Saku Koivu

[sagittarius]

Otteita Urheilulehden (31.1.2003) jutusta: Suomen MM-haaveet on tehty Koivusta

"Suomen mahdollisuudet voittaa maailmanmestaruus kevään MM-kisoissa riippuvat tästä miehestä. Jos Saku Koivu tulee kisoihin, Suomella on mahdollisuus. Muuten ei."

"Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajalla Hannu Aravirralla on edessään piinaava odotus. Aravirta tietää, että Leijonien mahdollisuudet räjäyttää jättipotti kotikisoissa ratkeavat pitkälti jo ennen kisoja Pohjois-Amerikan ammattilaisjäillä.

Aravirran kaikki toiveet ja pelot tiivistyvät yhteen pelaajaan, Montrealin 28-vuotiaaseen kapteeniin Saku Koivuun.
Koivu on Leijonille kaikki kaikessa. Hän on pelillisesti joukkueen tärkein pelaaja, minkä lisäksi ilmiömäisellä pikkumiehellä on toinen, vieläkin tärkeämpi rooli: Koivu on tällä hetkellä henkisiltä ominaisuuksiltaan ylivertainen suomalainen jääkiekkoilija.

Leijonien kannalta tilanteen tekee haavoittuvaksi se, ettei maajoukkueessa ole tällä hetkellä ketään lähellekään Koivun veroista tai tasoista henkistä johtajaa, pelaajaa, joka pystyisi omalla esimerkillään ja auktoriteetillaan kääntämään ratkaisevat väännöt kotiinpäin.
Jere Lehtinen ja Teppo Numminen ovat pelitilanteissa lähes yhtä armottomia ratkaisijoita, mutta kummallakaan ei ole samanlaista kykyä ja arvovaltaa johtaa joukkuetta kuin Koivulla."

"Saku Koivu on henkisesti täysin ylivoimainen suomalainen jääkiekkoilija, ylivertainen niin pelitilanteissa kuin joukkueen johtajanakin. Syntynyt voittajaksi ja vastuunkantajaksi, johtajana ehdoton auktoriteetti. Pystyy ainoana suomalaispelaajana yksinään kääntämään suuret ottelut."

Vaikka sanonta "yksi mies ei tee joukkuetta" pitää paikkansa, niin Koivun merkitys omalle seuralleen Montreal Canadiensille ja Suomen Leijonille on niin suuri, ettei kovinkaan moni suomalaisista kiekkofaneista osaa edes kuvitella. Sakun puolesta toivon, että legendaarinen Canadiens menee pudotuspeleihin, mutta leijonien puolesta suomalaisten jääkiekon ystävien tulisi rukoilla että hän pelaa Suomen joukkueessa kotikisoissa.

 

[Henkka]

Aika kovasti Sakua tuossa hehkutettiin, mutta itse olen aika pitkälle samaa mieltä. Kun muistelee vaikka 1995 MM-kisoja, niin aina vaikealla hetkellä se kaveri, joka teki sen ratkaisevan maalin oli lähes poikkeuksetta Saku Koivu.

Suomi-Tshekki 0-3
Suomi-Ruotsi 6-3

Suomen turnaushan alkoi todella tuskaisesti ja maalia ei meinattu saada millään. Tsekki jätti Suomen nollille. Ruotsia vastaan Koivu aloitti maalinteon 0-2 -tilanteessa kaventamalla 1-2. Suomi oli pelannut 95 minuuttia ilman maalia turnauksen alusta lähtien, kunnes Koivu onnistui. Suomi meni ensimmäistä kertaa johtoon, kun Koivu maalasi 4-3 ja se jäi voittomaaliksi.

Suomi-Norja 5-2
Suomi-Itävalta 7-1

Norja ja Itävalta -pelejä en edes viitsi muistella, olivat sen verran helppoja matseja. Tai no, mainitaan Norja-pelistä jotain. 4-0 tilanteessa Suomi vähän löysäili ja Norja kavensi jo 4-2:een. Joukkue tarvitsi herätystä ja Sakun 5-2 lopetti Norjan pyristelyn.

Suomi-USA 4-4

Suomi-USA oli ottelu, jossa ratkottiin lohkovoittajaa. Tasuri Suomelle riitti voittoon. USA:lle hölmöiltiin 0-3 -johto, kunnes jonkun oli otettava homma käsiinsä. Ja Koivu tietenkin aloitti maalinteon, 1-3. USA teki vielä 1-4, mutta kolmannessa erässä Jutila kavensi 2-4, jälleen Saku väkisin 3-4 ja lopulta Ströbä tasoitti huikealla lerppulämyllään 4-4. Sakulle siis 2 maalia, kun oli pakko nousta ahdongosta.

Suomi-Ranska 5-0

Ranska-peli puolivälierissä oli mitä oli, skipataan se.

Suomi-Tsekki 3-0

Suomi-Tsekki -välierässä Suomi johti 1-0 ja kolmannessa erässä 2-0 klap-klap-niitin "tyhjiin" iski Ville Peltonen. Saku passasi kuinkas muuten.

Suomi-Ruotsi 4-1

Finaalissa Peltonen vei pääasiassa koko shown, Sakun rooli oli merkittävä vain 3-0 maalissa merkittävä (syöttö). Jutilan 4-0:sta Saku sai syötön, mutta se oli vain kiekonmenestys, josta Peltonen syötti Jutilalle.

Eli kaikista Sakun kuudesta maaleista yksikään ei ollut ns. turha. Aina jokaisella maalilla oli erittäinkin suuri merkitys ottelun kulun kannalta. Nuo muutamat tapaukset osoittavat juuri sen, että tappiotilanteessa Koivu on se ainut kaveri joka nousee esiin ja ratkaisee ottelut omalla tahdollaan. Viime kevään huikeat Montrealin pudotuspelit toivat pitkästä aikaa mieleen sen saman uskomattoman Sakun, joka noissa kisoissa pelasi. Sen saman miehen näkisin mielelläni keväällä taistelemassa leijonapaita päällä. Se on jotain sellaista käsittämätöntä taitoa ja tahdonvoimaa, mitä en ole keneltäkään toiselta suomalaiselta jääkiekkoilijalta koskaan nähnyt.

