Rafkin on tuo minulle mieleen isäkissa Erosen monella tapaa. Sellainen melko pienikokoinen peruspakki, joka ihan näppärästi liikkuu, mutta ei siltikään mikään parhaiden vuosien Petu Nummelin liikkeeltään. Laatta pysyy lavassa ja aika ajoin syöttö menee osoitteeseen, mutta tämä varmuus on horjutettavissa kovalla prässillä. Fyysisyys ei mikään ehdoton vahvuus, mutta kyllä välillä lujaa runtataankin. Kaikki ainekset sellaiseksi perustepsiläiseksi vakiopakiksi ja ehkä muutamiksi kausiksi Euroopan kakkostason sarjoihin, mutta tuskin Rafkin mitään suurta eurooppalaisella mittarilla urakaarta rakentaa. Näitäkin me tarvitsemme. Kaikki eivät voi olla mitään Lee Sweatteja.
Paljon tuntuu tulevan paskaa niskaan jo senkin takia, että mittariin tullee todennäköisesti paljon pelejä Tepsissä ja arvostelu on tiukempaa, mutta sitten olisi hyvä muistaa ne hyvätkin otteet. Kyllä täällä kaikenlaista Pukkaa ja Seppästä on käynyt vauhtia hakemassa, joten Rafkinille kuitenkin myös respectiä.