Riehuvat nuorisojengit – uusi normaali?

[SOF1969]

Ylipäätään usein ihmetyttää, että Suomen hoetaan olevan Ruotsin tiellä, varsinkin maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Jo maahanmuuttajien määrän ero on valtava, mikä jostain syystä ohitetaan lähes aina, kun näistä asioista keskustellaan.

On hyvä myös muistaa että esim. Helsingin väestönkasvu tulee tällä hetkellä maahanmuutosta ja syntyvyyden kasvusta. Ja syntyvyyden kasvua kiihdyttävät maahanmuuttajat. Siihen kun yhdistetään että Helsingissä on tällä hetkellä muuttotappiota, ja pois muuttajia ovat pääasiassa kantasuomalaiset, niin kyllä tilanne kymmenessä vuodessa muuttuu ihan reippaasti. Kyllä tässä vahvasti Ruotsin tietä mennään, vaikka olisi kiva uskotella itselleen muuta.

 

[mjr]

Miten tuonne kuplaan pääsee?
Siellä lienee ihanaa, kun kaikki on ruusunpunaista ja kaikki tykkäävät toisistaan!

Enpä tiedä, empiria on toki sinänsä mukavaa, mutta tuskinpa sentään kauhean siirappista. Aina se silmittömän öyhöttämisen kuitenkin voittaa.

 

[Stultus]

Vuoden 2018 alussa vieraskielisen väestön määrä Helsingin seudulla oli 201 000 henkeä. Ennusteen mukaan vuonna 2035 vieraskielisten määrä Helsingin seudulla on 437 000. Vuoden 2035 suurimmiksi vieraskieliryhmiksi ennustetaan: 1. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmä, 2. Muu Aasia, 3. Muu Afrikka.

(Lähde: Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018–2035)

En tiedä millä tiellä ollaan, mutta ainakin muutos on nopeaa. Mielenkiintoista nähdä miten pääkaupunkiseudun yhtenäisyys, tuottavuus ja turvallisuustilanne kehittyvät tulevina vuosikymmeninä, skenaariot tuntuvat vaihtelevan voimakkaasti riippuen siitä keneltä asiaa tiedustelee.

 

[Glove]

Pitäisiköhän meidän antaa pääkaupunki-status jossain vaiheessa takaisin Turkuun? Tai vaikka Kuopioon. Onhan se vähän kornia jos pääkaupungin väestöstä enemmistö on muita kuin suomalaisia. Suomessa tässä kuitenkin ollaan.

 

[vetti]

Pitäisiköhän meidän antaa pääkaupunki-status jossain vaiheessa takaisin Turkuun? Tai vaikka Kuopioon. Onhan se vähän kornia jos pääkaupungin väestöstä enemmistö on muita kuin suomalaisia. Suomessa tässä kuitenkin ollaan.

Ennusteen mukaan Helsingin seudulla olisi 2035 1,8 miljoonaa asukasta. Ei tuo 435t enemmistö ole.

Suhteellisesti vieraskielisten osuus totta kai kasvaa.

Mutta voisi Kuopiosta tehdä piäkaupungin. Poliitikkojen puheiden kuuntelun vastuukin siirtyisi lopullisesti kuuntelijalle.

 

[Ollakseni]

Miten tuonne kuplaan pääsee?
Siellä lienee ihanaa, kun kaikki on ruusunpunaista ja kaikki tykkäävät toisistaan!

Missäs päin Suomea sinä asuitkaan vakituisesti?

 

[Ann Arbor]

Onhan se vähän kornia jos pääkaupungin väestöstä enemmistö on muita kuin suomalaisia. Suomessa tässä kuitenkin ollaan.

Oletko siis sitä mieltä, ettei maahanmuuttajataustainen henkilö voi olla suomalainen? Kasvava osuus kun ulkomaalaistaustaisista on syntynyt ja kasvanut täällä, eikä käytännön arkielämässä eroa juurikaan ns. kantasuomalaisista. Lisäksi pienehköhän ulkomaalaistaustaisten osuus on Helsingissäkin, verrattuna vaikkapa Lontooseen tai Wieniin, eikä niiden pääkaupunki-statusta olla kyseenalaistamassa.

