Lainaan itseäni JYPin talousketjusta:
-Vauhtisokeudesta syytettiin myös faneja ja jyväskyläläisiä: kaikki asennoituivat, että peleihin kannattaa tulla vasta playoffeissa tai finaaleissa. [Oma huomio jutun ulkopuolelta: toisaalta aiemmin JYP oli puhunut ääneen miten tuote myy itse itsensä, eikä JYP halunnut kehittää runkosarjan ottelutapahtumaa, pl. Valleniuksen aikana tulleet jäätytöt ja bassojyskytys]. Kulmalan jälkikirjoitus ruoti vielä enemmän jyväskyläläisten roolia yhtälössä: JYPiä ei ehkä kuitenkaan mielletä niin tärkeäksi asiaksi Jyväskylälle.
Sitä Urheilulehden jutussa ei muistutettu, että Tyni taisi olla yksi äänekkäimpiä runkosarjan venyttämisen puolesta puhujia TJ-vuosinaan. Muistan Tynin lausuneen joka välissä, että seuroilla on halua kasvattaa runkosarjaa entisestään pidemmäksi, koska enemmän otteluita tuo seuroille enemmän rahaa. Varmasti perusajatus on ihan totta.
Mutta mitä muuta pidempi runkosarja tuo tullessaan? Yksittäisten pelien merkitys vähenee lähes olemattomiin. Erityisesti silloin, kun joukkueista 10/14-15 pääsee playoffeihin. Kaikista parhaimpia viikonloppupelejä ei pelattu yhtään sen enempää kuin ennenkään, vaan monet peleistä osuivat sitten vähemmän kiinnostaville arkipäiville.
Tilannetta ei helpottanut se, että 2010-luvulla Liigan televisiointi kehittyi hyvää vauhtia. Yhä useampi fani kykeni ottamaan maksukanavat kotiin ja seuraamaan pelejä kotisohvalta. Samaan aikaan Liiga-otteluiden lippujen hinnat kuitenkin kasvoivat, vaikka otteluiden merkitys laski ja samaan aikaan tuli vaihtoehtoinen tapa (tv) seurata otteluita. En varmaan valehtele paljoa, jos nelihenkisen perheen vaihtoehdot olivat joko käydä kahdessa (koti)pelissä paikan päällä, tai samalla rahalla olisi ostanut koko kauden ottelut kotisohvalle.
JYPin kohdalla korostui erittäin paljon hallin palvelut, tai pikemminkin niiden olemattomuus. Hippos oli liian pieni JYPille ja sen katsojakapasiteetti oli vähän turhan suuri. Hallissa oli paljon suoraan sanottuna surkeita paikkoja (istuminen 0-rivissä tai seisominen tolppien takana). Hallin käytävät ovat ahtaita, mikä ei innostanut käyttämään hallin palveluita. Myös parkkipaikat ovat tuvan ollessa täynnä melkoinen sumppu: paikkoja ei tahdo löytää ja poistuminen aiheuttaa isot ruuhkat.
Tuohon aikaan Liigassa tapahtui myös ehkä pienoinen tason putoaminen, kun Liigasta katosi ensin Jokerit ja sitten Blues, mutta tilalle tuli entisiä Mestis-jengejä. Nämä joukkueet eivät herättäneet yhtä paljon intohimoja, kuin poistuneet.
Kuinka paljon itse ottelutapahtuma sitten kehittyi 2010-luvulla? Valleniuksen tullessa puikkoihin otettiin jonkinlaisia askelia NHL-kaukaloiden suuntaan. Tuli Klub1:n ice girlsejä, paitatykkejä ja DJ soittamaan bassolla kuorrutettua baarimusaa. Tämän lisäksi oli erilaisia erätauko-ohjelmia, kuten JYP-rulettia, pallonheittokisaa, pusukameraa, desibelimittaria ja mitä lie muuta. Joskin todetaan myös se, että välillä taisi olla kokonaisen kauden mittaisia taukoja näistä skabailuista.
Olisi kiva nähdä kuinka monesti Tyni, Vallenius, Seppänen tai muut JYPin merkkihenkilöt jalkautuivat "rivikatsojien" rooleihin. Kävikö kukaan ikinä seuraamassa minkälaista on tulla hallille jonottamaan 15 euron pääsylippuja, jonka jälkeen saat keskinkertaiset paikat, joista ei tahdo nähdä mitään ja erätauolle ei malta poistua, koska ne "vähänkin hyvät paikat" napataan heti kun poistut niiltä. Ottelutapahtuma näyttää todella erilaiselta aitiosta tai ravintolasta käsin, koska siellä tapahtuma on helposti jonkinlainen uniikki tapahtuma.
Entä miten tehdään ottelutapahtumasta uniikki niille kausikorttilaisille ja muille 10-30 peliä joka kausi katsoville katsojille, jotka ovat kuitenkin jossain määrin koko JYP-fanien selkäranka? Jos olet käynyt katsomassa hallilla vuosien varrella satoja pelejä, ja tälläkin kaudella alla on jo useita pelejä, niin mitkä asiat motivoivat sinua tulemaan seuraavaan peliin? Mikä saa ihmisen saapumaan loskapaskassa hallille katsomaan marraskuisena tiistaina Jukureita, jos vaihtoehtona olisi jäädä katsomaan peliä kotisohvalta?
Minä seisomakatsojana olin kaivannut jonkinlaista erätauko-ohjelmaa. Etenkin viikonloppupelien 20 minuutin erätauot olivat aika puuduttavia, kun ainoat ohjelmat olivat junnujen rankkarikisa, taitoluistelu tai Zambonin kierrokset. Samaan aikaan kotisohvalla voisin katsoa studioanalyysiä ottelusta, erän mielenkiintoisimpia tilanteita uusintana kera ammattilaisten kommenttien. Mediakuutio hallilla näytti lähinnä mainoksia.
Koska ottelutapahtuma ja tv-lähetys kilpailevat hyvin pitkälle samoista katsojista, ottelutapahtumaan olisi pitänyt ehdottomasti saada sellaisia tekijöitä, mitä ei voi television kautta nauttia: näistä suurin on tietenkin ottelutapahtuman tunnelma. Tunnelmaa ei voi luoda keinotekoisesti, joten sitä ei tietenkään voi luoda sormia napauttamalla.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että lähinnä kausikorttilaiset ja muut "tosifanit" käyvät peleissä. Ottelutapahtuman kehittäminen enää tässä vaiheessa ei taida auttaa yhtään mitään, mutta miltähän tilanne mahtaisi näyttää, jos tätä oltaisiin tehty aiemmin? Olisiko meillä enemmän "tosifaneja"? Vaikea sanoa. Tämä ei kuitenkaan ole yksin JYPin ongelma, vaan ilmeisesti myös muilla Liiga-seuroilla on samanlainen tilanne puskemassa päälle.