Mainos

Risto Dufvan valmentajasopimus purettu

  • 101 396
  • 313

Viltsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Kysymys on varmaan myös siitä, ettei RD pystynyt tuomaan muutosta toimimalla hänen "epämukavuusalueellaan" Ei systeemien muuttaminen valmentajallekaan noin vain käy, se vaatii tutkimustyötä, pohtimista ja oivalluksia. Viisainta RD:llä olisi vetää happea ja päivittää peli- ja johtamisfilosofiansa kaikessa rauhassa. Tai sit mennä KHL:n tienaamaan :-)

Ei koutsit voi lähteä muuttamaan persoonaansa, sen kauttahan koutsi valmentaa ja johtaa. Pelitapoja ja taktiikoita voi kyllä muuttaa, johtaminen tulee kuitenkin persoonan kautta, selkäytimestä. Pelaajille ei mene läpi, että yhtäkkiä esimerkiksi Dufva muuttuisi keskustelevammaksi ja Aravirta alkaisi räyhätä.
 

Lampinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja Jere Lassilan joukkueet
Huh huh. Että asiat olivat näin pitkällä, tuli aivan puskista. Ja tämä ei varmasti ollut Seppäsellekkään helppo päätös. - Sen jälkeen mitä RD on seuran hyväksi tehnyt. Sanattomaksi tämä vetää joka tapauksessa, mutta parempi tehdä ääriliikkeitä aikaisessa vaiheessa kuin pitkittää asiaa ja samalla antaa joukkuen rämpiä taustalla.

Sitten Jyrki Aho. Vaikka kokemusta päävalmentajan pallilta on hyvin vähän, niin kyllä mies on ollut niin paljon RD:n taustalla, että tietää mistä on kyse. Toivotaan ja luotetaan, että Aho saa vetää ainakin tämän kauden loppuun.
 

TM

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Oli todella yllättävä uutinen. Liiga alkanut ja vasta pari peliä pelattu. Olisiko niin, että viime keväänä Dufva on haukkunut joukkueen kun ei tullutkaan sitä mitalia? Kuka pelaajistosta sitten olisi alkanut päävalmentajaa vastaan? Ei tule kyllä ketään mieleen ja pleijareissakin kokoonpanossa taisi pysyä aikalailla kaikki mitä nyt joku Jonne Virtanen ei aina mahtunut mukaan.
 

Fordél

Jäsen
Westerlund, Heikkilä, J. Jalonen ja Suikkainen ainakin ovat kivoja kavereita. Vaativia, mutta kivoja. On nimittäin selkeä ero sillä ovatko valmentajat vaativia ja reiluja vai vaativia ja mulkkuja. Vaativa ja reilu valmentaja on usein myös kivakin valmentaja joka oikeasti kuuntelee pelaajia eikä vain "kuuntele".

Niin näitä neljää yhdistää varmasti se, että vaativuuden lisäksi heillä on ihmissuhdetaitoja ja positiivinen käsitys yksilöstä. Eivät ole siis ihmissuhdetaidoiltaankaan täysiä pökkelöitä vaan osaavat myös johtaa aidosti ihmisiä eikä vain asioita. Lopulta johtaminen pohjautuu aina ihmiskäsitykseen eli siihen mikä on yksilön arvo ja merkitys. Tämä vaikuttaa keskeisesti siihen, miten johtaja on vuorovaikutuksessa yksilöiden kanssa. Uskon, että tällä nelikolla ihmiskäsitys on aika yhteneväinen. Heillä toiminta nojaa optimistiseen ihmiskäsitykseen, jossa jokaisella yksilöllä on oma arvonsa ja yksilö on aktiivinen toimija, johon voi luottaa. Tällöin johtamistyylikin on yksilöä ja näiden erilaisuutta arvostava, kannustava ja neuvotteleva.

