Huhhuh, olipa kyllä ihan täys farssi, erästä toista legendaarista lausahdusta lainatakseni. Siis tämä kausi kokonaisuudessaan, suorastaan oksettavaa oli tätä sietää. Sopivasti hallilla tuttuun tyyliin joku lapsi potki penkkiäni aina silloin tällöin ja kotimatkalla saatiinkin sitten painaa yli 200 km kunnon lumi-infernossa. Kyllä pysyi sykkeet SaiPan odotetun lässähdyksenkin jälkeen hyvin ylhäällä.
Nyt jos ja kun Hämäläinen jatkaa päävalmentajana, niin uskoni on kyllä todella koetuksella seuran jatkon suhteen. Olen henkeen ja vereen SaiPan kannattaja viimeiseen asti, halusin tai en, mutta rajansa se on minunkin mielenterveydellä. Pitää oikeasti harkita ensimmäistä kertaa elämässäni SaiPa-taukoa, jos mikään ei merkittävästi muutu. Toki jo tänä keväänä skippasin tappioputken pelejä, mutta en ollut missään lätkäpimennossa, ja nyt pitää oikeasti harkita jo syksyäkin tarkemmin. Tietty syksy ei ole vielä, mutta tältä minusta nyt tuntuu.
Itku tulee, kun miettii, minkälaiseen tilaan itselleni tärkein seura ja harrastus on viety.