Saako lapselle antaa vitsaa? (äänestys)

[JYP#44]

Ajattelin tehdä tästä ketjun, koska en nopealla haulla löytänyt vastaavaa. Eli saako lapselle antaa vitsaa rangaistusmuotona? Olisi hyvä kuulla omat lapsuuden kokemukset (saitteko luunappeja, olivatko ne ansaittuja, oletko katkera vanhemmillesi) sekä jos mahdollisesti on jo jälkikasvua, niin miten suhtaudutte asiaan heidän kanssaan.

Itse sain luunappeja ja tukkapöllyä, mutta koivuniemen herrat ja vyöt paljaalle pepulle on jäänyt kokematta. Koin ne asiallisena rangaistuksena, sillä ne olivat aina ansaittuja. Mitään katkeruuksia ei ole vanhempia kohtaan jäänyt.

Omia lapsia ei vielä ole, joten en osaa ottaa kantaa siihen.

Muiden kommentteja, kiitos.

 

[A Siente]

Vain huonolla aukroriteetillä varustetut vanhemmat joutuvat turvautumaan fyysiseen kuritukseen. Ei mua tai mun sisaruksia tarvinnut koskaan kurittaa, kun vanhemmilla oli uskottavuutta kun toruivat. Mutta mikäli muu ei auta, niin korvapuusti tai pieni nipistys tukasta kyllä hiljentää kauhukakarat.

 

[Juicey]

Saa, mutta vain jos ymmärtää oikein mitä on tekemässä.

Jos ei ymmärrä "kurituksen" ja "pahoinpitelyn" selkeää eroa, ei saa.

 

[DAF]

Yleisesti ottaen en tue laittomuuksia, joten ei saa. Laissa kielletty ja johtaa rikostuomioon.

 

[Runtulin]

Omia lapsia ei ole, joten kuulun "helppo huudella" -ryhmään.

Nähdäkseni lievään pahoinpitelyyn ei ole syytä, vaan puhumalla tulisi pärjätä.

 

[huhheijaa]

Vitsaa ei, mutta kyllä ihmisiäkin voi pienellä fyysisellä kurituksella kouluttaa. Ei ne lapset oikeasti aina ymmärrä puhetta. Enemmänkin juuri jotain aivan pientä fyysistä ärsykettä, mutta jos käytetään sanaa väkivalta, niin mennään yli. Pitäisi kuitenkin pyrkiä selvittämään asioita puhumalla, joten sitä pitäisi painottaa. Varsinkin lapsen vanhetessa kaikenmailman fyysinen kuritus pitäisi pystyä jättämään.

Meidän huushollissa ei juuri fyysisesti kuritettu. Mitä nyt joku kerta varmaan korvasta napattu. Ei tosin suurta tarvettakaan tainnut olla, mutta kyllä ehkä tiukempikin kasvatus olisi voinut ainakin itselle tehdä hyvää.

 

[Tähtipakki]

Saa, mutta vain jos ymmärtää oikein mitä on tekemässä.

Jos ei ymmärrä "kurituksen" ja "pahoinpitelyn" selkeää eroa, ei saa.

Täsmälleen samaa mieltä.

Omia penskoja ei ole, mutta omassa lapsuudessa itse jopa vältin kaikki isommat kurimukset. Isälläni oikeastaan ainut uhkailu olikin Koivuniemen herra, joka kiltisti odotteli eteisen kaapin päällä käyttöänsä. Kaikki hölmöily loppui aika nopeasti, kun isä vain osoitteli kaapin päälle. Pikkusisko ei pelkästä katseesta ja kommenteista totellut, vaan kerran oli koivun oksille käyttöä. Eipä hänellekään mitään traumoja asiasta päälle.

Omasta mielestäni se koivunoksa on äärettömän hyvä ennaltaehkäisykeino ja sen käyttö saisi olla vain äärimmäistapauksissa. Nykynuorille elektroniikkavempeleiden vieminen on riittävä ja kun nämä loppuvat kesken, voi alkaa hivuttelemaan kohti koivun oksia.

 

[Leelian Lepotuoli]

En ihan tiedä mikä tuo luunappi oikeastaan on? Kultaisella 80-luvulla äiti joskus nippasi ohimoon kun kun oikein tuhmailin. Isä sanoi aina jos touhu ei lopu hän ottaa niskasta kiinni. Tuokin on jäänyt vähän mysteeriksi, en muista ottiko koskaan. Kerran mummolassa oltiin serkun kanssa sikatuhmia ja jouduttiin hakemaan risu ulkoa, Koivuniemen Herra meinaan, siihen hommaan tuhriintui aikaa kun piti sopivaa etsiä ja ihmetellä. Mahdollisimman sievä risu siis. Kurinpito päättyi hillittömään naurukohtaukseen kaikkien osalta kun mummu hurjana silitteli paljaita nilkkoja sillä risulla. Meillä kotona kyllä huudettiin kurkku suorana (minä ja äiti) ja rangaistuksia sain arestista puuklapiurakkaan ja marjanpoimintaan. Voisko pahempaa olla 15veelle kun poikaystävä odottaa.

