Jos joskus tuntuu, että Liigan kurinpidon toiminta on puuhastelua niin F liigan kurinpito on vienyt homman ihan uudelle tasolle. Enkä edes viittaa tuohon Happeen tilanteeseen. Kurinpidon päätöksissä välillä mainitaan, että pelaaja ei halunnut vahingoittaa vastustajaa ja tällä perusteella jätetään pelikieltoja antamatta. Toisessa tilanteessa perustelu taas saattaa olla, että pelaajan olisi pitänyt pystyä välttämään kontakti. Karunta lajissa on se, että kukaan ei vieläkään tiedä saako salibandyssä taklata vai ei.
En ole jaksanut tänne kirjoitella, mutta vahvasti lajissa mukana olevalle (valitettavasti) on kurinpito ollut yksi suurista syistä, miksi olen yrittänyt lähteä pois sinällään hienosta urheilumuodosta. Voisin luetella useampia käsittämättömiä tapauksia lajin sisältä ja on onneksi myös tapauksia, joissa on lopulta saatu korjaus aikaiseksi päätöksiin. Välillä voi päätöksissä lukea, että pelaajaa tekee tahallaan jonkun rikkeen, josta normaalisti tulisi iso rangaistus, mutta sitten vedotaan johonkin ja kas kummaa, ei rangaistusta. Kurinpito on iso vitsi ja noussut koko ajan entistä enemmän esille lajin sisällä. Lajista löytyy tilanteita, joissa jääkiekossa, joka on kuitenkin mielestäni sallivampi kontaktilaji, olisi annettu muutaman pelin sanktio heti, mutta salibandyssä päätös on, että kyseessä vahinko jne jne.
Jotenkin laji on niin sisäsiittoinen, että tuomarit tuntuvat olevan koskemattomia ja kurinpito suojelee näitä inhimillisiä virheitä tekeviä ihmisiä aivan turhaan. Toisaalta liiton sisällä oleva sisäsiittoisuus (tiettyjen seurojen ylivalta kabineteissä) ja kaverit mukaan päättämään linja on aina aiheuttanut vahvaa ristivetoa lajin sisällä. Pajuuhastelu on hyvä termi salibandylle ja samalla myös lajin pääsarjoille.