Olisi mielenkiintoista lisäksi tietää, kuka sitten täyttää määritelmän "suomalaisesta". Jos kerta pelkkä Suomen passi ja kielitaito ei riitä. Jos satun näin "kantasuomalaisena" hankkimaan lapsia ulkomaalaistaustaisen naisen kanssa, ovatko he suomalaisia? Ovatko tänne pikkulapsena adoptoidut suomalaisia?

Suomalaiskaupunkien vaarantunut turvallisuustilanne huolestuttaa toki minuakin, eikä rikollisille pidä antaa yhtään siimaa, mutta liian laukalle ei keskustelun tarvitse mennä.

 

[Ollakseni]

Oletko siis sitä mieltä, ettei maahanmuuttajataustainen henkilö voi olla suomalainen? Kasvava osuus kun ulkomaalaistaustaisista syntynyt ja kasvanut täällä, eikä käytännön arkielämässä eroa juurikaan ns. kantasuomalaisista. Lisäksi pienehköhän ulkomaalaistaustaisten osuus on Helsingissäkin, verrattuna vaikkapa Lontooseen tai Wieniin, eikä niiden pääkaupunki-statusta olla kyseenalaistamassa.

Olisi mielenkiintoista lisäksi mieltää, kuka sitten täyttää määritelmän "suomalaisesta". Jos kerta pelkkä Suomen passi ja kielitaito ei riitä. Jos satun näin "kantasuomalaisena" hankkimaan lapsia ulkomaalaistaustaisen naisen kanssa, ovatko he suomalaisia? Ovatko tänne pikkulapsena adoptoidut suomalaisia?

Suomalaiskaupunkien vaarantunut turvallisuustilanne huolestuttaa toki minuakin, eikä rikollisille pidä antaa yhtään siimaa, mutta liian laukalle ei keskustelun tarvitse mennä.

Kai se on ihonvärin perusteella määräytyvää. En nyt itse menisi yhdelle kaverilleni sanomaan että hän ei käy suomalaisesta kun vanhemmat ovat inkeriläisiä. Koko ikänsä asunut täällä, eikä puhu venäjää käytännössä ollenkaan.

Olihan tällä palstalla joku henkilö kertomassa miten Helsingin rautatieasemalla oli hirveä määrä muiden maiden kansalaisia. Kuulemma näkee ketkä eivät ole suomalaisia.

 

[Ann Arbor]

Kai se on ihonvärin perusteella määräytyvää. En nyt itse menisi yhdelle kaverilleni sanomaan että hän ei käy suomalaisesta kun vanhemmat ovat inkeriläisiä. Koko ikänsä asunut täällä, eikä puhu venäjää käytännössä ollenkaan.

Olihan tällä palstalla joku henkilö kertomassa miten Helsingin rautatieasemalla oli hirveä määrä muiden maiden kansalaisia. Kuulemma näkee ketkä eivät ole suomalaisia.

Jep. En sitten tiedä pitääkö näille sitten toimittaa 1800-luvulle saakka ulottuva sukupuu, että tiukat kriteerit täyttyvät. Näidenhän mielestä tosiaan Lukas Hradecky, Aleksander Barkov, Nooralotta Neziri tai vaikka Ben Zyskowicz (näin helpoimpina niminä) eivät ilmeisesti ole suomalaisia, eikä varmaan myöskään allekirjoittanut, kun satun olemaan 1/16 "ulkomaalainen".

Sanotaan vielä lopuksi itse threadin aiheeseen liittyen, että nyt on viimeistään aika ottaa pää pois pensaasta ja lähteä selvittämään ongelmaa juurisyitään myöten.

 

[Glove]

Oletko siis sitä mieltä, ettei maahanmuuttajataustainen henkilö voi olla suomalainen? Kasvava osuus kun ulkomaalaistaustaisista syntynyt ja kasvanut täällä, eikä käytännön arkielämässä eroa juurikaan ns. kantasuomalaisista. Lisäksi pienehköhän ulkomaalaistaustaisten osuus on Helsingissäkin, verrattuna vaikkapa Lontooseen tai Wieniin, eikä niiden pääkaupunki-statusta olla kyseenalaistamassa.

Olisi mielenkiintoista lisäksi mieltää, kuka sitten täyttää määritelmän "suomalaisesta". Jos kerta pelkkä Suomen passi ja kielitaito ei riitä. Jos satun näin "kantasuomalaisena" hankkimaan lapsia ulkomaalaistaustaisen naisen kanssa, ovatko he suomalaisia? Ovatko tänne pikkulapsena adoptoidut suomalaisia?

