Viikonloppuna pääsin jälleen mieluisaan maalivahdin hommaan, kun erään nuorisotapahtuman yhteydessä saimme neljän joukkueen sählypelit pystyyn. Maalivahteja oli kolme, ja minulle siunaantui yhtä peliä vaille kaikki matsit; yksinkertainen sarja, pronssipeli, finaali (veskarit kiersivät, kun oli vain höntsy kyseessä).
Laitan nyt muutaman huomion, jonka tein. Ensiksi tunnustan teille heikon kohtani. Etuyläkulma jää auki usein liian heppoisesti. Siis tarkoitan sitä, että kun hyökkääjä tulee kulmasta, lähden ennakoimaan ja menen maihin liian heppoisesti. Olen tietoisesti pyrkinyt pois tästä ominaisuudestani, mutta joku ihme juttu siinä vaan on. Pelin tiimellyksessä asian unohtaa, sitten siihen vain havahtuu, että sinne se taas mennä lipsahti. No, pelit menivät kuitenkin osaltani hyvin, sen tohdin sanoa.
Toinen huomio on polveni suhteessa kenttään. Materiaali ei ollut parketti, vaan sellainen vihreä ei-niin-pomppivainen mikä lie sitten onkaan. Anyway, minun elopainolla sain polveni lievästi kipeäksi, vaikka minulla on kunnon polvisuojat (ja kun tulevat kunnottomiksi, tulen salettiin ostamaan uudet kunnolliset tilalle). Kunnon sinisellä virallisella pelialustalla ei ole polvien kanssa ollut ongelmia.
Kolmas asia tuli aika laillakin nk. puun takaa. Ihan järjellisenä -ainakin toisinaan- pidetty taho alkoi väittämään, että minä pärjäisin alemmissa divisioonissakin. En ole ikinä tullut ajatelleeksi moista vaihtoehtoa, hetken mielessäni kelasin asiaa, ja tulin siihen tulokseen, että tuskin. Kyllä minua varmaan vietäisiin kuin pärekelkkaa, tuo jo mainittu tekniikkavirhe kun ei jää ainoaksi. Tuli silti vähäksi aikaa jännä fiilis, kun mietti, että pitäiskö oikeasti kokeilla jossain ala-alasarjoissa. En tiedä, jäänee haaveeksi, mutta en ole siitä pettynyt, sillä riittää tällä hetkellä nykyinen pelirytmikin.
Muilta säbämaalivahdeilta olisi muuten kiva kuulla (lue:nähdä) kommentteja ja vinkkejä yms.
EDIT: äidinkielellisiä seikkoja