Eilen tupsahti postilaatikkoon tuore Jääkiekkolehti ja siinä ennakoidaan jo tulevia poffejakin. Lukko on yksi suosikeista, toistamiseen, ja toimitus kyseli Virran sairastaessa Kalle Sahlstedilta kuulumisia mm. joukkueen rakentamisesta. Mitään mullistavaa ei lopulta jutusta paljastunut, mutta listaan muutamia pointteja ranskalaisin viiruin.
- joukkuetta ei ikinä saa ideaaliseksi, aina siinä on jotain hiottavaa
- Lukon keski-ikä on alentunut kolmessa vuodessa lähes 27:stä 24:ään, yli 30-vuotiaita on mukana vain kaksi (Koivisto, Hakulinen), nuorentaminen ei ole kuitenkaan ollut itseisarvo
- toisaalta KS myöntää, että esim. Ilkka Heikkiselle olisi ollut yhä käyttöä (oman kylän poika, johtaja)
- raumalaislähtöisiä pelaajia joukkueessa on vähän (Lehtinen, Setänen, Korkka, Sevänen, Koivisto, Saarela, Ylitalo)
- käytännössä omien paluumuuttajien (esim. Virtanen, Elo) saaminen on hirmuisen vaikeaa, kun heitä ei paljoa ole
- puolustuksen isot palaset ovat olleet Heinola ja Press, halusimme saada pakistoa kiekollisemmaksi (ja myös hyökkäystä)
- joukkueen kokoamisessa jotkut osat ratkeavat nopeasti, joitakin joutuu hieromaan kauan, esim. Westerholmin veljekset olivat erityisen pitkä prosessi; Josef Boumediennella on aina iso rooli, kun ruotsalaisia pelaajia joukkueeseen hankitaan
- pääsääntöisesti suomalaisten agenttien kanssa toimiminen on asiallista ja rehellistä, ulkomaisten agenttien piirissä on enemmän kirjavuutta
- vuosien varrella tulevat tutuiksi ne, joiden kanssa on pirun vaikeaa työstää sopimuksia, kun koko ajan vain kilpailutetaan, silloin tulee fiilis, että antaa olla - yritetään vain niitä pelaajia, joita tosissaan haluamme
- kärkisentterit ovat olleet viime vuosina ulkomaalaisia mm. siksi, että hyvät kotimaiset karkaavat helposti ulkomaille paremman liksan vuoksi
- 1-2-senttereistä on aina kova kilpailu ja pula
- joskus on pakko leipoa laitureista senttereitä vaikkapa varalle (Saarela, Hakulinen), mutta kaikista ei siihen ole - se vaatii kovempaa puolustusvalmiutta ja kamppailupeliä tulee hirveästi lisää molemmissa päissä
- fysio- ja huoltotiimin lisäksi meillä on seurassa henkinen valmentaja, he ovat hienoa porukkaa ja aina auttamassa ja kuuntelemassa, etenkin ulkomaalaiset jakavat kauden päätteeksi extrakiitoksia porukalle
- Virran mukaan joukkueen pitää olla sopiva mixi nuoruutta, runkopelaajia (takuuvarmoja) ja sopiva annos riskinottoa
- hyvä joukkue ei rakennu sillä, että kaikkien kanssa otetaan erikokoisia riskejä; ei voi olla kautta, jolloin kaikki ylittävät tasonsa samalla kaudella eikä vastuutakaan kerry tasaisesti
- joka kerta, kun kehittyvä pelaaja tekee jatkosopimuksen, pitää olla pirun tyytyväinen
Jotta tällaisia. Ei mitään mullistavaa kokonaisuutena, mutta tuopahan esille seikkoja, joita tulevan kauden joukkuetta kootessa varmasti mietitään. Osa saattaa Virran toivomuksesta olla ihan must-juttuja. Veikkaan, että ilman Peksin lupaa ei yhtäkään uutta sopimusta kuitenkaan tehdä.