Suomalaiskaupunkien vaarantunut turvallisuustilanne huolestuttaa toki minuakin, eikä rikollisille pidä antaa yhtään siimaa, mutta liian laukalle ei keskustelun tarvitse mennä.

Ei ainakaan jostain muualta Suomeen muuttanut ole suomalainen. Heidän jälkeläisensä ovat vähän siinä ja siinä. Riippuen mihin kulttuurin heidät on kasvatettu. Maassa maan tavalla.

 

[El Gordo]

Vuoden 2018 alussa vieraskielisen väestön määrä Helsingin seudulla oli 201 000 henkeä. Ennusteen mukaan vuonna 2035 vieraskielisten määrä Helsingin seudulla on 437 000. Vuoden 2035 suurimmiksi vieraskieliryhmiksi ennustetaan: 1. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmä, 2. Muu Aasia, 3. Muu Afrikka.

(Lähde: Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018–2035)

En tiedä millä tiellä ollaan, mutta ainakin muutos on nopeaa. Mielenkiintoista nähdä miten pääkaupunkiseudun yhtenäisyys, tuottavuus ja turvallisuustilanne kehittyvät tulevina vuosikymmeninä, skenaariot tuntuvat vaihtelevan voimakkaasti riippuen siitä keneltä asiaa tiedustelee.

Sellaista tuo tuppaa olemaan eurooppalaisissa metropoleissa. Tuskin Kööpenhaminassa kaikki puhuu tanskaa, tai Amsterdamissa kaikki hollantia. Molemmat muuten listattu maailman turvallisimpien suurkaupunkien joukkoon.

Tuskin kannattaa yrittää kääntää kehitystä takaisin siihen aikaan, kun Helsingin yliopistolle tulleet pari-kolme tummaihoisia opiskelijaa olivat suuri uutinen ja erikoisuus, joita matkustettiin laitakaupungilta vasiten ihmettelemään yliopiston kahvilaan. Kun ei oltu koskaan ennen livenä nähty sen värisiä.

Kehitys kehittyy ja diversiteetti tulee pääkaupunkiseudulla aina vain lisääntymään. Kannattaa vain yrittää ottaa oppia niistä eurooppalaisista kaupungeista, joissa kehitys on jo pidemmällä, eikä ole johtanut katujen muuttumiseen taistelutantereiksi.

 

[Stultus]

Kehitys kehittyy ja diversiteetti tulee pääkaupunkiseudulla aina vain lisääntymään. Kannattaa vain yrittää ottaa oppia niistä eurooppalaisista kaupungeista, joissa kehitys on jo pidemmällä, eikä ole johtanut katujen muuttumiseen taistelutantereiksi.

Pystytkö selventämään mitä tämä oppi on käytännössä? Miten pahimmat ongelmat on pystytty välttämään
metropoleissa, joihin on saapunut prosentuaalisesti suuri määrä pakolaisia toimintakyvyttömistä kriisivaltioista?

Päähänpinttymäni voi olla vääristynyt, mutta henkilökohtaisesti olisin huomattavasti optimistisempi tulevaisuuden suhteen, mikäli selvä enemmistö Suomeen saapuvista uusista vieraskielisistä olisi aidosti työperäisen maahanmuuton seurasta.

Perstuntumani on, että Somalian, Afganistanin ja Irakin kaltaisista kriisipesäkkeistä tulleet pakolaiset
saapuvat länsimaihin niin suuren takamatkan takaa ja niin monien ongelmien kanssa, että merkittävällä osalla heistä on tämän seurauksena vaikeuksia länsimaisen elämänmenon kanssa. Ja tämä heijastuu luonnollisesti heidän jälkikasvuunsa.

Kohdemaassa tehdyt kotiutumistoimet ja muut temput voivat hieman helpottaa oireita, mutta henkilökohtaisesti en näe sitä kovinkaan toimivana ratkaisuna ongelmaan. Tämänhetkinen näkemykseni on, että järkevin ja taloudellisin keino jengiytymisen hillitsemiseen tulevaisuudessa on maahanmuuton patoaminen maailman pahimmista kriisipesäkkeistä.

