Pieni monologi SaiPan tästä kaudesta Tapaninpäivän ja joulutauolta paluun kunniaksi:
Syyskausi 2021 tarjosi kyllä tunteita laidasta laitaan. Virran saapuminen, paperilla laadukkaat tai ainakin särmikkäät ulkomaalaishankinnat, erinomainen harjoituskausi sekä ensimmäisen ottelun paljastama uusi pelitapa ja jopa idearikas ylivoima. Siitä eteenpäin onkin sitten menty jyrkästi alas useasti ja etenkin maalinteko, yksilöiden virhealttius ja ylivoima ovat olleet toistuvia murheenkryynejä. Malttia pitää olla, mutta häviäminen väsyttää. Onneksi peli on näyttänyt paikoin ja jopa toistuvastikin hyvältä, enkä itse ainakaan jaksa uskoa että suunta olisi muualle kuin merkittävästi ylöspäin. Rungossa on hyviä nuoria pelaajia ja luotto Virtaan on edelleen suuri, vaikkei täysin horjumaton.
Joukkueenrakennus on ollut SaiPalaisittain melko poikkeuksellinen, mitä ilmeisimmin Virran vaikutuksesta. Vaihtuvuus on ollut suurta, eikä epäonnistujia ole katseltu todellakaan erityisen kärsivällisesti. Loukkaantumiset ovat tuoneet oman mausteensa, vaikka niitä ei poikkeuksellisen paljoa ole ollut kuitenkaan. En olisi itse kauden alkaessa uskonut tällaiseen taaperrukseen, vaikka olihan kokoonpano täynnä nuoria tasoltaan katsomattomia kortteja. Tiedostin myös ettei harjoituskausi todennäköisesti anna oikeaa kuvaa joukkueen tasosta. Voidaan väittää olleen ennustettavissa ettei tästä kaudesta tule vielä mitään, mutta kyllähän tässä on ollut monta vähintäänkin outoa ja ennustamatonta epäonnistumista.
Onnistujat ja tulevaisuuden runko
Nuutti Viitasalo
Niklas Westerholm
Ville Petman
Filip Pyrochta
Tino Metsävainio
Roni Karvinen
Valtteri Lipiäinen
Hugo Rikkilä
Valtteri Ojantakanen
Kalle Maalahti
Ville Vainikainen
Joel Olkkonen
(Nick Halloran)
(Sergei Monakhov)
Juho Markkanen
Tässä pelaajat joiden katson onnistuneensa siinä roolissa johon heidät on hankittu ja vähintäänkin täyttäneet heihin kohdistuneet odotukset. Joku varmasti unohtui ja joku herättää varmasti vastakkaisia näkemyksiä. Muutaman pelin pelanneita en listannut. Uskon kuitenkin että nämä pelaajat ovat osa projektia jatkossakin, eikä harmita pätkääkään. Halloran ja Monakhov suluissa, koska heidän jatkosta ei ole tietoa. Käsitin että Pyrochtan kanssa on optio?
Väliinputoajat
Jaakko Lantta: Aloittaa hyvin, mutta onko muuta annettavaa? Jatko on tehty, mutta joutunut sivuraiteelle ja jopa mestis-lainalle. Ei ole mielestäni kehittynyt viime kauden alusta juurikaan.
Veikko Loimaranta: Odotettiin (minä ainakin) viime kauden jälkeen isoa steppiä, mutta tehojen sijasta on taantunut lähinnä taitavaksi kaartelijaksi. Välillä väläyttää, mutta ei pystynyt ottamaan tarjottua kärkihyökkääjän roolia. Kiekollinen potentiaali on kuitenkin niin suuri, että toivotaan miehelle jatkoa ja onnistumisia Lappeenrannassa edelleenkin.
David McIntyre: Pisteiden valossa ja etenkin alkukauden otteillaan valtava pettymys. Tuntuu olevan koko ajan vähän hidas, jalalla ja älyllä. En pysty ymmärtämään mitä tässä kävi. Taistelee kuitenkin illasta toiseen ja on väläytellyt kiekollista peliään viime aikoina. Sisäinen kiekkoromantikkoni toivoo Sisäkumille (halpaa) jatkoa ja ensi kaudelle seniorilaiturin paikkaa kolmosketjussa kenties Monakhovin ja Koskirannan kanssa. Tämä kolmikko ratkaisee monta kevään peliä kokemuksella, taistelulla ja älyllä. Ja sitten herätys.
Simo-Pekka Riikola: Voisi olla onnistujien listalla, mutta livautin jostain syystä tähän. Ainoa fyysisesti väläyttelevä kolmosparin pakki, joka katastrofikausien jälkeen on lunastanut paikkansa kokoonpanossa. Ehkä se että miehen polvi teki tenän, tiputti hänet väliinputoajaksi. Harmittaa.