Itse olen lähinnä niskaperseotteella kantanut vauhkoja rimpuilevia lapsiani, kai tuokin jonkun mielestä kaltoinkohtelua on.

 

[Virveliä kainaloon]

Lyöminen on totta kai väärin. Vastasin silti "en tiedä", koska mielestäni pitäisi selvästi määritellä mitä on ruumiillinen kurittaminen. Onko se pelkkää koskettamista, vai lasketaanko siihen vain lyöminen ja retuuttaminen. Minua tukistettiin pienenä pari kertaa, mutta enemmän siinä taisi sattua ajatus siitä, kuin itse tapahtuma. Enkä koe sen tehneen minusta tasapainottomampaa ihmistä, enkä väitä, että minua olisi jotenkin pahoinpidelty. Eikä tässä tapauksessa tukistaminen tarkoita mitään hiuksista pitäen pitkin seiniä riepottelua, vaan ihan pientä nappausta.

Ja ennen kuin Punavuoren punavihreät saavat hepulin, niin en mä varmaan, jos joskus siinä onnellis-epäonnellisessa isän asemassa jollain ilveellä olen, mitenkään ruumiillisesti kurittaisi. Minuun tuo kuitenkin tuntui tehoavan.

Ja sivumennen sanoen, minusta tukistaminen oli enemmän jees, kuin hartioista kiinni nappaaminen. Kumpikaan ei toki ollut tapahtumahetkellä "jees". Ja siis se nyt ei edelleenkään ollut mitään järjestelmällistä hiusten repimistä, vaan tapahtui n. alle viisi kertaa. Että ette nyt trendi-ihmiset soita mitään jälkisossuja. Vaikka kaipa se näiden kukkahattuilijoiden mielestä olisi parasta vaan lässyttää. Yleensä tiukka sana kyllä riitti, mutta vetäkää vaan johtopäätöksiä. Mä heittäydyn nyt jo etukäteen marttyyriksi, kun kuitenkin joku punavuorelainen alkaa piipittää. Siis se on ihan varma, että alistajasadistinatsileima tästä tulee. Sanon silti. Antakaa kakkua antakaa sakkoa saatana. Vitun kukkahattusossuilijat.

Tarkennetaan vielä, että tapauksen tukistaminen ei tarkoita skalpeerausta, eikä johtanut niskan tuottamukselliseen fraktioon.

Lisätarkennuksena: ei voida em. tapauksessa puhua pieksännästä.

 

[TomiP]

Suomessa jo lakikin kieltää lasten pieksämisen. Sanoisin, että vanhemmat ova epäonnistuneet, jos kurittamatta eivät osaa kasvattaa.

Piiskaaminen kuuluu vain aikuisten välisiin leikkeihin.

 

[benicio]

Kaikenlainen repiminen, lyöminen ja sen sellaiset spontaanit hermostumiset on tietysti väärin, mutta kyllä sellaisen perusteellisen ja tahallisen tötöilyn seurauksena saatavan piiskauksen hyväksyn, ikäänkuin opetuksena tahallisesta luottamuksen pettämisestä. Itsekin olen sopivaa varpua metsästä hakenut, enkä edes muista että tuliko piiskaa lopulta, mutta sen muistan että kadutti ja morkkis oli kova, ja väitän että se oli kokemuksena pelkästään eduksi.

 

[Ikävänkantaja]

Väkivallan legitiimi monopoli kuuluu minun oikeustajuni ja kasvatusmetodieni mukaan valtiolle.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

No ei tietenkään saa lyödä eikä pieksää. Mutta joissakin tilanteissa vanhempi saattaa joutua miettimään hyvinkin tarkkaan, koska liikutaan harmaalla alueella ja missä siirrytään harmaalta punaiselle. Tarkoitan esimerkiksi tilannetta, jossa raivarin saavaa lasta rauhoitetaan tai joudutaan fyysisesti puuttumaan hänen toimiinsa pahempien seuraamusten estämiseksi. Kaikki kunnia varmasti hyveellisille ja oikeamielisyyttä tavoitteleville ylläkirjoittajille, on hienoa että otatte tuon asenteen, mutta väitän että joka ainoassa tilanteessa ei riitä takuuvarmasti vain hyvä kommunikaatiotaito ja luontainen tai opittu auktoriteetti. Eikä tuo ole välttämättä merkki siitä, että lapsen vanhempi tai vanhemmat ovat jotenkin epäonnistuneet.