 

[mjr]

Pitäisikö nyt muistaa että suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat eurooppalaisia kieliä puhuvat, siis venäjää ja viroa. Maahanmuutto koostuu monesta lähteestä, eikä meillä yksinkertaisesti ole sellaisia keskittymiä kuin Ruotsissa eikä näytä olevan tulossakaan. Humanitaarinen maahanmuuttopolitiikkamme on erittäin varovaista (toistaiseksi ainoana merkittävänä poikkeuksena porvarihallituksen surkeasti johtama karu syksy 2015).

Sinänsä kulttuuriset kuilut ovat tosiseikka, eikä integraatiopolitiikkamme ole kovin onnistunutta. Sellaista laajaa segregaatiota kuin Ruotsissa on kuitenkin vaikea nähdä tapahtuvaksi täällä - populaatiot eivät vain yksinkertaisesti riitä.

 

[Stultus]

Pitäisikö nyt muistaa että suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat eurooppalaisia kieliä puhuvat, siis venäjää ja viroa.

"Helsingissä vuonna 2035 suurimman kieliryhmän ennustetaan olevan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmä, seuraavina Muu Aasia sekä Muu Afrikka ennen Venäjän sekä entisen Neuvostoliiton alueen kieliryhmää, joka oli vielä vuonna 2018 Helsingissä kieliryhmistä suurin." (Lähde: Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018–2035)

Ukrainan sota ja sen mahdolliset seurannaisvaikutukset esimerkiksi nälkä- ja talouskriisien muodossa voivat toki vaikuttaa toteutumaan suurestikin, mutta suuntaus on se, että muuttovoitto pääkaupunkiseudelle tulee merkittävissä määrin Lähi-idän ja Afrikan suunnalta, suoraan tai välillisesti.

Sellaista laajaa segregaatiota kuin Ruotsissa on kuitenkin vaikea nähdä tapahtuvaksi täällä - populaatiot eivät vain yksinkertaisesti riitä.

Vuonna 2035 vieraskielisten osuuden 19-29v ikäryhmässä ennustetaan Helsingin seudulla olevan 30,1 %. Kriisipesäkkeistä tulleet ja heidän jälkeläisensä nostavat osuuttaan vuosi vuodelta. Laaja, puhtaasti etniseen taustaan perustuva segregaatio voi jäädä toteutumatta, mutta ongelmayksilöt jatkanevat kuitenkin kasautumistaan samoille asuinalueille?

 

[mjr]

"Helsingissä vuonna 2035 suurimman kieliryhmän ennustetaan olevan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmä, seuraavina Muu Aasia sekä Muu Afrikka ennen Venäjän sekä entisen Neuvostoliiton alueen kieliryhmää, joka oli vielä vuonna 2018 Helsingissä kieliryhmistä suurin." (Lähde: Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018–2035)

Itse asiassa juuri tuota ennustetta voi joissakin puitteissa hieman epäillä - se tehtiin tietyn kehityskulun huipulla, ja jo hieman ennen sitä Suomen linja selkeästi tiukkeni ja tulijoiden määrä on ymmärtääkseni jäänyt ennustetusta, samalla kun venäläisten ja virolaisten määrä on kasvanut.

Mutta joka tapauksessakin nämä syvimpien kulttuuristen kuilujen takaa tulevat ovat hyvin monimuotoinen ja hajanainen ryhmä, ei ole sellaisia monoliittisia erittäin suuria populaatioita kuin monissa muissa länsimaissa - joilla tosin menee taloudellisesti ihan hyvin ja monien mukaan selkeästi paremminkin kuin vähäisen siirtolaisuuden Suomessa. Taloudellisen kontrastin esim. Ruotsiin sanotaan yleisesti olevan sangen selkeän, ja siis Suomen haitaksi. Yksi tekijä on taantuva demografiamme.

 

[Cobol]

Olisiko niin, että koulutuksen ja globalisaation & digitalisaation vaikutukset unohtuvat liian helposti?

Ruotsissa on jo ja Suomessakin on yhä enemmän taustalla kova murros kouluttamattomien ja vähän koulutettujen työmahdollisuuksissa. Digitalisaatio, globalisaatio ja muut vastaavat tekijät ovat hävittäneet satoja tuhansia työpaikkoja Suomessa ja Ruotsissa.