Sen sijaan nämä toisen koulukunnan edustajat, joihin voisi RD:nkin laskea, omaavat pessimistisen ihmiskäsityksen. Tällainen johtaja näkee yksilöt epäluotettavina, laiskoina ja passiivisina ja enemmän massana kuin yksilönä. Tällöin johtamastapakin on autoritaarinen, käskyttävä eikä suvaitse yksilöiden itsenäisyyttä. Tällaisten johtajien aika alkaa olla ohi nyky-yhteiskunnassa (sopivat lähinnä vain hätätilanteiden johtajaksi) ja se on yksi syy sille miksi esimerkiksi Jortikankin valmentajaura on vedellyt jo pitkään viimeisiään.

Nyt RD:lle uhkaa käydä samalla tavalla (ainakin Suomessa) ellei hän pysty muuttamaan itseään, ihmiskäsitystään ja johtamistapojaan. Tavallaan tässä kävi sillai huonosti, että kun RD:lle tuli menestystä, ruokki se varmasti hänen omaa erinomaisuuden tunnettaan, mikä lopulta kääntyi häntä itseään vastaan. Nyt olisi oiva paikka pikkasen tulla alas siltä omalta erinomaisuuden tasoltaan ja katsoa tätä palettia vähän uudesta vinkkelistä.
 

Kulttimörkö

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja maajoukkueet
Montakos näistä Pakkiparin mainitsemista "kivoista" kavereista on vapaana?
Se ei ollut se kysymys jota kysyit. Oletusarvoisesti käsittääkseni mielestäni kukaan tuosta alkuperäisestä listasta ei ollut ns. "kiva valkku" ja minun mielestäni tuo mainitsemani nelikko siihen kategoriaan kuuluu. On eri asia olla kovalla äänellä vaatimassa höystettynä kirosanoin ottelun erätauolla kuin ottelutapahtuman ulkopuolella. Fordél tuossa ylempänä kuvasikin minua paremmin minkä takia kyseisen nelikon voi laskea ns. "kivan valkun" kategoriaan.

Kyse ei ole siitä kuka heistä olisi vapaana vaan olisiko sellainen valmentaja tässä tapauksessa oikea vai väärä ratkaisu uudeksi päävalmentajaksi. Mielestäni olisi oikea valinta ja Aho kuuluu tähän kategoriaan myös. Olin jo sanomassa että Aho oli Saksassa päävalmentajana, mutta tarkistettuani asian niin "Ass Man" siellä luki eli Ahon kokemukset päävalmentajana ovat ne kouralliset pelit JYPin palkkalistoilla ollessaan. Nyt niitä tulee lisää ja toivottavasti paljon lisää.
 

Samart

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Koko tekti + ...Nyt olisi oiva paikka pikkasen tulla alas siltä omalta erinomaisuuden tasoltaan ja katsoa tätä palettia vähän uudesta vinkkelistä.

Jumankauta, tässä on kiteytetty pirun hienosti kokonaisuudessa, mistä valmentamisessa ja johtamisessa yleensä on kysymys! Suomalaisessa kulttuurissa ja nimenomaan jääkiekossa huudetaan usein auktoritäärisen valmentajan perään, joka tarkoittaa usein että johdetaan negaation kautta. Positiivinen lähestymistapa ei aina tarkoita matalaa vaatimustasoa, tässä menee monasti puurot ja vellit sekaisin. Jortikka on tästä viime aikojen paras esimerkki, ei tule heti mieleen mitään positiivista asiaa sen miehen suusta.
Vielä kun käsitys omasta persoonasta on ylivertainen, niin suuri suomalainen jääkiekkopersoona on siinä.
 

Viltsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Niin näitä neljää yhdistää varmasti se, että vaativuuden lisäksi heillä on ihmissuhdetaitoja ja positiivinen käsitys yksilöstä. Eivät ole siis ihmissuhdetaidoiltaankaan täysiä pökkelöitä vaan osaavat myös johtaa aidosti ihmisiä eikä vain asioita. Lopulta johtaminen pohjautuu aina ihmiskäsitykseen eli siihen mikä on yksilön arvo ja merkitys. Tämä vaikuttaa keskeisesti siihen, miten johtaja on vuorovaikutuksessa yksilöiden kanssa. Uskon, että tällä nelikolla ihmiskäsitys on aika yhteneväinen. Heillä toiminta nojaa optimistiseen ihmiskäsitykseen, jossa jokaisella yksilöllä on oma arvonsa ja yksilö on aktiivinen toimija, johon voi luottaa. Tällöin johtamistyylikin on yksilöä ja näiden erilaisuutta arvostava, kannustava ja neuvotteleva.

