No nyt sitten jysähti hyökkäyspään osalta oikein kunnolla. Fominin nimen itse mainitsinkin kaukaisena toiveena alkuviikosta, mutta hänen lisäksi saatiin myös Iivari kotiin. Järvitalon ja Löfmanin ohella nämä hankinnat ovat myös linjassa sen kanssa, että vauhtia löytyy, miehet ovat entuudestaan tuttuja ja pelitapa on siten nopeasti sisäistettävissä. Kokonaisuudessaan hyökkäys sai yllin kyllin lisää ratkaisuvoimaa niin kokemuksen kuin nuoruuden innonkin muodossa. Vauhtia siis piisaa ja kilpailu pelipaikoista myös korostuu jatkossa, kun yli ketjullinen uusia miehiä hyppään mukaan. Kuten palstaveljet ovatkin jo yllä todenneet, niin tästä seuraa myös jonkinasteinen ketjulotto ja oikeiden paikkojen ja roolien löytäminen voi viedä aikaa. Täytyy toivoa ettei se vie pisteitä myös.
Itse näkisin ketjujen muodostuksen hyvänä puolena sen, että tulijat ovat entuudestaan jo pelanneet joiden kokoonpanossa olevien kanssa kuten esimerkiksi Sainio-Järvitalo, Kostamo-Fomin, Inkeröinen-Löfman parivaljakot osoittavat. Näin ollen ketjut rakentuisivat seuraavalla tavalla:
Löfman-Iivari-Inkeröinen
Erkkilä-Kostamo-Fomin
Wedman-Väänänen-Tirri
Joona-Sainio-Järvitalo
Särkymävaraakin on enemmän kuin riittävästi ja varmasti Järvelä sekä Rupponen saavat pelejä pelaavan kokoonpanon puolella. Tuunalan osalta siirto pakiksi on minusta myös edessä, koska puolustus on vieläkin se suurin kysymysmerkki ja ainoastaan Huumosen maagiset otteet ovat pitäneet sen suhteen asiat järjestyksessä sarjataulukon suhteen. Pakkipareina siis:
JE-Kokkonen
Laakko-Tuunala
Hanhirova-Kilppari
(Sutinen, Springare varalla)
Maalissa:
Huumonen ja Kankaanranta
Näillä niin sanotusti mennään ja toivon mukaan ollaan kolmen sakissa, kun maaliskuun alkaa. Kova koitos on edessä heti kärkeen kun viime kauden mestari vierailee Kirnussa. Pisteet olisi otettava ja eväät siihen on olemassa. Vielä jos yleisö riemastuisi rumpuryhmän lisäksi laittamaan Kirnussa metelin kattoon niin saataisiin hieno lauantai-iltapäivä kaikille.