 

[teemu_s]

Henkka, olisiko Saku kenties se suomalainen kenet kelpuuttaisit Detroitiin? ;-)

Kyllähän se on tiedetty että Saku Koivu on todellinen taistelija. Vaikka toki tälläkin palstalla ja monessa muussa paikassa pilkataan suomalaiskiekkoilijoiden asemaa suomalaismediassa niin voi sanoa että Montrealissa Koivun asema on vielä suurempi kuin koskaan Suomessa. Tietenkin JOS Montreal Canadiens jää pudotuspelien ulkopuolelle, haluaisin nähdä Saku Koivun johtamassa Leijonia kotikisoissa. Mutta sen verran luotetaan Kapteeni Urheaan että hän potkii vielä omiaan perseelle että ainakin se kahdeksas sija saavutetaan runkosarjassa.

Captain Courageus rules!!

GO HABS GO!

 

[Henkka]

Viestin lähetti teemu_s
Henkka, olisiko Saku kenties se suomalainen kenet kelpuuttaisit Detroitiin? ;-)

No iliman muuta. Sakun asenteessa on niin paljon samaa kuin Stevie Y:llä.

 

[pasil]

Viestin lähetti Henkka

No iliman muuta. Sakun asenteessa on niin paljon samaa kuin Stevie Y:llä.

Tähän on helppo yhtyä. Ennemmin Saku kuin Selänne tai esmes viimeksi huhuttu Numminen.

 

[tsei_tsei]

Nojaa. Hyvinhän Montreal Canadiens pärjäsi viime kaudella ilman Sakua, vai eikö? Ja on pärjännyt useaan otteeseen aikaisemminkin, kun Saku on ollut loukkaantuneena. Toki tuolloin on notkahduksiakin tullut. Tosin jokaiselle joukkueelle isossa roolissa pelaavan merkitys on varmasti suuri. Ei Saku NHL:ssä mielestäni mitään erityistä ole.

Ja en usko, että Koivun merkitys Suomen maajoukkueellekaan on enää niin suuri. Aikaisemmin Koivu on ollut dominoiva hahmo isossa kaukalossa, ja varmasti on jatkossakin, mutta nyt Suomella on laajemmaltikin materiaalia. Aikaisemminhan on Suomelta kakkossentteri puuttunut käytännössä kokonaan. Nyt kuitenkin Olli Jokinen on nousemassa jopa Suomen ykkössentteriksi. Viime yönäkin Olli alisti Sakua tekemällä teho 1+1 ja jättämällä Sakun nollille. Kyllä Koivu on hyvä pelaaja, mutta tällä hetkellä Suuri Kurpitsapää jyrää.

 

[sagittarius]

Henkinen särmä

Viestin lähetti tsei_tsei
Nojaa. Hyvinhän Montreal Canadiens pärjäsi viime kaudella ilman Sakua, vai eikö? Ja on pärjännyt useaan otteeseen aikaisemminkin, kun Saku on ollut loukkaantuneena. Toki tuolloin on notkahduksiakin tullut. Tosin jokaiselle joukkueelle isossa roolissa pelaavan merkitys on varmasti suuri. Ei Saku NHL:ssä mielestäni mitään erityistä ole.

Ja en usko, että Koivun merkitys Suomen maajoukkueellekaan on enää niin suuri. Aikaisemmin Koivu on ollut dominoiva hahmo isossa kaukalossa, ja varmasti on jatkossakin, mutta nyt Suomella on laajemmaltikin materiaalia. Aikaisemminhan on Suomelta kakkossentteri puuttunut käytännössä kokonaan. Nyt kuitenkin Olli Jokinen on nousemassa jopa Suomen ykkössentteriksi. Viime yönäkin Olli alisti Sakua tekemällä teho 1+1 ja jättämällä Sakun nollille. Kyllä Koivu on hyvä pelaaja, mutta tällä hetkellä Suuri Kurpitsapää jyrää.

Canadiens pelasi tosiaan viime kaudella hyvin runkosarjassa, vaikka Saku oli sairauden takia pois peleistä. Habsit ovat NHL:n historian menestyksekkäin seura, jonka puolesta pelaaminen on varmasti kunnia-asia joka pelaajalle. Koska joukkue pelasi ilman kapteeniaan, pelaajat halusivat taistella pudotuspelipaikan paitsi itselleen ja seuralle, myös Sakulle. Palatessaan peleihin Kapteeni näytti miten suuri johtaja hän on. Hän oli pleijareissa joukkueensa paras pelaaja huolimatta siitä, ettei ollut parhaassa fyysisessä kunnossa. Uskomatonta, että vakavasti sairaana ollut mies pystyi palaamaan kaukaloihin noin pian ja vieläpä tuollaisella teholla ja voitontahdolla.

Sakulla on ollut NHL-urallaan todella huonoa onnea loukkaantumisten suhteen. Ties mitä hän olisi saanutkaan jo aikaiseksi ilman lukemattomia loukkaantumisia ja sairasteluja. Hän on kyllä näyttänyt uskomattoman potentiaalinsa, taitonsa ja johtajuutensa niin Leijonissa kuin NHL:ssäkin. Hänen ei tarvitse todistella kenellekään enää mitään. Hänen saavutuksensa puhuvat puolestaan. Hän on lisäksi paljon muutakin kuin vain tilastot osoittavat. Jääkiekko on yhtä lailla joukkuepeli kuin Kuningas jalkapallokin. Joukkuepeleistä jotain ymmärtävät tietävät, että joukkuepelaajia arvostetaan joukkueessa kaikkein eniten. Saku jos joku on joukkuepelaaja.