Sen sijaan nämä toisen koulukunnan edustajat, joihin voisi RD:nkin laskea, omaavat pessimistisen ihmiskäsityksen. Tällainen johtaja näkee yksilöt epäluotettavina, laiskoina ja passiivisina ja enemmän massana kuin yksilönä. Tällöin johtamastapakin on autoritaarinen, käskyttävä eikä suvaitse yksilöiden itsenäisyyttä. Tällaisten johtajien aika alkaa olla ohi nyky-yhteiskunnassa (sopivat lähinnä vain hätätilanteiden johtajaksi) ja se on yksi syy sille miksi esimerkiksi Jortikankin valmentajaura on vedellyt jo pitkään viimeisiään.

Nyt RD:lle uhkaa käydä samalla tavalla (ainakin Suomessa) ellei hän pysty muuttamaan itseään, ihmiskäsitystään ja johtamistapojaan. Tavallaan tässä kävi sillai huonosti, että kun RD:lle tuli menestystä, ruokki se varmasti hänen omaa erinomaisuuden tunnettaan, mikä lopulta kääntyi häntä itseään vastaan. Nyt olisi oiva paikka pikkasen tulla alas siltä omalta erinomaisuuden tasoltaan ja katsoa tätä palettia vähän uudesta vinkkelistä.

En ihan usko kaikkeen mitä sanot, mutta toisaalta olet oikeilla jäljilläkin.

Esimerkiksi voisi nostaa todella menestyneen suomalaisvalmentajan eli Henrik Dettmanin. Hän on kyennyt muuttamaan johtamistapaansa. Dettman on täysin eri mies, kuin 80-luvulla. Poissa on omille pelaajille huutava ja räyhäävä mies. Nyt on ruorissa keskusteleva valmentaja, joka kuuntelee myös pelaajia.

Muutos on merkittävä. Urheilulehdessä jokin aika sitten Dettman hieman avasikin tätä muutosta, mitä hänessä on tapahtunut. Otti esille myös hyvän ystävänsä Alpo Suhosen, joka on toiminut Dettmanille kai jonkinlaisena oppi-isänä joissain asioissa.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Eräät kirjoittavat näkevät joko tarkoituksellisesti tai vahingossa pointtini väärin!

En kannata JYPin seuraavaksi pitkäaikaisemmaksi päävalmentajaksi "vanhan liiton miestä" enkä näe tätä edes ydinkysymyksenä. Pätevyys on ykköskriteeri ilman muuta. Toki pitää osata toimia yhteistyössä niinkuin muussakin työelämässä.

Kysymys oli valmiista "tähtinipusta" ja tämän joukkueen menestyksestä, joukkueesta joka keväällä hajoaa suurelta osin. Käsi ylös joka uskoo että ensikertalaisella lopputulos olisi oletusarvoisesti hyvä? Tällaiseen projektiin on selkeästi kaksi oikeaa vastausta: 1. Summanen 2. Rautakorpi.
 
Suosikkijoukkue
Semo tutti parrucchieri.
Se ei ollut se kysymys jota kysyit. Oletusarvoisesti käsittääkseni mielestäni kukaan tuosta alkuperäisestä listasta ei ollut ns. "kiva valkku" ja minun mielestäni tuo mainitsemani nelikko siihen kategoriaan kuuluu. On eri asia olla kovalla äänellä vaatimassa höystettynä kirosanoin ottelun erätauolla kuin ottelutapahtuman ulkopuolella. Fordél tuossa ylempänä kuvasikin minua paremmin minkä takia kyseisen nelikon voi laskea ns. "kivan valkun" kategoriaan.

Westerlund ja Heikkilä eivät ole mitään kivoja kavereita, etenkin Heikkilä ei ole lähelläkään kivaa ja Erkka on helvetin vaativa tyyppi, ulospäin rauhallinen mutta joo, osaa olla melkoisen vittumainen tarvittaessa. Ja Fordel on ihan yhtä pihalla.
 

