Tulen nyt vastaamaan tähän yleisö juttuun:
2011-12 3430 #14 (tällä hetkellä)
2010-11 3466 #7
2009-10 3607 #5 Hopea
2008-09 3780 #3 (toinen remppa)
2007-08 3282 #12
2006-07 3556 #3 Pronssi
2005-06 3555 #3 Kultaa
2004-05 3542 #3 Pronssi
2003-04 3497 #4 (neljäs)
2002-03 3818 #1 Pronssi
2001-02 3759 #2 Pronssi
2000-01 3341 #11
1999-00 3757 #2 Pronssi
1998-99 3616 #4 Pronssi
1997-98 3497 #10
1996-97 3810 #3 (hallin ensimmäinen remppa) Pronssi
1995-96 3349 #5 (neljäs)
1994-95 2867 #9
1993-94 3061 #9
1992-93 3172 #4 (harjoitushalli valmistuu) Hopeaa
1991-92 3322 #8
1990-91 3555 #4 Pronssi
1989-90 3212 #7
1988-89 3163 #8
1983-84 2283 #10
Nyt osoittakaa minulle korrelaatio menestyksen ja yleisömäärien välillä.
Tein tilastokeskustelusta innostuneen itsekin kymmenen minuutin excel-analyysin ja löysin seuraavaa.
- Korrelaatio (yleisömäärä - sijoitus) koko nykyiseltä liiga-ajalta (kausi 83-84 jätetty pois): -0,633
- Korrelaatio (yleisömäärä - sijoitus) viimeiseltä 10 kaudelta: -0,762
- Korrelaatio (yleisömäärä - sijoitus) viimeiseltä 15 kaudelta: -0,817
Viimeisen 15 kauden korrelaatio on korkea (negatiivinen tietysti siksi, että matala sijoitusluku johtaa korkeaan yleisömäärään) ja sen R-square lukeman korkeus yllätti ainakin minut (R-square on 0,688). R-squaren ollessa vähintään 0,65, tekemäni kaltaista trenditilastoa pidetään yleensä tilastollisesti merkitsevänä.
Kun tämä keskeneräinen kausi poistetaan otoksesta, korrelaatio nousee entisestään -0,85:een ja R-square 0,723:een. Tällä tarkoitetaan siis tätä kautta edeltävää 14 kautta. Keskeneräisen kauden poistaminen otoksesta lienee monessakin mielessä perusteltua.
Viimeisen 15 kauden otos on siinäkin mielessä mielenkiintoinen, että se tarkoittaa niitä kausia, jolloin Rinkelinmäen olosuhteet ovat olleet suhteellisen hyvällä tasolla (ensimmäisen hallirempan jälkeiset kaudet).
Korrelaatio on siis osoitettu.
Minut yllätti, että pelkällä menestyksellä voidaan kuitenkin noinkin hyvin selittää yleisömääriä. On olemassa kuitenkin monia muitakin muuttujia, jotka vaikuttavat ihmisten käymiseen matseissa.
Yleisömäärän vaihtuvuutta sijoituksen mukaan ei voida välttää. Voidaan kuitenkin olettaa, että tietty määrä katsojia käy hallilla, vaikka menestys olisi pitkäkestoisesti todella kehno (kutsutaan tuota väkimäärää vaikkapa perusyleisömääräksi). Oleellista olisikin löytää tapa nostaa tuota perusyleisömäärää, jolloin yleisömäärät todennäkösimmin vaihtelisivat sijoituksen mukaan prosentuaalisesti saman verran, mutta korkeammalla keskiarvotasolla.
Moni tutkimus osoittaa, että tuota perusyleisömäärää voidaan nostaa "sitouttamalla" väkeä seuraan. Vaikka Hämeenlinna on pieni talousalue, en usko tuon perustason olevan lähellekään maksimissa. Siihen, miten tuota sitouttamista voidaan tuloksellisesti toteuttaa, on olemassa ehdotuksia alan tieteellisissä papereissa, mutta hyvin pitkälti voidaan sanoa, että eri olosuhteissa toimivien seurojen on löydettävä nuo tavat itse.
Liitteenä tekemäni pika-analyysin käppyrät.