Edellisestä seuraa se, että pärjätäkseen yhteiskunnassa, humanitaaristen maahanmuuttajien ja heistä seuraavien sukupolvien tulee integroitua ja kouluttautua. Tässä ei ole onnistuttu Ruotsissa. Me ollaan luokkaa 25-35 vuotta jäljessä. Ei Ruotsissa maahanmuuttajat riehu, joskaan tämä ei pidä paikkaansa aina nuorten miesten osalta, jotka ovat tulleet Ruotsiin humanitaarisina maahanmuuttajina. Kelvollista sakkia pääosin, jotka ovat tyytyväisiä saadessaan turvallisemman ympäristön. Heidän lapset ja lasten lapset eivät jaa samaa tyytyväisyyttä, vaan ovat barrikadeilla heittämässä poliiseja kivillä yms. Pieni osa heistä on aivan hukassa ja se näkyy.

Meillä vuosien 2015-2016 Suomeen tulleiden humanitaaristen maahanmuuttajien lapset ja heidän lapsensa ovat avainasemassa. Miten onnistuimme, se nähdään joskus kymmenien vuosien päästä. Sitä ennen jo lähivuosina saadaan jonkinlaista pienempää kuvaa Suomen onnistumisesta.

Kovin toiveikas en ole. Varsinkin poikia syrjäytyy edelleen ja tämä koskee myös heikon koulutustaustan omaavia täysin suomalaisia. Heillä on kulttuurisesti paremmat mahdollisuudet selvitä, mutta kuten Ruotsissakin, voi pelätä tämänkin ryhmän olevan edustettuna riehuvissa nuorisjengeissä. Kuten aina ennenkin.

 

[Stultus]

Taloudellisen kontrastin esim. Ruotsiin sanotaan yleisesti olevan sangen selkeän, ja siis Suomen haitaksi.

Työperäinen maahanmuutto vaikuttaa positiivisesti kohdemaan talouteen, kunhan tulijat ovat koulutettuja ja sopeutuvat hyvin kohdemaan elämänmenoon. Ruotsin Suomea parempaan taloudelliseen menestykseen löytyy muitakin selittäjiä, kuin työikäisten suurempi prosentuaalinen osuus väestöstä.

Yksi tekijä on taantuva demografiamme.

Humanitaarisen maahanmuuton nettovaikutus Suomen huoltosuhteeseen lienee kuitenkin edelleen negatiivinen? Ainakin, jos puhutaan somaleista, irakilaisista ja afgaaneista?

 

[mjr]

Humanitaarisen maahanmuuton nettovaikutus Suomen huoltosuhteeseen lienee kuitenkin edelleen negatiivinen? Ainakin, jos puhutaan somaleista, irakilaisista ja afgaaneista?

Itse asiassa tuokin on monimutkainen kansantaloudellinen laskutoimitus kun puhutaan yhteiskunnan kokonaiskysynnästä - vähintäänkin työvoimareservi kasvaa, mitä voi sitten aktivoida oikein suunnatulla yhteiskuntapolitiikalla. Tällä hetkellä tilanne ei ole hyvä, mutta tuskin mitenkään mahdoton ratkaista, jos poliittista tahtoa löytyy.

Itse kyllä kannatan nykyisen varovaisen ja tiukan politiikkamme jatkoa, siis reaalipoliittisesti enkä mitenkään kauhean eettisesti: nykyisessä kontekstissa avoimempi linja vain heittäisi bensaa meille aidosti vaarallisen fanaattisen ja epäisänmaallisen kansallisradikalismin liekkeihin. (Ja tällä en siis viittaa PS:n suureen enemmistöön.)

 

[kyykäärme]

Olisiko niin, että koulutuksen ja globalisaation & digitalisaation vaikutukset unohtuvat liian helposti?

Ruotsissa on jo ja Suomessakin on yhä enemmän taustalla kova murros kouluttamattomien ja vähän koulutettujen työmahdollisuuksissa. Digitalisaatio, globalisaatio ja muut vastaavat tekijät ovat hävittäneet satoja tuhansia työpaikkoja Suomessa ja Ruotsissa.