 

[ernestipotsi]

Luin ensin otsikon väärin:

"Saako lapselle antaa viinaa?"

Ei saa lyödä eikä antaa viinaa, mutta omatpahan ovat lapsenne.

 

[Captain Slow]

Vitsaa on tullut aikoinaan saatua, mutta enpä oo tainnut mitään oppia.

Samoilla linjoilla mennään mitä Juicey sanoi.

 

[Siivu]

Saatteko ajatuksistani kiinni?

Helposti. Hyvin niputettu!

Omat mukulani ovat ensimmäistä kertaa siinä iässä, että laittavat ajoittain hermot tosissaan koetukselle. Esimerkkinä nyt vaikka nukkumaanmenot, jotka lähtevät helpost räpylästä. En kiistä useammankin kerran vilahtaneen mielessä, että nyt paiskaan tuon sekoilevan tenavan punkan pohjalle tai annan tukkapöllyn, mutta onneksi järki sanoo, ettei sillä aiheuttaisi kuin haittaa ja lisää vaikeuksia tulevaisuudessa. Sen sijaan hellä laskeminen sängyn pohjalle ja tukeva silittely toimivat enemmän kuin hyvin, jos nyt hiukan aikaakin vievät.

Olen saanut, tai siis joutunut seuraamaan sivusta myös perhettä, jossa lapset pidetään kurissa aggressiivisemmin ja vaikka yksittäisestä tapauksesta on turha vetää kovin tuimia johtopäätöksiä, niin rohkenen väittää näkeväni tämän kasvatuksen merkit lapsissa ikävinä oireina.

Ei silti, vaan juuri siksi normaalit, kaikille lapsille kuuluvat hulluttelut menevät tavallista useammin överiksi, joka johtaa vähintään vanhempien karjumiseen ja satunnaisesti johonkin ruumiilliseen palautteeseen. Näpäytyksen jälkeen pitää sitten vielä pyytää vanhemmilta anteeksi, tottakai. En osaa selittää miksi tämä pyörä pyörii juuri näin, mutta ruumiillinen käskytys tuntuu vaan ruokkivan lapsen tahtoa kapinoida enemmän ja enemmän. Ja se pelko lapsen silmissä tämän tajutessa menneen rajan yli ja palautteen seuraavan pian, sitä en omien lasteni silmistä halua milloinkaan nähdä.

Ehkä tämä ketju on oikea paikka kysyä myös kasvatusta paremmin tuntevilta, mitä mieltä olette lapsen laittamisesta jäähylle tai miettimään? Joskus aikanaan, ennen kuin omista lapsista oli tietoakaan, ajattelin että tuossapa fiksu kikka opettaa lapselle oikean ja väärän eroa. Laittaa lapsi siis jonkinlaiseen eristykseen minuutiksi, pariksi, ja uskoa että pikku Nestori tosiaan miettii siellä vaatehuoneessa tekoaan ja seurauksia. Rivien välistä voinee lukea, että mielipiteeni on sittemmin korjaantunut, enkä tätä keinoa kotona sovella.

 

[MustatKortit]

Miten tämä "vitsa" tässä yhteydessä on ymmärrettävä? Mikäli ihan oikeana piiskana ja piiskaamisena, niin tätä en kyllä hyväksy. Mikäli taas puhutaan tottelemattoman ja riehaantuneen vekaran rauhoittamisesta pienellä tukkapöllyllä, niin ainakin minulle tämä teki lapsuudessa välillä ihan hyvää.

edit. @Pisin Kääpiö 186cm kirjoitti mielestäni hyvin tuolla ylempänä.

 

[Nick Neim]

Kerran sain nuorempana tukkapöllyä, kun oli kahdesti jo kielletty ja totta kai vilkkaana ja kurittomana lapsena kolmas kerta piti vielä kokeilla. Sinänsä asiaa enempää avaamatta tuossa olisi voinut käydä huonosti materiaalille ja henkilöille, joten rangaistus oli siinä mielessä ihan ansaittu.

Tehosi muuten aika hyvin, ja sen jälkeen toteltiin faijaa aika mukisematta teini-ikään asti. Teininä luonnollisesti kyseenalaistettiin vähän kaikkea, mutta nuhteessa pysyin silti. Vastasin toisen vaihtoehdon, mutta en varsinaisesti ole noin ehdoton kuin äänestyksen vaihtoehdot, koska joissain tilanteessa mielestäni ruumiillinen kuritus ei ole pahasta. Eikä silloin kyse ole mistään auktoriteetin puutteesta, vaan pikemminkin opetuksesta. Kukaan ei ole mihinkään luunappiin kuollut, eikä se todellakaan tekisi pahaa joillekin (myös mun sukupolven) nuorille.