Oliver Okuliar: Odotin tehoja jo tällä kaudella, mutta syksy oli hidas. Nostanut tasoaan ja nostaa sitä edelleen. Tulee olemaan ensi kaudella jo näkyvämpi ja tehokkaampi, mutta henkilökohtaisiin odotuksiini nähden väliinputoaja. Hyvä että jatkaa.
Mikko Juusola: Välillä hirmuvireessa ja teki maaleja. Silti kokonaisuudessa vaisu kuva. Liian ailahteleva, mutta taisteluilmeessä ei valitettavaa. Onko kuitenkaan Virran pelissä oleellinen palanen jatkossa?
Jarno Koskiranta: Aloitti hyvin, mutta meni rikki. Väliinputoaja ainoastaan loukkaantumisen tähden, joka ei tietenkään ole pelaajan oma vika. Uskon että Jarnosta on meille vielä iloa, mikäli jossain vaiheessa pelataan ratkaisupelejä joissa kokonaisvaltainen ja voittamiseen tutustunut kapteeni on tilastojaan tärkeämpi.
"Vähintäänkin oudot" ja ei-niin-oudot flopit
Dominik Lakatos: Vaikutti tilastojen, videoklippien ja harjoituspelien perusteella onnistuneelta kärkihankinnalta. Iso, vahva, särmikäs, maaliahne ja voitontahtoinen hyökkääjä, juuri parhaiden pelivuosiensa kynnyksillä. Ei sitten ihan lähtenyt , vaikka Tsekeissä on näyttänyt onnistuvan. Joku palstaveljistä kirjoitti Tsekin liigan pelityylistä, jossa Lakatoksen tyylinen pelaaja pääsee loistamaan. Ehkä ei vain sopinut Virran ja Liigan vauhtiin. Iso lovi tämän kauden maaliolettamaan. Harmittaa.
Filip Krivosik: Olen harmitellut tätä aikaisemminkin. Krivosik tuli suurilla odotuksilla ja 2-vuotisella paperilla breikkaamaan isosti. Ei breikannut. Tero-kiekossa toistakymmentä peliä haahuilua, iso loukkaantuminen ja tällä kaudella kotimaahan "hakemaan pelituntumaa". Epäuskoinen fiilis siitä, ettei pelikuntoista Krivosikia saatu kentälle kertaakaan tällä kaudella. Taas harmittaa.
Marco Roy: Hankittiin ehkä vähän hätäratkaisuna Itävallasta paikkaamaan floppeja ja loukkeja, kun oli saatavilla. Olisi voinut olla uusi Rau, mutta ei ollut. Olikin vähän pehmeä, hitaahko ja ratkaisuvoimaton sentteri, joka menisi 2-3 sentterinä mainiosti, mutta ei kärkiroolissa. Ei saatu mitään mihin jo olemassa olevat nuorukaiset eivät pystyisi.
Joona Huttula: Saatiin kiekollinen pakki jonka menetystä Kärppäleirissä harmiteltiin. Oli harkkapeleissä hyvä ja itsekin taisin kommentoida että nyt liikkuu kiekko sekä mies. Erikoistunut kaatumaan kiekon kanssa alimpana miehenä. Sanokaa joku että kyllä tämä tästä.
Niklas Peltomäki: En odottanut mitään, ei saatu juuri mitään. Joku selostaja kommentoi että Peltomäki on aiemmin ollut sellainen väritön peruspakki, mutta tällä kaudella näyttänyt olevan muutakin. Mietin koko loppu pelin, että mitäköhän selostaja tarkoitti?
Jimi Jalonen: Odoteltiin 1,5 vuotta toipumista ja purettiin sopimus 5 pelin jälkeen. Mikä tässä oli ideana? Virta mainitsi syksyllä että pakkeja on ja "Jalonenkin palaamassa pelikuntoon". Ovi kävi, ja tänään 3 normikokoonpanon pakkia rosterissa.
Zdenek Sedlak: 2+1 vuotinen soppari päättyi 17 mestiespeliin tehoin 2+0.
Topi Piipponen: Sopimuksesta ja viime kauden pirteistä otteista huolimatta ulos. Olisi voinut olla kokonaisvaltainen ja "kokenut" pelaaja alemmissa kentissä. Ehkä ei sitten vaan sopinut Virran tyyliin, vaikka yhteistä menneisyyttä taisi ollakin?
Ylläolevaa listaa kun katsoo, niin onhan tässä moni asia mennyt pieleen. Liian moni, jotta pieni seura tässä poikkeuksellisessa maailmantilanteessa voisi niistä yhden kauden aikana toipua.
Mikäli aluehallintoviranomainen suo, saavun torstaina paikanpäälle katsomaan peliä ekaa kertaa Lappeenrantaan tällä kaudella. Nöyrä ja hölmö pitää olla, mutta ylpeä siitä.