Odotettu nimi sieltä sitten putkahti. Kun jengi on täällä jo hieman ranteita avannut Heleniuksen takia niin osittain siihen on aihetta, osittain ei. Mutta olisi itselleen valehtelua, mikäli väittäisi että kysymysmerkkejä ei ole ilmassa. Mutta on tässä mahdollisuutensakin. Kolikolla on kaksi puolta ja nyt on mielenkiintoista nähdä kumpi puoli meille jää ylöspäin.
Jos käydään ensin mies maalivahtina läpi, niin kyseessähän on modernin ajan maalivahti, joka isolla koollaan ja sijoittumisella pystyy peittämään hyvin, mutta nykyvaatimusten mukaisesti on myös suhteellisen hyvin liikkuva ja reagoiva maalivahti. Miinuspuoleksi lasken ehdottomasti torjuntakontrollin. Muistan jo kevään 2012 välieristä sen että vaikka Helenius oli kuin muuri, niin ajoittain kiekot hävisivät ja pomppivat vähän miten sattuu. JYPin maalille vain ei ollut asiaa latomaan irtoja sisään. Tässä piileekin ensimmäinen sudenkuoppa, koska Helenius on saanut paljon oppia Pohjois-Amerikassa niin saman ongelman kanssa joutuu meidän mv-valmennus painimaan kuin viime syksynä Lelandinkin kanssa. Rebound control on yleensä suomalaisten maalivahtien ase ja siksi meikäläisiä niin paljon NHL:ssä onkin. Sillä meidän pojat ovat eroja tehneet viimeisen vuosikymmenen ajan. Mutta Rikun kohdalla siinä riittää hiomista. Plussaa tulee miehen iästä. Moni maalivahti on usein teknisesti parhaimmillaan vasta kolmekymppisenä ja nykyään junnustarbat maalivahdeissa ovat aika vähissä. Eli tuo rebound control ja mahdolliset muutkin jutut on kyllä hyvin korjattavissa. Riku Helenius on parhaimmillaan erittäin hyvä maalivahti ja osoittanut myös jo pystyvänsä voittamaan. Toivotaan että tämä puoli kolikosta jää ylöspäin.
Sitten se kolikon toinen puoli. Maalivahtipeli on huipputasolla pääsääntöisesti pelin lukemista. Maalivahdin pelillisen tason ylläpitämiselle yksi ehdoton edellytys on peliaika. Riku on pelannut viimeisen vuoden aikana 9 peliä. Ja nekin pelit ovat olleet tilastojen valossa täyttä katastrofia kuten koko kausi muutenkin sopimussekoiluineen kaikkineen. On lähestulkoon päivän selvää että minkäänlaista kehitystä ei ole vuoden aikana tapahtunut, päinvastoin. Kuten sanoin jo tuosta hänen "pohjois-amerikkalaisuudestaan" niin pelin luonteenkin vuoksi KHL on täysin erilainen sarja maalivahdin pelinlukemiselle kuin Ajokoira Hockey League (AHL). Ja kun sitä peliaikaa ei ole tullut, niin sen vähyys yleensä näkyy ensimmäisenä hötkyilynä ja pelinlukuvirheinä. KHL:n kiekotteleva pelityyli laittaa maalivahdin todella testiin verrattuna AHL:ään ja jos siellä hötkyilee ja sekoilee pelinlukuvirheiden kanssa, niin näkyy taululla aivan satavarmasti. Millekään muulle pelipaikalle näiden sarjojen (AHL/KHL) ero ei ole yhtä merkittävä. Näen isona uhkakuvana Heleniuksen pelaamattomuuden tässä suhteessa sekä hänen hieman, enemmän pohjois-amerikkalaisen kuin suomalaisen, hiomattoman pelityylinsä.
Mielestäni on elintärkeää, että GM Jari pitää sanansa ja löydämme myös toisen luotettavan maalivahdin. Lähtökohtaisesti näkisin todella ison riskin, mikäli Helenius olisi selkeästi ykkösmaalivahti. Olkoonkin että hän on hyvä torjuja ja voittanut. Mutta maalivahtipelissä jos missä, olet juuri niin hyvä kuin viimeinen pelisi. Annan silti Rikulle mahdollisuuden. Hän on ykköskierroksen varaus ja potentiaalia löytyy ja ainakaan hänen oman urakehityksen kannalta nyt ei ole enää varaa "pitää välivuosia". Osoita Riku että olen väärässä.
Welcome Riku, but I'll be watching you.