Niin kauan kuin Saku pelaa maajoukkueessa hän on joukkueen tärkein pelaaja ja ykkössentteri. Hänen asemansa ja auktoriteettinsa Leijonissa on todella merkittävä. On hieno asia, että Suomelta alkaa sentteripula olla ohi. Olli Jokinen on ollut positiivinen yllätys ja pelannut hyvän kauden. Hänelle on tarjolla kakkossentterin rooli kotikisoissa. Toivottavasti hän jatkaa hyviä esityksiään ja pystyy auttamaan myös maajoukkuetta. Täytyy muistaa, että hänellä on takanaan vasta yksi hyvä kausi NHL:ssä ja maajoukkueessa hän ei ole vielä onnistunut, joten kannattaa olla realisti, vaikkakin toivoa hyvien suoritusten jatkuvan. Toivottavasti Niko Kapanen pääsisi jatkossa pelaamaan omalla paikallaan sentterinä, niin hänestäkin voisi ehkä kehittyä huipputason keskushyökkääjä. Hän on parhaimmillaan nimenomaan sentterinä, eikä laiturin paikalla, jossa on joutunut Dallasissa enimmäkseen pelaamaan. Tulevaisuus näyttää senttereiden osalta kuitenkin hyvältä, kunhan huippulahjakkaat Mikko Koivu ja Tuomo Ruutu kehittyvät muutaman vuoden sisällä NHL-pelaajiksi.


Laitan tähän vielä muutaman otteen samaisesta Urheilulehden 31.1 jutusta, jotta epäilijät ymmärtäisivät paremmin Sakun merkityksen Leijonille. Jutussa oli mm. arviot muutamasta tärkeimmästä pelaajastamme.

"Saku Koivu: Henkisesti täysin ylivoimainen suomalainen jääkiekkoilija, ylivertainen niin pelitilanteissa kuin joukkueen johtajanakin. Syntynyt voittajaksi ja vastuunkantajaksi, johtajana ehdoton auktoriteetti. Pystyy ainoana suomalaispelaajana yksinään kääntämään suuret ottelut.

Jere Lehtinen: Kivikova ammattilainen, kovuus pelitilannekovuutta, epäonnistumisen pelko ei ohjaa toimintaa tiukoissakaan paikoissa. Ei kuitenkaan Koivun lahjoja ja asemaa johtaa joukkuetta.

Teppo Numminen: Kentällä henkisesti Lehtisen tasoinen luu, suurten otteluiden mies. Johtajaominaisuuksissa sama ongelma kuin Lehtisellä: ei ole muiden johtajaksi.

Ville Peltonen: Loistava ja kylmähermoinen pelaaja, pystyy ratkaisuihin suurissakin otteluissa. Ei kuitenkaan samaa kaliiberia henkisesti Koivun, Lehtisen tai Nummisen kanssa. Auktoriteetti joukkueen sisäisenä johtajana riittää Suomessa, mutta ei kansainvälisissä pukukopeissa.

Teemu Selänne: Kova ja kylmähermoinen ratkaisija, joka panee kiekon sisään suurissakin otteluissa. Ei kuitenkaan pysty hengittämään ilman happiletkuja eli likaisen työn tekijöitä. Mukava kaveri, mutta joukkueen johtajana ei auktoriteettia.

Petteri Nummelin: Olisi yksi maailman parhaimmista puolustajista, jos henkinen särmä olisi samaa luokkaa kuin Teppo Nummisella. On muilta ominaisuuksiltaan - varsinkin kiekollisena - niin ylivertainen, että on pakko valita MM-ryhmään."

"Aravirta ei ole julkisuudessa juurikaan puhunut Leijonien henkisestä rakenteesta ja sen haavoittuvuudesta. Hän on mieluummin vaiennut ja ottanut iskuja vastaan kuin kertonut pelaajien luonteenpiirteistä ja niiden vaikutuksesta maajoukkuevalintoihin."

 

[nro.44]

ensinnäkään en väitä etteikö Saku olisi tämän hetken paras suomalainen kiekkoilija, mutta:

mieleni tekee kyseenalaistaa muutamaa näistä Urheilulehden kuvauksista,
jos Nummisesta ei ole muiden johtajaksi, miten hän on kapteeni Phoenixin joukkueessa, vaikka joukkueessa on suuria johtaja tyyppejä kuten Tony Amonte??
Selänne kuvataan tässä lähes selkärangattomaksi, ja väitetään jopa auktoriteetin puutetta, mutta kun selänne puhuu koko joukkue kuuntelee!!
Jokisen arvostelua en ole lukenut, mutta kyllä kurpitsakin joukkoja johtaa osaa, suu ainakin käy hyvään tahtiin..


ja yhä edelleen, vaikka nuo muut asiat kyseenalaistan, on Saku silti minunkin mielestäni numero uno..

 

[Henkka]

Re: Henkinen särmä

Viestin lähetti sagittarius
Toivottavasti Niko Kapanen pääsisi jatkossa pelaamaan omalla paikallaan sentterinä, niin hänestäkin voisi ehkä kehittyä huipputason keskushyökkääjä. Hän on parhaimmillaan nimenomaan sentterinä, eikä laiturin paikalla, jossa on joutunut Dallasissa enimmäkseen pelaamaan.

Taidat muistella edellistä kautta? Tällä kaudella Niko on ollut sentteri koko ajan ja jälki sen mukaista.

 

[sagittarius]

Urheilulehden juttu ei välttämättä kokonaisuudessaan ole ehdoton totuus, mutta kyllä siinä perusajatus on aika totuudenmukainen. Saku on selvästi Leijonien ykkösjohtaja ja suurin auktoriteetti. Hänen poissaolonsa näkyi selvästi erityisesti Salt Lakessa, jossa Suomen joukkue ei päässyt omalle tasolleen.