 

[lunar]

Ei saa. Mikäli ei osaa puhumalla selvittää asioita ja asettaa rajoja, ei pidä hankkiman lapsia.

 

[Pavlovin Koira]

En missään tapauksessa hyväksy lapsen lyömistä siinä missä en hyväksy vaikkapa puolisonkaan lyömistä. On tilanteita joissa lasta joutuu rajoittamaan esimerkiksi pitämällä tiukasti kiinni. Lapsen ei pidä antaa hajottaa paikkoja tai muutoin olla itse väkivaltainen. Tällaisissa tilanteissa häneen voi käydä käsiksi. Minun on kuitenkin mahdotonta ymmärtää ajatusta että lasta voisi jotenkin "opettaa" tukkapöllyillä tai vitsalla.

 

[alwahla]

Faijallani oli tapana hakata minut ja systerini mustelmille ja toisinaan myös verille milloin mistäkin syystä ollessamme pieniä. Osittain tämän vuoksi suhtaudun kielteisesti lapsiin kohdistuvaan fyysiseen kuritukseen. Lasta ei saa missään nimessä lyödä nyrkillä tai remmillä ja myös tukistaminen on sellainen asia, jota yksikään lapsi ei saisi mielestäni kokea. Oikeastaan ainoa kuritusmuoto, jota voisin joskus ja äärimmäisenä vaihtoehtona toteuttaa, on luunappi.

Minulla ei ole lapsia enkä myöskään ole lapsuuteni jälkeen päässyt viettämään aikaa lapsiperheiden kanssa, joten kokemukseni siltä saralta ovat olemattomat, mutta jos ja kun omia lapsia minulle jossain vaiheessa kertyy, niin tulen käyttämään muita keinoja rauhoittaakseni heitä, kun he ryhtyvät riehumaan.

 

[Palstalegenda]

Tähän kuritusasiaan liittyen meillä Oulussa on vitsaan verrattuna paljon jäätävämpiä ja pysyvämpiä ratkaisuja jo ihan pieniä lapsia ajatellen.

Lisäksi mainitsen, että jos idästä tullaan luotien ja panssareiden kanssa, niin niin aion selvittää asiat puhumalla.

 

[hiitti]

Tämän takia en hommaa ikinä lapsia. Menisi hermot liian helposti.

 

[Leelian Lepotuoli]

.Ehkä tämä ketju on oikea paikka kysyä myös kasvatusta paremmin tuntevilta, mitä mieltä olette lapsen laittamisesta jäähylle tai miettimään? Joskus aikanaan, ennen kuin omista lapsista oli tietoakaan, ajattelin että tuossapa fiksu kikka opettaa lapselle oikean ja väärän eroa. Laittaa lapsi siis jonkinlaiseen eristykseen minuutiksi, pariksi, ja uskoa että pikku Nestori tosiaan miettii siellä vaatehuoneessa tekoaan ja seurauksia.

Olen kokeillut jäähypenkkiä, eikä oikein toiminut meillä. Kiukuttelevan neljä vuotiaan saaminen sinne penkille tai siellä pysyminen aiheutti niin paljon lisää riitaa, et muilla konsteilla varmaan olisi jo jatkettu matkaa. Se myöskin kääntyi siihen, että jos ruokapöydässä epämieluisaa ruokaa, pyydettiin päästä jäähylle parin perunanpalan heiton jälkeen. Paremmin toimi lempilelun laittaminen jäähylle. Nyt on pari vuotta toiminut koululaiselle kun uhkaa kuvata töllöilyt ja rääkyraivarit ja laittaa ne youtubeen. Loppuu ku seinään tavaroiden potkiminen.

 

[MustatKortit]

...Nyt on pari vuotta toiminut koululaiselle kun uhkaa kuvata töllöilyt ja rääkyraivarit ja laittaa ne youtubeen. Loppuu ku seinään tavaroiden potkiminen.

Tunnen pariskunnan, jonka kannattaisi kokeilla tuota youtubea. Heillä on jo hieman vanhempi, varhaisteini-ikäinen poika, jolla on paha riippuvuussuhde tietokonepeleihin. Niin paha, että ymmärtääkseni joutuvat hakemaan asiaan ammattiapua.

Tämä nuori on saanut sellaisia raivokohtauksia, että alta pois. On tainnut myös virtsata kodin eteiseen "kostoksi", kun pelaaminen kiellettiin.