Edellisestä seuraa se, että pärjätäkseen yhteiskunnassa, humanitaaristen maahanmuuttajien ja heistä seuraavien sukupolvien tulee integroitua ja kouluttautua. Tässä ei ole onnistuttu Ruotsissa. Me ollaan luokkaa 25-35 vuotta jäljessä. Ei Ruotsissa maahanmuuttajat riehu, joskaan tämä ei pidä paikkaansa aina nuorten miesten osalta, jotka ovat tulleet Ruotsiin humanitaarisina maahanmuuttajina. Kelvollista sakkia pääosin, jotka ovat tyytyväisiä saadessaan turvallisemman ympäristön. Heidän lapset ja lasten lapset eivät jaa samaa tyytyväisyyttä, vaan ovat barrikadeilla heittämässä poliiseja kivillä yms. Pieni osa heistä on aivan hukassa ja se näkyy.

Meillä vuosien 2015-2016 Suomeen tulleiden humanitaaristen maahanmuuttajien lapset ja heidän lapsensa ovat avainasemassa. Miten onnistuimme, se nähdään joskus kymmenien vuosien päästä. Sitä ennen jo lähivuosina saadaan jonkinlaista pienempää kuvaa Suomen onnistumisesta.

Kovin toiveikas en ole. Varsinkin poikia syrjäytyy edelleen ja tämä koskee myös heikon koulutustaustan omaavia täysin suomalaisia. Heillä on kulttuurisesti paremmat mahdollisuudet selvitä, mutta kuten Ruotsissakin, voi pelätä tämänkin ryhmän olevan edustettuna riehuvissa nuorisjengeissä. Kuten aina ennenkin.

Minäkään en ole toiveikas, noin ruohonjuuritasolla tilannetta seuraavana. Tietyistä maista tulevia yläkouluikäisiä ja nuorempiakaan poikia ei koulunkäynti keskimäärin kiinnosta pätkän vertaa. Kouluun tullaan miten sattuu, lähdetään milloin sattuu ja tehdään koulussa, mitä huvittaa. Huoltajiin ei saa yhteyttä tai he eivät ymmärrä, mistä on kyse. Opettajia pakotetaan joustamaan ja venymään näiden oppilaiden kanssa.

Vantaalla on tilanteeseen hieman reagoitu. On palkattu sellaisia vanhempia ihmisiä kiertelemään kouluilla, jotka ovat oppilaan kulttuurista kotoisin. He ovat mukana oppitunneilla, auttavat tehtävissä, keskustelevat... resurssia vaan ei ole alkuunkaan tarpeeksi, eikä sen kohde läheskään aina ole koulussa, kun tukihenkilö tulee. Minun kouluuni palkattiin ensi vuodeksi uusi erityisopettaja, jonka tehtävänkuvaksi määritettiin yläkouluikäisten koulupudokkaiden tai riskiryhmässä olevien auttaminen. Ilmeisesti ei katsottu tässä olevan tarpeeksi työtä, kun nyt, kun henkilö on valittu, aletaankin lisätä muita työtehtäviä mukaan.

Juttelin eilen puhelimessa kaverini kanssa, joka on töissä itä-Helsinkiläisessä yläkoulussa. Hän kertoi, että yhdelle ryhmälle kemian opettaminen on ihan mahdotonta (muillekin vaikeaa). Ryhmässä on kaksi alunperin suomenkielistä, muilla 16:lla äidinkieli on joku muu. Poikaoppilaat lähinnä jauhavat pommien tekemisestä. Kukaan ei suostu laittamaan työtakkia päälleen tai hakemaan välineitä, jotta voisi tehdä oppilastöitä. Koulumenestys jää hyvin heikoksi, tulevaisuudelta ei kannata ihmeitä odottaa.

 

[TosiFani]

Minäkään en ole toiveikas, noin ruohonjuuritasolla tilannetta seuraavana. Tietyistä maista tulevia yläkouluikäisiä ja nuorempiakaan poikia ei koulunkäynti keskimäärin kiinnosta pätkän vertaa. Kouluun tullaan miten sattuu, lähdetään milloin sattuu ja tehdään koulussa, mitä huvittaa. Huoltajiin ei saa yhteyttä tai he eivät ymmärrä, mistä on kyse. Opettajia pakotetaan joustamaan ja venymään näiden oppilaiden kanssa.