Olen itse sitä mieltä, että Teppo Nummisesta on johtajaksi ja hän on ansainnut asemansa Phoenixin kapteenina. Muitakin johtajatyyppejä Suomella on, mutta Sakun veroisia leadereita ei ole montaa koko NHL:ssä. Siksi muut jäävät väkisinkin hänen varjoonsa.

Mielestäni Numminen on tällä hetkellä Leijonien kakkosjohtaja ja olinkin yllättynyt että Salt Lakessa Selänne oli Suomen kapteenina. Selänteestä olen samaa mieltä kuin Urheilulehti: Hän on loistava maalintekijä, mutta hänestä ei ole muiden johtajaksi. Lehtinen on sen sijaan Nummisen tasoinen johtaja. Jereltä tosin puuttuu kokemus kapteenin asemasta, mutta hän on erittäin esimerkillinen pelaaja.

Jokisen Ollista ei ollut edes mitään mainintaa Urheilulehden jutussa. Enkä ihmettele tätä. Hän on tällä kaudella pelannut hyvin ja ollut joukkueensa ratkaisupelaajia. Se ei kuitenkaan tee hänestä vielä johtajaa. Johtajalta vaaditaan auktoriteettia ja sitä hänellä ei ole ainakaan Leijonissa tarpeeksi. Eri asia on millainen arvostus hänellä on omassa joukkueessaan. Tosiasia on, että hän ei ole tällä hetkellä lähellekään kärkeä suomalaisten jääkiekkoilijoiden arvostuksessa.

Leijonien yksi vahvuuksista on aina ollut yhteishenki ja se on monesti ollut ratkaiseva tekijä menestykseen. Yhtenäinen joukkue tarvitsee kuitenkin selviä johtajatyyppejä, jotka ottavat vastuuta ja joita koko joukkue arvostaa. Uskoisin, että Suomen joukkueessa tulee aina olemaan näitä johtajatyyppejä ja joukkuepelaajia tarpeeksi.

 

[sagittarius]

Re: Re: Henkinen särmä

Viestin lähetti Henkka
Taidat muistella edellistä kautta? Tällä kaudella Niko on ollut sentteri koko ajan ja jälki sen mukaista.

Voipi olla, että mielikuva on jäänyt viime kaudesta. Mutta muistaakseni hän on kyllä tälläkin kaudella pelannut ainakin jossain vaiheessa laiturina? Tällaista infoa olen ainakin saanut joistakin tiedotusvälineistä.. No jokatapauksessa loistava juttu, että hän pääsee pelaamaan omalla paikallaan sentterinä.

 

[Henkka]

Re: Re: Re: Henkinen särmä

Viestin lähetti sagittarius
Voipi olla, että mielikuva on jäänyt viime kaudesta. Mutta muistaakseni hän on kyllä tälläkin kaudella pelannut ainakin jossain vaiheessa laiturina? Tällaista infoa olen ainakin saanut joistakin tiedotusvälineistä.. No jokatapauksessa loistava juttu, että hän pääsee pelaamaan omalla paikallaan sentterinä.

Tällä kaudella olen seurannut NHL:ää tarkemmin kuin koskaan ja missään vaiheessa en ole Kapasta laiturina huomannut. Sentteriylitarjonnan takia Turgeon/Malhotra on "joutunut" vasempaan laitaan, mutta Kapanen ei missään vaiheessa.

 

[NIN]

Joo, Niko on pelannut tällä kaudella 62 ottelusta 61:ssä sentterinä. Poikkeus joka vahvistaa säännön löytyy heti kauden ensimmäisestä pelistä, jolloin nelosketju oli muodossa:

Kapanen-Malhotra-DiMaio

Eli molemmat olitte oikeassa ja rauhanpiippua päälle.

Lähde: http://www.andrewsstarspage.com/archive.htm (game notes -linkeistä löytyy jokaisen ottelun ketjut)

 

[JLand]

Viestin lähetti sagittarius
Muitakin johtajatyyppejä Suomella on, mutta Sakun veroisia leadereita ei ole montaa koko NHL:ssä. Siksi muut jäävät väkisinkin hänen varjoonsa.

Tarkoitatko Sakun veroisia suomalaisia leadereita vai koko liigan pelaajistoa? Vaikka Sakua arvostankin niin pelaajana kuin ihmisenakin, Koivulla on viela monta askelta otettavana ennenkuin hanta voidaan edes verrata sellaisiin leadereihin kuin The Captain, Steve Yzerman, Scott Stevens, Joe Sakic, Mario Lemieux, Derian Hatcher, Chris Chelios, Eric Lindros, Ron Francis etc...

 

[varjo]

"The Captain, Steve Yzerman, Scott Stevens, Joe Sakic, Mario Lemieux, Derian Hatcher, Chris Chelios, Eric Lindros, Ron Francis etc..."

itku-erkki ja sana "johtaja"?

niinjoo voihan sen " Ei mä en pelaa tossa paskassa köyhässä kanukkijoukkueessa vaan tahdon jonnekin missä mulle maksetaan paremmin" Lindrosin noinkin esittää.

Imho kovin heppoiset ovat Lindrosin johtajateot, maajoukkueessa junnuna taisi jotain esittääkin mutta sen jälkeen on jäänyt selkeästi muitten varjoon.

Ja ota huomioon että mainitsemasi heput ovat pääsääntöisesti 5-10 vuotta Koivua vanhempia eli vertailu hieman ontuu.

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti varjo

itku-erkki ja sana "johtaja"?

niinjoo voihan sen " Ei mä en pelaa tossa paskassa köyhässä kanukkijoukkueessa vaan tahdon jonnekin missä mulle maksetaan paremmin" Lindrosin noinkin esittää.