Fordél

Jäsen
Westerlund ja Heikkilä eivät ole mitään kivoja kavereita, etenkin Heikkilä ei ole lähelläkään kivaa ja Erkka on helvetin vaativa tyyppi, ulospäin rauhallinen mutta joo, osaa olla melkoisen vittumainen tarvittaessa. Ja Fordel on ihan yhtä pihalla.

Vähän pihalla voin ollakin vaikka Heikkilän suhteen, mutta kuitenkin jonkinlainen kahtiajako näissä valmentajissa on olemassa ja yleensä se tuppaa menemmän vanhemman kaartin ja nuoremman välillä. Eli vanhemmat valmentajat tuppaavat olemaan juuri näitä pessimistisen ihmiskuvan valmentajia kuten esimerkiksi Jortikka. Onneksi on poikkeuksiakin kuten täällä mainittu Dettman ja Suhonen. Nuoremmilla ihmiskäsitys on taas luonnostaan paljon positiivisempi. Hyviä esimerkkejä tästä ovat juuri Jukka Jalonen, Petri Matikainen, Lauri Marjamäki tai futiksen puolelta vaikka Bana Lehkosuo. Siinä välillä varmasti taiteilee osa porukasta kuten vaikka Heikkilä tai Westerlund, jotka ovat vähän sekä uuden, että vanhan koulukunnan kavereita.
 

Viltsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Tietenkin olisi kiinnostava tietää, tylyttikö Dufva pelaajiaan muutenkin, kuin vain pelillisistä asioista. Silloin koutsi on hakoteillä, jos alkaa vittuilla pelaajilleen pelin ulkopuolisista asioista. Esimerkiksi Joresta on sanottu, että hän sanoo kovaa, mutta puuttuu vain kiekkoa koskeviin asioihin. Summasesta taas sanotaan, että tylyttää pelaajilleen ihan toisarvoisista, ulkojääkiekkoillusistakin asioista, mikä on asiatonta käytöstä valmentajalta.
 

Marcus Juslin

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
RD oli kyllä pelikirjansa suhteen aika ehdoton ja turha hyökkäysintoilu, varsinkin jos omissa soi, tarkoitti aika usein penkkikomennusta. Edelleen jaksan muistella tuota Pavel Rosan maalia Kärpät-JYP -puolivälieristä 7.4.2010:

http://www.youtube.com/watch?v=SEvPVhaEAtY

Kohdassa 0:20 (ja paremmin uusinnassa 1:08) se tapahtuu. Sen sijaan että olisi ottanut miehen, Makkonen yrittää huiskaista nopeasti kiekon pois Rosan lavasta ja päästä vastaiskuun. Huiskaisu menee ohi ja Rosa tekee maalin. Vaikka moni muukin perseili tuossa maalissa, ei Makkosta nähny tuon vaihdon jälkeen enää kentällä siinä pelissä. Eikä nähty kokoonpanossa kolmessa seuraavassakaan pelissä.

Taakse päin on turha katsella tai selitellä mitään, oliko penkitys muutenkin aiheellinen bla bla bla, mutta tuo nyt yhtenä esimerkkinä siitä, millä tasolla RDn vaatimukset pelaajien suhteen ovat olleet.
 

Viltsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
RD oli kyllä pelikirjansa suhteen aika ehdoton ja turha hyökkäysintoilu, varsinkin jos omissa soi, tarkoitti aika usein penkkikomennusta. Edelleen jaksan muistella tuota Pavel Rosan maalia Kärpät-JYP -puolivälieristä 7.4.2010:

http://www.youtube.com/watch?v=SEvPVhaEAtY

Kohdassa 0:20 (ja paremmin uusinnassa 1:08) se tapahtuu. Sen sijaan että olisi ottanut miehen, Makkonen yrittää huiskaista nopeasti kiekon pois Rosan lavasta ja päästä vastaiskuun. Huiskaisu menee ohi ja Rosa tekee maalin. Vaikka moni muukin perseili tuossa maalissa, ei Makkosta nähny tuon vaihdon jälkeen enää kentällä siinä pelissä. Eikä nähty kokoonpanossa kolmessa seuraavassakaan pelissä.

