Ihmettelen kovin, jos RoKi hankkii kovan profiilin maalivahdin "yhdeksi lisävaihtoehdoksi" ja riskeeraa noususaumansa maalivahtirulettiin. .
Näin asian laita ei suoranaisesti ole. Vehviläinen saa todennäköisesti heti mahdollisuutensa ja seurajohto kuten kaikki muutkin uskovat varmasti, että vire löytyy samantien. Muuta ei voikaan toivoa, sillä mies joutuu heti kovimpaan mahdolliseen "tuleen". Vastassa on sarjakärki kotihallissa, eikä tappioon ole yksinkertaisesti varaa. Vireen tai tuntuman hakeminen ja sitä kautta otteiden parantuminenkin kevättä on todellakin suotavaa, mutta notkahduksia ei kestä tulla Vehviläisellekään, muuten kausi on ohi liki kuukaudessa.
Ainakin ulkopuolisesta tuntuisi järkevimmältä, että kun Vehviläinen kerran on hankittu, mies myös peluutetaan kuntoon. Herrasen tervehdyttyä voi sitten katsoa, kumpi ottaa lopullisen vastuun. Eikä missään nimessä niin, että tärkeimpien matsien lähestyessä käy neljä äijää vuorotellen kokeilemassa jotta varmistetaan, ettei kukaan ole iskussa..
Tätä ei toivo kukaan. Pirttinen mitä ilmeisimmin pelasi itsensä ulos maalivahtikisasta yhdellä heikolla pelillä Ketterää vastaan. Omassa pienessä mielessäni näen tämän hetken maalivahtitilanteen nimenomaan niin, että Vehviläinen on heti ykkösenä ja jatkaa siinä niin kauan kuin peli kulkee, eli ainakin siihen asti kunnes Herranen on terve. Alasimonen pelasi Tampereella hyvin, mutta hänen peliaikansa tulevissa peleissä riippuu siitä miten Vehviläinen onnistuu. Tämä on selkeä työnjako, mutta olen myös ehdottomasti sitä mieltä, että mikäli Vehviläinen epäonnistuu Ketterää vastaan, niin Alasimonen on maalissa sunnuntaina JHT:n kaadossa.
Vehviläinen on parhaimmillaan voittava Mestis-tason maalivahti. Ei välttämättä sellainen, joka torjuu eleettömästi kiekon kuin kiekon. Joskus saattaa hivenen keskittyminen herpaantua ja helpompikin mennä, mutta vastapainoksi tulee kovan luokan pelastuksia..
Nyt Vehviläinen asettuu pitkästä aikaa voittavan ja ennakkosuosikkeihin kuuluvan joukkueen taakse. Peli on luonnollisesti maalivahdille erilaista, kun laukauksia ei tulekaan heti yli 30 per peli, vaan tilanteet tulee vastahyökkäyksistä harvakseltaan tai erikoistilanteista. Siksi on jännittävää nähdä miten Vehviläinen sopeutuu tähän muutokseen, mutta sanomattakin on selvää, että keskittyneisyys korostuu.
Mestis-kaukaloihin mies on hypännyt pelaamattomana sekä viime että tällä kaudella. Salamoissa tuli reilu vuosi sitten yllätyskomennus tolppien väliin toisen vahdin loukkaantunuttua. Seurauksena Salamoille yllätysvoitto Kajaanista Vehviläisen 49 torjunnan kera..
Toivotaan, että taika jatkuu.
Summa summarum, jos olisin RoKin päävalmentaja, peluuttaisin Vehviläistä ainakin viisi seuraava matsia putkeen vaikka alkuun tulisi heikompiakin esityksiä, sillä minuutteja mies tarvitsee. Mestikseen mielivällä jengillä ei ole varaa mihinkään sosiaalipeluutukseen.
Sosiaalipeluutukseen ei ole varaa, ei missää tapauksessa, mutta Simon tuntuman hakemiseen ei myöskään ole viittä peliä aikaa (8 peliä ja vähintään 15-18 pistettä tarvitaan), jos pisteitä ei tule tasaisesti. Yksittäisiä pelejä ei ole varaa hävitä ainakaan kotona. Täytyy toivoa, että RoKin puolustus auttaa uutta lukkoaan tässä pelituntuman hakemisessa siten, että tekee miehen elämän helpoksi putsaamalla maalinedustaa niin kiekoista kuin myös miehistä.
Nyt on Vehviläisellä mahdollisuus kirjoittaa itsensä historiaan pohjoisessa tai hautautua vähin äänin niin monen enemmän tai vähemmän RoKissa floppaneen keväthankinnan listaan. Haaste on suuri, mutta onnistuessaan palkinto on sanoinkuvaamaton. Uskoa Vehviläisen onnistumisen puolesta on ainakin täällä.