Imho kovin heppoiset ovat Lindrosin johtajateot, maajoukkueessa junnuna taisi jotain esittääkin mutta sen jälkeen on jäänyt selkeästi muitten varjoon.

Ja ota huomioon että mainitsemasi heput ovat pääsääntöisesti 5-10 vuotta Koivua vanhempia eli vertailu hieman ontuu.

Lindrosin nostaminen suureksi johtajaksi nyt on hivenen kyseenalaista, vaikka on hän mielestäni osoittanut Flyerseissä pelatessaan myös jonkin sortin johtajan ominaisuuksia esim. kaudella 96/97. Mutta kaikkiaan, en minä häntä suurten johtajien kategoriaan sentään laskisi.

Muista JLandin mainitsemista pelaajista voitaneen olla montaa mieltä, kaikki he ovat johtajia ja varsin moni heistä on osoittanut suurta johtajuutta jo varsin nuorella iällä, osa jopa siten, että on onnistunut nostamaan joukkueensa menestyneiden kastiin. Näin äkkiseltään muistellen nuorena suurta johtajuutta ovat esittäneet ainakin Chelios, Stevens, Lemieux, Hatcher.

Steve Yzerman otti kantaakseen suuren vastuun jo hyvin nuorena mutta menestystä seurasi vasta myöhemmällä iällä - joten häneen verrattuna Koivulla on mahdollisuudet vaikka mihin, mutta Koivun johdolla Canadiensien purren suunnan olisi käännyttävä pysyvästi pikaisesti (eli parissa kaudessa viimeistään). Ennen menestystään Steve luokiteltiin "häviäjäksi" aivan kuten Sakic'kin, Joen ei tosin tarvinnut niin kauan sitä menestystä odottaa.

Eli, en minä nyt tuota Koivuakaan suurimpien liidereiden joukkoon olisi nostamassa, en ainakaan NHL-mittapuun mukaan mitattuna.

Hänen tyyppisen pelaajan ottaisin mielusti Wingseihin mutta Henkasta poiketen en kuitenkaan toivoisi Koivua Wingseihin. Pelaajatyyppi siis Ok! mutta Koivu ei suomalaisuutensa tähden sovi minun kuvioihin. Linja on pidettävä!

vlad#16.

 

[JLand]

Viestin lähetti varjo
"The Captain, Steve Yzerman, Scott Stevens, Joe Sakic, Mario Lemieux, Derian Hatcher, Chris Chelios, Eric Lindros, Ron Francis etc..."

itku-erkki ja sana "johtaja"?

niinjoo voihan sen " Ei mä en pelaa tossa paskassa köyhässä kanukkijoukkueessa vaan tahdon jonnekin missä mulle maksetaan paremmin" Lindrosin noinkin esittää.

Imho kovin heppoiset ovat Lindrosin johtajateot, maajoukkueessa junnuna taisi jotain esittääkin mutta sen jälkeen on jäänyt selkeästi muitten varjoon.

Ja ota huomioon että mainitsemasi heput ovat pääsääntöisesti 5-10 vuotta Koivua vanhempia eli vertailu hieman ontuu.

Heh, olisihan se pitanyt arvata, etta viimeistaan varjo tulee esittamaan eriavan mielipiteensa. Quebec case oli mita oli, mutta sen jalkeen Eric on muun muassa johtanut joukkueensa Stanley Cup finaaleihin, jotain mita Saku ei ole viela nakojaan tehnyt. Eric arvostettiin Philadelphiassa kolmesti perakkain joukkueensa tarkeimmaksi pelaajaksi ja viime kaudella Eric arvostettiin Metro Arean viiden vaikutusvaltaisimman urheilijan (leaders) joukkoon [1. Messier, 2. Stevens, 3. Clemens, 4. Piazza, 5. Lindros, 6. Strahan, 7. Testaverde, 8. Peca, 9. Collins, 10. Jeter]. Plus, kun koko Pohjois-Amerikan ammattilaisurheilun kaikkien aikojen paras ja arvostetuin kapteeni sanoo Lindrosin olevan joukkueensa suurin johtaja, kertoo se jo jostain. Lindros on leaderina aliarvostettu, I can tell ya that.

Ja mita ialla tassa on tekemista? sagittarius sanoi: "Muitakin johtajatyyppejä Suomella on, mutta Sakun veroisia leadereita ei ole montaa koko NHL:ssä. Siksi muut jäävät väkisinkin hänen varjoonsa."

Kylla ma ymmarsin ton niin, etta NHLssa ei talla hetkella ole montaa Sakua parempaa kapteenia/johtajaa. Kuten vlad jo mainitsikin niin moni mainitsemistani pelaajista oli Sakun ikaisena saavuttanut enemman kuin Koivu. Jos Saku pelaisi samassa joukkueessa yhdenkaan edella mainittujen kavereiden kanssa, han ei pitaisi paidassaan C-merkkia.

Tai kaannetaan asia niin, etta jos Saku pelaisi samassa joukkueessa 28-vuotiaan Messierin, Yzermanin, Sakicin, Cheliosin, Francisin tai Stevensin kanssa, han ei olisi joukkueensa kapteeni.

 

[repe_joke]

Viestin lähetti JLand
Quebec case oli mita oli, mutta sen jalkeen Eric on muun muassa johtanut joukkueensa Stanley Cup finaaleihin, jotain mita Saku ei ole viela nakojaan tehnyt.

Niin mikäs se erottaa suuren johtajan vähän pienemmästä johtajasta. Olisikohan tuo kyky johdattaa joukkue mestaruuteen asti eikä vaan siihen finaaliin.
Ja kyllä täytyy Koivun puolustukseksi sanoa että ei Sakulla ole ikinä ollut yhtä hyvää joukkuetta takana kuin mitä oli Ericillä.