Taakse päin on turha katsella tai selitellä mitään, oliko penkitys muutenkin aiheellinen bla bla bla, mutta tuo nyt yhtenä esimerkkinä siitä, millä tasolla RDn vaatimukset pelaajien suhteen ovat olleet.

Normaalia toimintaa koutsilta. Makkonen ei tuolloin ollut enää junnukaan, joten odottaa sopi pelaajalta huolellisempaa pelaamista kauden tärkeimmissä matseissa. Lisäksi Makkonen, kesken kauden joukkueeseen tullut ja muutenkin hieman laiskan pelaajan maineessa olevana, oli RD:lle helppo maalitaulu.

Koutseilla on aina omassa joukkueessaan omat suosikkipelaajansa ja omat silmätikkunsa. Valmentaja, joka muuta väittää, valehtelee.
 

Aito Taisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Niin näitä neljää yhdistää varmasti se, että vaativuuden lisäksi heillä on ihmissuhdetaitoja ja positiivinen käsitys yksilöstä. Eivät ole siis ihmissuhdetaidoiltaankaan täysiä pökkelöitä vaan osaavat myös johtaa aidosti ihmisiä eikä vain asioita. Lopulta johtaminen pohjautuu aina ihmiskäsitykseen eli siihen mikä on yksilön arvo ja merkitys. Tämä vaikuttaa keskeisesti siihen, miten johtaja on vuorovaikutuksessa yksilöiden kanssa. Uskon, että tällä nelikolla ihmiskäsitys on aika yhteneväinen. Heillä toiminta nojaa optimistiseen ihmiskäsitykseen, jossa jokaisella yksilöllä on oma arvonsa ja yksilö on aktiivinen toimija, johon voi luottaa. Tällöin johtamistyylikin on yksilöä ja näiden erilaisuutta arvostava, kannustava ja neuvotteleva.

Sen sijaan nämä toisen koulukunnan edustajat, joihin voisi RD:nkin laskea, omaavat pessimistisen ihmiskäsityksen. Tällainen johtaja näkee yksilöt epäluotettavina, laiskoina ja passiivisina ja enemmän massana kuin yksilönä. Tällöin johtamastapakin on autoritaarinen, käskyttävä eikä suvaitse yksilöiden itsenäisyyttä. Tällaisten johtajien aika alkaa olla ohi nyky-yhteiskunnassa (sopivat lähinnä vain hätätilanteiden johtajaksi) ja se on yksi syy sille miksi esimerkiksi Jortikankin valmentajaura on vedellyt jo pitkään viimeisiään.
Tunnetko kenties RD:n hyvinkin? Aika pitkällevietyjä käsityksiä ihmiskäsityksestä. Onko RD kenties avautunut sinulle omasta erinomaisuudentunteestaan, vai mistä tiedät sen pönkittyneen?

Jääkiekkopeli ei (onneksi) ole nyky-yhteiskunnan peili.
 

Flou

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ravens
Normaalia toimintaa koutsilta. Makkonen ei tuolloin ollut enää junnukaan, joten odottaa sopi pelaajalta huolellisempaa pelaamista kauden tärkeimmissä matseissa. Lisäksi Makkonen, kesken kauden joukkueeseen tullut ja muutenkin hieman laiskan pelaajan maineessa olevana, oli RD:lle helppo maalitaulu.

Muistaakseni Makkosella oli myös jokin vamma, joka esti mm. ottamasta aloituksia noissa pleijareissa. Joten pelkästään tuon virheen piikkiin ei välttämättä voi pistää Makkosen penkitystä.
 
Suosikkijoukkue
JYP, Jukurit, LahenRami
RD kommentoi juuri vähän lisää radio Jyväskylässä. Kielsi edelleen kaiken dramatiikan, mutta toi hieman selvennystä tuohon outoon ajankohtaan. Lainaus meni jokseenkin niin, että "kun se sarja sitten alkoi, en vaan saanu makua siihen hommaan". Itse tulkitsen tämän ainakin niin että RD yritti viimeiseen asti toimia omalla epämukavuusalueellaan ja osittain odoteltiin että kyllä se sitten lähtee kulkemaan kun tosipelit alkaa. Kahden liigapelin jälkeen homma ei sitten vieläkään tuntunut oikealta jolloin yhdessä tehtiin johtopäätös että tätä duunia on turha tehdä puolivaloilla ja vanhaankaan ei haluta enää palata.
 