Vantaalla on tilanteeseen hieman reagoitu. On palkattu sellaisia vanhempia ihmisiä kiertelemään kouluilla, jotka ovat oppilaan kulttuurista kotoisin. He ovat mukana oppitunneilla, auttavat tehtävissä, keskustelevat... resurssia vaan ei ole alkuunkaan tarpeeksi, eikä sen kohde läheskään aina ole koulussa, kun tukihenkilö tulee. Minun kouluuni palkattiin ensi vuodeksi uusi erityisopettaja, jonka tehtävänkuvaksi määritettiin yläkouluikäisten koulupudokkaiden tai riskiryhmässä olevien auttaminen. Ilmeisesti ei katsottu tässä olevan tarpeeksi työtä, kun nyt, kun henkilö on valittu, aletaankin lisätä muita työtehtäviä mukaan.

Juttelin eilen puhelimessa kaverini kanssa, joka on töissä itä-Helsinkiläisessä yläkoulussa. Hän kertoi, että yhdelle ryhmälle kemian opettaminen on ihan mahdotonta (muillekin vaikeaa). Ryhmässä on kaksi alunperin suomenkielistä, muilla 16:lla äidinkieli on joku muu. Poikaoppilaat lähinnä jauhavat pommien tekemisestä. Kukaan ei suostu laittamaan työtakkia päälleen tai hakemaan välineitä, jotta voisi tehdä oppilastöitä. Koulumenestys jää hyvin heikoksi, tulevaisuudelta ei kannata ihmeitä odottaa.

Tähän olisi helppo ratkaisu, lisää aikuisia kouluihin ja moniammatillista yhteistyötä. Kyse on vain poliittisesta tahdosta, resurssien suuntaamisesta ennaltaehkäisyyn seurausten sijaan.

 

[kyykäärme]

Tähän olisi helppo ratkaisu, lisää aikuisia kouluihin ja moniammatillista yhteistyötä. Kyse on vain poliittisesta tahdosta, resurssien suuntaamisesta ennaltaehkäisyyn seurausten sijaan.

Minusta niiden aikuisten pitäisi vielä olla koulun "omia", pysyviä aikuisia. Sellaisia, jotka pystyvät luomaan vuorovaikutuksen lapsen kanssa jo siinä hetkessä, kun homma alkaa mennä pieleen. Heikossa asemassa olevien lasten ympärillä olevat aikuiset eivät voi koko ajan vaihtua. Tällä hetkellä koulumaailmassa vaihtuvuus on suurta. Erityisopettajat, kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat, resurssiopettajat, koulunkäyntiavustajat... onhan niitä, mutta tuntuu, että vuosi on aika lailla normi tällä hetkellä yhdelle ihmiselle yhdessä tehtävässä. Suurella osalla tehtävää tekevistä ei ole tehtävään muodollista pätevyyttä, joten paikat menevät aina keväällä hakuun.

 

[TosiFani]

Minusta niiden aikuisten pitäisi vielä olla koulun "omia", pysyviä aikuisia. Sellaisia, jotka pystyvät luomaan vuorovaikutuksen lapsen kanssa jo siinä hetkessä, kun homma alkaa mennä pieleen. Heikossa asemassa olevien lasten ympärillä olevat aikuiset eivät voi koko ajan vaihtua. Tällä hetkellä koulumaailmassa vaihtuvuus on suurta. Erityisopettajat, kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat, resurssiopettajat, koulunkäyntiavustajat... onhan niitä, mutta tuntuu, että vuosi on aika lailla normi tällä hetkellä yhdelle ihmiselle yhdessä tehtävässä. Suurella osalla tehtävää tekevistä ei ole tehtävään muodollista pätevyyttä, joten paikat menevät aina keväällä hakuun.

Kyllä, yhteiskunnan pitäisi panostaa tähän, palkata ihmisiä perheiden tueksi. Lastensuojelussa sosiaalityöntekijät palavat nopeasti loppuun, koska töitä on liikaa, työntekijöitä liian vähän. Nuoren oma sosiaalityöntekijä saattaa vaihtua kerran kuussa, eikä kukaan hoida nuoren asioita.

Kyse on arvovalinnoista, tällä hetkellä lastensuojelussa itää pommi, joka johtaa syrjäytymiseen ja sitä kautta jengiytyminen lisääntyy. Ja tätä ei ratkaise maahanmuuton rajoittaminen vaan resurssien lisääminen ja muutos päättäjien ajattelussa.