Ja hyvinhän tuo Eric johtaa tälläkin hetkellä Rangersia kohti Stanley Cup finaaleja vai mitä?

 

[sagittarius]

JLand

Viestin lähetti JLand
Ja mita ialla tassa on tekemista? sagittarius sanoi: "Muitakin johtajatyyppejä Suomella on, mutta Sakun veroisia leadereita ei ole montaa koko NHL:ssä. Siksi muut jäävät väkisinkin hänen varjoonsa."

Kylla ma ymmarsin ton niin, etta NHLssa ei talla hetkella ole montaa Sakua parempaa kapteenia/johtajaa. Kuten vlad jo mainitsikin niin moni mainitsemistani pelaajista oli Sakun ikaisena saavuttanut enemman kuin Koivu. Jos Saku pelaisi samassa joukkueessa yhdenkaan edella mainittujen kavereiden kanssa, han ei pitaisi paidassaan C-merkkia.

Tai kaannetaan asia niin, etta jos Saku pelaisi samassa joukkueessa 28-vuotiaan Messierin, Yzermanin, Sakicin, Cheliosin, Francisin tai Stevensin kanssa, han ei olisi joukkueensa kapteeni. [/B]

Tarkoitin juuri sitä, että Sakun vertaisia johtajan lahjoja omaavia pelaajia ei ole montaa koko NHL:ssä. Kun kirjoitin, että muut jäävät väkisinkin hänen varjoonsa tarkoitin taasen suomalaisia maajoukkuepelaajia.

Olen todellakin Urheilulehden kanssa samaa mieltä siitä, että Sakun johtajan lahjat ovat poikkeukselliset. Ei häntä muuten olisikaan valittu niin nuorena legendaarisen Canadiensin kapteeniksi ensimmäisenä eurooppalaispelaajana kautta aikojen. Montrealin kapteenina toimiminen on jotain erityistä, aivan eri asia kuin joukkueen johtaminen esimerkiksi Atlantassa tai Floridassa. Montreal on jääkiekkomaailman Mekka. Tätä kunnianosoitusta koko suomalaiselle jääkiekolle ei monikaan tavallinen jääkiekkofani täällä Härmässä osaa ymmärtää ja arvostaa tarpeeksi.

Ei pitäisi hirveästi ihmetellä, ettei Sakun johtamana Canadiens ole vielä yltänyt Stanley Cupin voittajaksi. Syyn tähän huomaa vaikkapa vertailemalla Detroitin ja Montrealin kokoonpanoja: Yzermanin ohella Red Wingsillä on joukkueellinen huipputaitavia yksilöitä, samaa ei voi sanoa Canadiensin joukkueesta. Vaikka kapteenin merkitys on joukkueen menestyksen kannalta tärkeä, siltikään menestystä ei tule ilman tarpeeksi kilpailukykyistä joukkuetta. Ja sellaista joukkuetta, joka pystyisi realistisesti kamppailemaan mestaruudesta ei Montrealissa ole ollut sinä aikana kun Koivu on ollut joukkueen kapteenina. Toivottavasti lähitulevaisuudessa Habsin menestyksen eteen ollaan valmiita satsaamaan enemmän taaloja kuin tällä hetkellä.

Ne Jlandin mainitsemista nimistä, jotka olivat Koivun ikäisenä saavuttaneet enemmän menestystä kuin hän olivat saaneet pelata sellaisessa joukkueessa, jossa potentiaali ja pelaajamateriaali olivat Stanley Cupin voiton mahdollistamalla tasolla. En tässä sen kummemmin kuitenkaan ryhdy arvioimaan tai vertailemaan heidän johtajan kykyjään. Olen kuitenkin melko varma siitä, että Koivu säilyttää asemansa Montrealin kapteenina niin kauan kun hän seurassa pelaa. Sitä on mahdoton tässä vaiheessa sanoa, pelaako hän Habsissa NHL-uransa loppuun asti. Voi olla, että pelatessaan jossain muussa joukkueessa jonkun mainitsemasi pelaajan kanssa, hän ei olisi joukkueen kapteeni. Mutta, uskallan väittää että Sakun asema Montrealissa on niin vahva, että yksikään pelaaja ei syrjäyttäisi häntä Canadiensin kapteenin paikalta.

On mahdotonta ja tarpeetonta vertailla pelaajia ja heidän johtamistaitojaan tietyn ikäisenä. Se on kuitenkin selvää, että ikä tuo kokemusta, josta ei ole kuin hyötyä joukkuetta johdettaessa. Kun Koivu on 28-vuotiaana Montrealin kapteeni ja ehdoton auktoriteetti, kuinka vahva lieneekään hänen asemansa muutaman vuoden kuluttua..

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti sagittarius

Olen todellakin Urheilulehden kanssa samaa mieltä siitä, että Sakun johtajan lahjat ovat poikkeukselliset. Ei häntä muuten olisikaan valittu niin nuorena legendaarisen Canadiensin kapteeniksi ensimmäisenä eurooppalaispelaajana kautta aikojen.

Kullakin on oikeus mielipiteeseensä, se että jokin "mielipide" ilmaistaan lehdessä ei toisin tee tästä mielipiteestä millään muotoa oikeaa tai parempaa, en kuitenkaan väitä, että sinä väittäisit mielipiteesi olevan oikean tai paremman kuin vastakkaisen mielipiteen asian tiimoilta. Itse en kuitenkaan pidä loppujen lopuksi ainoatakaan suomalaislehteä kovinkaan objektiivisena lähteenä mitä tulee mielipide tai mielipiteitä sivuaviin asioihin. Makukysymyksistä on paha kiistellä ja ei suinkaan olisi ensimmäinen kerta maailman historiassa, että tällaisissa tapauksissa vedettäisi kotiin päin. Samaa kotiinpäin vetoa tapahtuu kaikkialla.

