajengin vaatimia määriä.

Taloudellista porkanaa tämä kuitenkin vaatinee iäkkäämmälle pelaajalle, jottei laji jää sikseen kun siirrytään opiskelusta työ- ja perhe-elämään. Helvetin kiva vetää bussilla sunnuntaina Joensuuhun ja takaisin ja pamauttaa siitä töihin aamulla.

Rahastahan tämä tosiaan on kiinni, eikä siitä, etteikö laji enää kiinnostaisi. Se vaan nyt ei enää ole kauhean kannattavaa, jos harrastustoiminta alkaa siinä määrin haitata työntekoa, mitä se liigapelureillakin luultavammin tekee.