 

[Ann Arbor]

Ukrainan sota ja sen mahdolliset seurannaisvaikutukset esimerkiksi nälkä- ja talouskriisien muodossa voivat toki vaikuttaa toteutumaan suurestikin, mutta suuntaus on se, että muuttovoitto pääkaupunkiseudelle tulee merkittävissä määrin Lähi-idän ja Afrikan suunnalta, suoraan tai välillisesti.

Ukrainalaisethan ovat kolmessa kuukaudessa nousseet suomalaisten, venäläisten ja virolaisten jälkeen neljänneksi suurimmaksi "kansallisuudeksi" maassamme. Heitä on jo nyt siis enemmän kuin somaleita, kiinalaisia, irakilaisia, vietnamilaisia ja muita suurehkoja väestöryhmiämme, tämä siitä huolimatta että ennen sotaa ukrainankielisiä oli maassamme alle 10 000. Sodan loputtua osa ukrainalaisista toki tulee palaamaan takaisin, mutta ison osan uskon myös jäävän..

 

[Ann Arbor]

Mitä tulee kansalliseen identiteettiin, elämme parhaillaan suurta murroskautta. Hegeliläinen nationalismi vaikuttaa edelleen yllättävän vahvana huomioiden alati globalisoituvan Eurooppamme arkipäivän realiteetti. Yksilön tarve identifioitua osaksi suurempaa joukkoa ei tule katoamaan mihinkään ja ennen pitkää uskon Euroopan kansallisvaltioidenkin omaksuvan muunnoksen uuden mantereen identifikaatiosta, missä itse kukin on osa samaa entiteettiä, vaikka taustat ovatkin globaalit. Pisimmällä tätä kehitystä lienee Britannia ja Ranska, missä yksilön asemaa osana valtavirtaetnisyyttä ei laajemmin kyseenalaisteta, vaikka sukujuuret olisivatkin muualta.

Täten myös suomalaisuuden käsite on muutoksessa. Näin yleisesti maahanmuuttomyönteisenä ihmisenä, mahanmuuttajien ja heidän Suomessa syntyneiden jälkeläisten toiseuttaminen ei ole suotavaa. Olemme jo ajat sitten ohittaneet ajan, jolloin "ulkomaalainen" yhteisössä oli tapaus, vaan erityisesti suuremmissa kaupungeissa eritaustaiset ihmiset ovat osa työpaikkoja, oppilaitoksia, harrastusporukoita jne.

Oma kysymyksensä ovat osittain "kantasuomalaiset" ja osittain ulkomaalaistaustaiset henkilöt. Henkilökohtaisesti pidän termiä "mamu" loukkaavana jokaista Suomessa syntynyttä kohtaan ja erityisesti mikäli toinen vanhemmista on niin ikään Suomessa syntynyt.

Optimistina uskon etnisten jännitteiden olevan yksi pienimmistä ongelmistamme tulevina vuosikymmeninä. Me suomalaiset (taustasta riippumatta) olemme yleisesti pragmaattisia, rauhallista elämää arvostavia ihmisiä, joille ennen kaikkea oma ja läheisten hyvinvointi on ykkösprioriteetti.

 

[Radiopää]

Eihän se, mikä on suomalaisen kotikieli, tarkoita mitään. Tai jos sitä kauhistelee, olisi syytä herätä tälle vuosituhannelle.

Ongelma on siinä, jos perheiden sisällä vanhemmat ja lapset elävät eri kulttuurissa. Ihan samanlaista se oli aikanaan, kun perheitä muutti maalta kaupunkiin. Tällaisten perheiden aikuiset elivät yhä agraarikulttuurissa ja lapset, sakilaiset, kaupunkilaiskulttuurissa. Jostain jengiläisistä tulee jossain vaiheessa rehellisiä kansalaisia, joistain taparikollisia vuosikymmeniksi.

Se, että joku kauhistelee, että Helsingissä on kohta enemmän kotikielenä jotain muuta kuin suomea puhuvia on kuin joskus kauhisteltiin, että Helsingissä on kohta enemmän maalaisia kuin kaupungissa syntyneitä.

Ei Suomi ole Ruotsin tiellä, vaan Suomi on omalla tiellään. Ruotsissa ei ole totuttu kriiseihin, ja siksi siellä ei osata tehdä asioita oikein. Suomessa on ja siksi täällä osataan puuttua asioihin. Se on Suomen tie.