Suomen oloihin Koivun johtajan ominaisuudet ovat poikkeukselliset mutta en niitä nyt kovinkaan poikkeuksellisina pitäisi suuremmassa mittakaavassa arvioitaessa, yksin NHL'stä löytyy lukemattomia pelaajia joiden ominaisuudet tällä saralla ovat paremmat, huomattavasti paremmat kuin Koivun.

Ehkäpä Koivu valittiin Canadiensien kapteeniksi siitä ainoasta syystä, että hän oli sen hetkisistä ehdokkaista paras mahdollinen. Ei loistava mutta paras mahdollinen, ja nautti tämän ohella tarpeeksi suurta kannatusta joukkueen fanien keskuudessa. Mikäli joukkueessa olisi ollut saman tasoinen kanukki samaan aikaan ei lienee epäselvyyttä kumpi olisi valittu kapteeniksi jos kannatuspohja olisi ollut sama fanien keskuudessa. Vieläpä jos kyseessä olisi ollut kanadanranskalainen peli olisi ollut selvä ja Koivun rinnassa komeilisi edelleen A.

Mutta, uskallan väittää että Sakun asema Montrealissa on niin vahva, että yksikään pelaaja ei syrjäyttäisi häntä Canadiensin kapteenin paikalta.

Luehan uudelleen mitä olet kirjoittanut - mitä siis sanasta sanaan olet kirjoittanut. (Anteeksi, nyt nussin pilkkua mutta jos heitetään noin ehdottomia lausuntoja, niiden on myös kestettävä ehdoton tarkastelu). Pysytkö edelleen väitteesi takana? Nimiä en nyt heitä ilmoille, arvannet varmaan itsekin, ettei Koivu kaikissa tilanteissa pysyisi joukkueen kapteenina jos tietyt pelaajat kaupattaisi Canadienseihin.

vlad#16.

 

[finnjewel]

Viestin lähetti vlad

Suomen oloihin Koivun johtajan ominaisuudet ovat poikkeukselliset mutta en niitä nyt kovinkaan poikkeuksellisina pitäisi suuremmassa mittakaavassa arvioitaessa, yksin NHL'stä löytyy lukemattomia pelaajia joiden ominaisuudet tällä saralla ovat paremmat, huomattavasti paremmat kuin Koivun.

Eipä ole tässä keskustelussa vielä mainittu kuin kymmenkunta - kaukana "lukemattomasta"

Ehkäpä Koivu valittiin Canadiensien kapteeniksi siitä ainoasta syystä, että hän oli sen hetkisistä ehdokkaista paras mahdollinen.]

Kaivakaapa nyt joku Habsin senaikainen rosteri esiin niin voidaan arvioida tätä!

Nimiä en nyt heitä ilmoille, arvannet varmaan itsekin, ettei Koivu kaikissa tilanteissa pysyisi joukkueen kapteenina jos tietyt pelaajat kaupattaisi Canadienseihin.

Kyllä pitäisi nimiä heittää ilmoille. Jos niitä ei löydy helposti useaa kymmentä, niin pitäisi olla kinaamatta selvä, että Koivulla on poikkeuksellisia johtajanominaisuuksia. Jos NHL-aktiivien joukosta ei helposti löydy kuin tusinan verran parempia, niin ovathan ne Sakun kyvyt hyvänen aika poikkeuksellisia ilman mitään kotiinpäin vetoakin.

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti finnjewel
Eipä ole tässä keskustelussa vielä mainittu kuin kymmenkunta - kaukana "lukemattomasta"

Eipä olekaan kun tässä on mainittu vain sellaisia pelaajia jotka jo tällä hetkellä ovat kapteeneita tai ovat toimineet joukkueensa kapteenina ja vieläpä menestyneet. Mikäli laajentaisimme otantaa kaikkiin pelaajiin, listasta tulisi huomattavasti pidempi.

Johtajuutta löytyy myös seuraavilta pelaajilta vaikka eivät olekaan joukkueensa kapteeneita - varasellaisia osa ainakin on. Muutamia tällaisia pelaajia: Forsberg, Lidström, Shanahan, Blake, Roenick (tällä kaudella en hänen edesottamuksiaan ole seurannut kovinkaan tarkoin mutta johtajuutta hänessä on menneinä vuosina löytynyt), Nolan, Peca, Tkachuk. Eikä myöskään pidä unohtaa Prongeria, Jagria, Amonte voidaan myös tähän kategoriaan laskea menneiden vuosien meriittien ansiosta. Deadmarsh on tyyppinä jäänyt mieleeni Avs'ien ajoilta, samoin Playoffs johtajuutta - tai ainakin ratkaisijan kykyjä - on löytynyt Claude Lemieux'ilta.

Kyllä pitäisi nimiä heittää ilmoille. Jos niitä ei löydy helposti useaa kymmentä, niin pitäisi olla kinaamatta selvä, että Koivulla on poikkeuksellisia johtajanominaisuuksia. Jos NHL-aktiivien joukosta ei helposti löydy kuin tusinan verran parempia, niin ovathan ne Sakun kyvyt hyvänen aika poikkeuksellisia ilman mitään kotiinpäin vetoakin.

Minunhan ei tarvitse heittää ilmoille kuin yksi nimi niin sagittariuksen väite todistetaan vääräksi. Hänhän väitti seuraavaa:

"Mutta, uskallan väittää että Sakun asema Montrealissa on niin vahva, että yksikään pelaaja ei syrjäyttäisi häntä Canadiensin kapteenin paikalta."

Ja, minä vain totesin ettei asia näin ole. Ja, eikä se todellakaan ole näin kuten hän uskaltaa väittää.

Kuvitellaan jos kävisikin siten, että Mario Lemieux siirtyisi Canadienseihin, jatkaisiko Saku kapteenina? Älä väitä, ettei moinen siirto ole mahdollinen, tiedän ettei se sitä ole mutta muistutan edelleen alkuperäisestä väitteestä.
Tokkopa Saku jatkaisi kapteenina siinäkään tapauksessa, että Joe Sakic siirtyisi joukkueeseen tai "edes" Steve Yzerman.

vlad#16.