Fordél

Jäsen
Tunnetko kenties RD:n hyvinkin? Aika pitkällevietyjä käsityksiä ihmiskäsityksestä. Onko RD kenties avautunut sinulle omasta erinomaisuudentunteestaan, vai mistä tiedät sen pönkittyneen?

En tunne. Sovelsin yleisiä johtamisoppeja ja -teorioita (pitävät sisällään ihmiskäsityksen) siihen kuvaan, jonka olen saanut RD:sta lukuisten tv- ja radiohaastatteluiden, lehtijuttujen sekä muiden arvioiden perusteella. Jos olet asiasta eri mieltä niin mieluusti luen sinunkin näkemyksesi RD:sta ja hänen johtamisestaan.

Jääkiekkopeli ei (onneksi) ole nyky-yhteiskunnan peili.

Jääkiekko heijastelee monessa mielessä nyky-yhteiskuntaa eikä ole siitä mitenkään irrallinen (esim. viihteellistyminen, bisneksen merkityksen kasvu jne.). Yksi osa-alue on juuri pelaajien johtaminen, joka on kehittynyt samalla tavalla kuin johtaminen ylipäänsäkin. Toki tämä kaikki tapahtuu urheilun ja jääkiekon ehdoin.
 

kummitus

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
RD yritti viimeiseen asti toimia omalla epämukavuusalueellaan ja osittain odoteltiin että kyllä se sitten lähtee kulkemaan kun tosipelit alkaa. Kahden liigapelin jälkeen homma ei sitten vieläkään tuntunut oikealta jolloin yhdessä tehtiin johtopäätös että tätä duunia on turha tehdä puolivaloilla ja vanhaankaan ei haluta enää palata.
Olen samaa mieltä tuosta. Minusta tässä kohtaa tehtiin kaikkien osapuolien kohdalla oikea ratkaisu. Jos homma ei maistu osapuolille ja huumori, jota RD on aina korostanut ja viljellyt vastapainoksi jääryydelleen, katoaa tekemisestä, ei voi saavuttaa menestystä huippu-urheilussa. Duunin täytyy tuntua hyvältä vaikka se onkin rankkaa -kaikista osapuolista. Dufvan tyyli valmentaa joukkuetta syö pitkän päälle liikaa pelaajia, sekä valmentajaa itseään. Dufva oli ilmiselvästi saanut sitä paitsi tarpeekseen jo mediapelistä ja julkisuudesta. Hän haki menestystä kovalla hinnalla ja sai sitä, mutta tulevaisuutta Dufvan sotilaallisella johtamistyylillä ei ole, koska se palaa nopeasti loppuun. Pelaajat olivat ilmeisesti saaneet tarpeekseen robotin roolista ja Seppänen oli saanut tarpeekseen sovittelijan roolista RDn ja muiden välillä.
 

spaceman

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, #26, #15, #11, #45

Handyy

Jäsen
RD kommentoi juuri vähän lisää radio Jyväskylässä. Kielsi edelleen kaiken dramatiikan, mutta toi hieman selvennystä tuohon outoon ajankohtaan. Lainaus meni jokseenkin niin, että "kun se sarja sitten alkoi, en vaan saanu makua siihen hommaan". Itse tulkitsen tämän ainakin niin että RD yritti viimeiseen asti toimia omalla epämukavuusalueellaan ja osittain odoteltiin että kyllä se sitten lähtee kulkemaan kun tosipelit alkaa. Kahden liigapelin jälkeen homma ei sitten vieläkään tuntunut oikealta jolloin yhdessä tehtiin johtopäätös että tätä duunia on turha tehdä puolivaloilla ja vanhaankaan ei haluta enää palata.
Näin minäkin asian jo aiemmin päättelin, enkä niin että pelaajat olisivat ulostaneet koutsin ja niille pitäisi jotain hamekangasta hommata. Jos pelaajat olisivat olleet mitta täynnä ja siellä jotain pukukoppitoimikuntaa olisi harrastettu, valmentajan vaihtaminen olisi suoritettu jo viime kauden päättymisen jälkeen.

Järkevä päätös molemmilta, Dufvalta ja Seppäseltä. Tällä ei ole mitään tekemistä itse tulosten kanssa eikä mitään paniikkinappulaa painettu kahden pelin jälkeen. Todettiin vain että nyt näkemyserot ja muut ovat niin suuret, että yhteisymmärryksessä parempi jatkaa eri suuntiin.

Harmi sinänsä, että yleisö ei voi antaa Dufvalle Alatalon tyylistä kunnianosoitusta hallilla kun pelit nyt on pelattu.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Katsoin juuri Ykkösen aamu-tv:Tänään otsikoissa ohjelmasta Raimo Summasen ja Kaarina Hazardin vierailun. Summanen ja Hazard ovat kirjoittaneet 3,5 vuoden yhteistyön tuloksena kirjan "LÄTKÄ-kirja urheilusta". Tuohon kirjaan on syytä palata tarkemmin, kun sitä saa kirjakaupasta ostaa ja se on tullut luettua. Juontaja kysyi kirjaesittelyn päätteeksi luonnollisesti Ramilta, että onko JYP:stä oltu yhteyksissä RD:n sopimuspurun tultua eilen julkisuuteen. Rami vetosi kirjaansa, jossa hän käsittelee mm. tätä tilannetta, kun media on kärkkäästi tekemässä juuri tämän tyylisiä kysymyksiä valmentajille. Rami käänsi kysymyksen viisaasti kirjaansa, jossa vastausta tälläisiin kysymyksiin on käsitelty.
 

Aito Taisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
En tunne. Sovelsin yleisiä johtamisoppeja ja -teorioita (pitävät sisällään ihmiskäsityksen) siihen kuvaan, jonka olen saanut RD:sta lukuisten tv- ja radiohaastatteluiden, lehtijuttujen sekä muiden arvioiden perusteella. Jos olet asiasta eri mieltä niin mieluusti luen sinunkin näkemyksesi RD:sta ja hänen johtamisestaan.
Loppupeleissä en tiedä RD:n johtamistavasta juuri mitään, koska en ole ollut hänen työympäristössään.
Kerrot päätteleväsi RDn mm. pitävän yksilöitä epäluotettavina:
RD... omaa(vat) pessimistisen ihmiskäsityksen. Tällainen johtaja näkee yksilöt epäluotettavina, laiskoina ja passiivisina ja enemmän massana kuin yksilönä.

Olen ollut RD:n kanssa jonkinverran puheissa, kuunnellut hänen esitelmiään yms. Kaikesta on välittynyt minulle ihmistä, yksilöä ja elämää aidosti arvostava henkilö. Oletko esimerkiksi koskaan kuullut RD:n julkisesti arvostelevan yksittäistä pelaajaa, vrt Heikkilä, Jortikka, Virta yms?
Epäilemättä Risto on särmikäs persoona, kuten kaikki intohimoisesti elävät ihmiset.

Jos minun pitäisi valita esimieheni Suikkasen ja RD:n välillä, ottaisin epäilemättä jälkimmäisen.
 

JPL

Jäsen
Suosittelen myös laittamaan linkin siitä tänne jos noin kovasti tekee mieli mainostaa jotain blogimerkintää.

No ei tuo nyt mahdottomia vaadi sen linkinkään kopiointi.