 

[varjo]

No sen verran mitä olen CJAD:ta kuunnellut niin kyllä saisi tosiaan vähintään Mario tai Yzerman joukkueeseen siirtyä jotta Sakulta C pois vietäisiin. Ja tuskinpa edes he menisivät Sakun edelle sillä Koivu on Montrealissa enemmän kuin pelkkä pelaaja tai kapteeni.
Koivun henk.koht vastoinkäymiset ovat tehneet hänestä jotain suurempaa.

Onhan joukkueessa jo Gilmour joka toimii esimerkkinä pelaajille jne. mutta ei hänkään C:tä ota.

Toki näissä NHL:n laajennusjoukkueissa(Coloradot , Dallasit ym.) perinteet ovat hieman vähemmässä arvossa mutta Montrealissa kapteeneita arvostetaan(treidaamalla heidät :) )
eri tavalla, eikä tuollainen keinotekoinen C:n siirtäminen ole sellaista. Koivu on johtajuutta osoittanut monessakin paikkaa ja täytyy muistaa ettei hänellä ole oikeastaan koskaan(pl. maajoukkue) ole ollut sellaista joukkuetta takanaan kuin mainituilla pelaajilla. On helppo toimia kapteenina jos johtajia löytyy useasta ketjusta mutta entäpä jos olet ainoa ykköskenttätasoinen pelaaja joukkueessasi? pelaat puolet kaudesta ja silti kilpailet joukkueen pistepörssin voitosta?

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti varjo

Toki näissä NHL:n laajennusjoukkueissa(Coloradot , Dallasit ym.) perinteet ovat hieman vähemmässä arvossa mutta Montrealissa kapteeneita arvostetaan(treidaamalla heidät :) )
eri tavalla, eikä tuollainen keinotekoinen C:n siirtäminen ole sellaista. Koivu on johtajuutta osoittanut monessakin paikkaa ja täytyy muistaa ettei hänellä ole oikeastaan koskaan(pl. maajoukkue) ole ollut sellaista joukkuetta takanaan kuin mainituilla pelaajilla.

Tämähän nyt ei olekaan niiden muiden joukkueiden kapteenien "vika", että Montrealissa hommat on sössitty oikein kunnolla viimeisten kausien aikana (alkaen 90-luvun puolivälistä). Osin näiden kausien aikana tapahtuneiden siirtojen, jopa typerien kauppojen, myötä Koivu nousi joukkueen tärkeimpien pelaajien joukkoon ja sittemmin pelaaja numero uno'ksi, ja sai sittemmin paitaansa tämän C'n.

Yritys Sakulla on kova, sitä en kielläkään, mutta jos käytämme mittarina saavutuksia, ei Sakua voitane nostaa vielä lähellekään terävintä kärkeä - muuta kuin täysin subjektiivisissa arvioinneissa. Katsotaan muutaman kauden kuluttua miltä sitten näyttää - tai voihan tämä kausi muuttaa kaiken ja joudun sen myötä perumaan puheeni ja syömään hatullisen jotain.. Tähän skenaarioon en oikein jaksa uskoa mutta parin kolmen kauden kuluttua tilanne voi olla aivan toinen.

vlad#16.

 

[Cube]

Viestin lähetti JLand
Quebec case oli mita oli, mutta sen jalkeen Eric on muun muassa johtanut joukkueensa Stanley Cup finaaleihin, jotain mita Saku ei ole viela nakojaan tehnyt. Eric arvostettiin Philadelphiassa kolmesti perakkain joukkueensa tarkeimmaksi pelaajaksi ja viime kaudella Eric arvostettiin Metro Arean viiden vaikutusvaltaisimman urheilijan (leaders) joukkoon [1. Messier, 2. Stevens, 3. Clemens, 4. Piazza, 5. Lindros, 6. Strahan, 7. Testaverde, 8. Peca, 9. Collins, 10. Jeter]

Mutta ketä kiinnostaa Stanley Cup -finaalit, jos sieltä ei poistu voittajana? "History only smiles on a champion."
Koivun ja Lindrosin joukkueiden menestyksen vertailu ei ole kovinkaan reilua, sen verran (pelaajamateriaaliltaan) paremmissa joukkueissa on Lindros saanut koko uransa ajan pelata. Ei tosin NYR tunnu mahtuvan edes playoff-taistoon mukaan, kovasta rosterista huolimatta. Kyllähän Rangersista näitä Suuria Johtajia näyttää löytyvän pilvin pimein, mutta silti ei hommat ota onnistuakseen. Mistä kiikastaa? Messierhän sen sanoi: Lindros johtaa joukkuetta..

Tuo lista on kyllä aika mielenkiintoinen. Onhan tuossa muutama nimi liikaakin, mutta vielä enemmän pistää silmään räikeä puute; Mihin on jäänyt NBA:n tämän hetken kenties suurin Johtaja, Jason Kidd? Luulisi tämän pallovirtuoosin mahtuvan mukaan, varsinkin, jos valinnat ovat viime kaudelta. Sori, että menee vähän aiheen vierestä, mutta sattuiko kukaan katsastamaan Urheilukanavalta (tai JLand peräti paikan päältä) viime sunnuntain Nets-Magic -peliä? Aivan loistava esitys jälleen Kiddiltä, vaikka New Jersey pelin sattuikin häviämään. On siinä kaverilla kyllä aikamoinen pelisilmä. Varmaan Kenyon Martinilla tosi rankka homma donkkailla niitä passeja sisään. Ei tosin Tracy McGradykaan kovin kehno ole...

nojoo, eihän tämä ole muuta kuin väsynyttä jauhamista.