Fordel avasi hyvin vanhakantaista sekä nykypäivän johtamismalleja tuossa viestissään. Nuo kertomasi asiat on hyvinkin paljon tutkittuja asioita, mistä tietoa löytyy todella paljon. Jääkiekko tai ylipäätänsä urheilu on kuitenkin tietyllä tapaa erilainen ympäristö, missä johtajalla pitää olla särmää ja pelaajiin pitää pystyä pitämään riittävä etäisyys. Henkilökohtaisuuksiin meneminen sekä kaikki ei itse lajiin liittyvä pitäisi kuitenkin osata raakata pois. Tässä monet valmentajat epäonnistuvat. Epäilemättä syyt löytyvät siitä tunteen palosta itse lajiin, mitä normaalissa työelämässä harvoin enää on. Toiset valmentajat osaavat nämä asiat erottaa paremmin kuin toiset, osaten pysyä riittävän lähellä, mutta silti riittävän kaukana ja ohjata sekä oma että pelaajien tunne oikeaan tekemiseen.

Ottamatta kantaa RD:n osaamiseen henkilöjohtajana, työsuhteiden katkeamiset tällä tavalla viestivät vakavista ongelmista työpaikassa. Jos valmentaja joudutaan oikeasti kengittämään pois tällaisessa tilanteessa, dramatiikkaa ON aina mukana. Seppäsen ja RD:n omat kommentit voi huoletta sivuuttaa. Asioiden puiminen mediassa kun ei edistä kummankaan uraa, eikä senpuoleen joukkueenkaan. Nämä asiat käydään kuitenkin joukkueen sisällä läpitse ja niistä tihkuu sitten mediaan ja yleisölle murusia, mistä pitää osata kaivaa se pointti esiin.

RD:n kunniaksi on kuitenkin sanottava, että hän pystyi tekemään JYP:stä varteenotettavan jääkiekkoseuran (valmennuksellisestikkin), eikä se täydelliseltä mulkulta onnistu. Sekä Seppäsen että RD:n olisi pitänyt kuitenkin nähdä tämän tulevan jo ennen sopimuksen tekemistä. Paha sanoa, mikä loppujen lopuksi pitkään jatkosopimukseen johti, mutta kenties jonkintasoista nöyrtymistä on ollut havaittavissa, mikä ei kuitenkaan ole muutamaa kuukautta pidempään kestänyt. Hyvin usein on todettu, että neljä vuotta on valmentajalle maksimiaika samassa seurassa. Sen jälkeen valmentaja ei enää pysty antamaan pelaajille uusia asioita ja toisaalta valmentajan naamakin alkaa olemaan pelaajien silmissä niin kulunut, että uudet ja tärkeätkin asiat menevät jo ohi. Kehittyminen toisin sanoen loppuu ja silloin alkaa aina alamäki.
 
Viimeksi muokattu:

JYP#44

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyyni Kari & Klassikkopaidat
Paskalehdet on nyt innostunu listaamaan v-mäisimpiä valmentajia, jossa RD yltää sijalle 4. Myös spekulaatioissa ollut Summanen löytyy listan kakkossijalta.

Vääriä kahvikuppeja, v***uilua, pullajuttuja... IL listasi härskeimmät kiekkokoutsit! | Jääkiekko | Iltalehti.fi

Hymyn toi huulille viimeisellä sijalla olevalle Pekka Virran "ylilyönti".

Ylilyönnit: - Etkö sä saatana saa sisään edes tyhjään maaliin, hän huusi pelaajalleen viime kaudella Tampereella, kun tämä missasi maalintekopaikan. Liigan äänekkäin ja epäasiallisin pelien aikana.

Itse omaan juniori-säbätaustan ja sielläkin olen nähnyt vastaavia huutoja. Ja junnuille. Olis kiva tietää mikä on IL:n käsitys normaalista valmentajasta :)
 

Andrei

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Risto Dufva: "Torvet soi tullessa ja mennessä" | Keski-Suomi | yle.fi

Erittäin hyvä Dufvan haastattelu, ei tainnut olla linkattu vielä?

Dufvan puheesta kyllä huomaa ihan selvästi miten helpottunut kaveri on, puhe ei ole enää semmoista sanojen hakemista yms. mitä se on monesti ollut vaan nyt tuntuu juttu tulevan suoraan sydämestä. Ja ihan asiaahan Dufva puhuu.

Hauskuutta piisaa lisäksi, esim. "onko tullut kommenttia, hihasta nykijää ja mitä jos on tullut kun ihmiset tunnistanut?" "no, määhän tulin peruukki päässä tänne" :D
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös