On hyvä myös muistaa että esim. Helsingin väestönkasvu tulee tällä hetkellä maahanmuutosta ja syntyvyyden kasvusta. Ja syntyvyyden kasvua kiihdyttävät maahanmuuttajat. Siihen kun yhdistetään että Helsingissä on tällä hetkellä muuttotappiota, ja pois muuttajia ovat pääasiassa kantasuomalaiset, niin kyllä tilanne kymmenessä vuodessa muuttuu ihan reippaasti. Kyllä tässä vahvasti Ruotsin tietä mennään, vaikka olisi kiva uskotella itselleen muuta.Ylipäätään usein ihmetyttää, että Suomen hoetaan olevan Ruotsin tiellä, varsinkin maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Jo maahanmuuttajien määrän ero on valtava, mikä jostain syystä ohitetaan lähes aina, kun näistä asioista keskustellaan.
Enpä tiedä, empiria on toki sinänsä mukavaa, mutta tuskinpa sentään kauhean siirappista. Aina se silmittömän öyhöttämisen kuitenkin voittaa.Miten tuonne kuplaan pääsee?
Siellä lienee ihanaa, kun kaikki on ruusunpunaista ja kaikki tykkäävät toisistaan!
Ennusteen mukaan Helsingin seudulla olisi 2035 1,8 miljoonaa asukasta. Ei tuo 435t enemmistö ole.Pitäisiköhän meidän antaa pääkaupunki-status jossain vaiheessa takaisin Turkuun? Tai vaikka Kuopioon. Onhan se vähän kornia jos pääkaupungin väestöstä enemmistö on muita kuin suomalaisia. Suomessa tässä kuitenkin ollaan.
Missäs päin Suomea sinä asuitkaan vakituisesti?Miten tuonne kuplaan pääsee?
Siellä lienee ihanaa, kun kaikki on ruusunpunaista ja kaikki tykkäävät toisistaan!
Onhan se vähän kornia jos pääkaupungin väestöstä enemmistö on muita kuin suomalaisia. Suomessa tässä kuitenkin ollaan.
Kai se on ihonvärin perusteella määräytyvää. En nyt itse menisi yhdelle kaverilleni sanomaan että hän ei käy suomalaisesta kun vanhemmat ovat inkeriläisiä. Koko ikänsä asunut täällä, eikä puhu venäjää käytännössä ollenkaan.Oletko siis sitä mieltä, ettei maahanmuuttajataustainen henkilö voi olla suomalainen? Kasvava osuus kun ulkomaalaistaustaisista syntynyt ja kasvanut täällä, eikä käytännön arkielämässä eroa juurikaan ns. kantasuomalaisista. Lisäksi pienehköhän ulkomaalaistaustaisten osuus on Helsingissäkin, verrattuna vaikkapa Lontooseen tai Wieniin, eikä niiden pääkaupunki-statusta olla kyseenalaistamassa.
Olisi mielenkiintoista lisäksi mieltää, kuka sitten täyttää määritelmän "suomalaisesta". Jos kerta pelkkä Suomen passi ja kielitaito ei riitä. Jos satun näin "kantasuomalaisena" hankkimaan lapsia ulkomaalaistaustaisen naisen kanssa, ovatko he suomalaisia? Ovatko tänne pikkulapsena adoptoidut suomalaisia?
Suomalaiskaupunkien vaarantunut turvallisuustilanne huolestuttaa toki minuakin, eikä rikollisille pidä antaa yhtään siimaa, mutta liian laukalle ei keskustelun tarvitse mennä.
Kai se on ihonvärin perusteella määräytyvää. En nyt itse menisi yhdelle kaverilleni sanomaan että hän ei käy suomalaisesta kun vanhemmat ovat inkeriläisiä. Koko ikänsä asunut täällä, eikä puhu venäjää käytännössä ollenkaan.
Olihan tällä palstalla joku henkilö kertomassa miten Helsingin rautatieasemalla oli hirveä määrä muiden maiden kansalaisia. Kuulemma näkee ketkä eivät ole suomalaisia.
Ei ainakaan jostain muualta Suomeen muuttanut ole suomalainen. Heidän jälkeläisensä ovat vähän siinä ja siinä. Riippuen mihin kulttuurin heidät on kasvatettu. Maassa maan tavalla.Oletko siis sitä mieltä, ettei maahanmuuttajataustainen henkilö voi olla suomalainen? Kasvava osuus kun ulkomaalaistaustaisista syntynyt ja kasvanut täällä, eikä käytännön arkielämässä eroa juurikaan ns. kantasuomalaisista. Lisäksi pienehköhän ulkomaalaistaustaisten osuus on Helsingissäkin, verrattuna vaikkapa Lontooseen tai Wieniin, eikä niiden pääkaupunki-statusta olla kyseenalaistamassa.
Olisi mielenkiintoista lisäksi mieltää, kuka sitten täyttää määritelmän "suomalaisesta". Jos kerta pelkkä Suomen passi ja kielitaito ei riitä. Jos satun näin "kantasuomalaisena" hankkimaan lapsia ulkomaalaistaustaisen naisen kanssa, ovatko he suomalaisia? Ovatko tänne pikkulapsena adoptoidut suomalaisia?
Suomalaiskaupunkien vaarantunut turvallisuustilanne huolestuttaa toki minuakin, eikä rikollisille pidä antaa yhtään siimaa, mutta liian laukalle ei keskustelun tarvitse mennä.
Sellaista tuo tuppaa olemaan eurooppalaisissa metropoleissa. Tuskin Kööpenhaminassa kaikki puhuu tanskaa, tai Amsterdamissa kaikki hollantia. Molemmat muuten listattu maailman turvallisimpien suurkaupunkien joukkoon.Vuoden 2018 alussa vieraskielisen väestön määrä Helsingin seudulla oli 201 000 henkeä. Ennusteen mukaan vuonna 2035 vieraskielisten määrä Helsingin seudulla on 437 000. Vuoden 2035 suurimmiksi vieraskieliryhmiksi ennustetaan: 1. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmä, 2. Muu Aasia, 3. Muu Afrikka.
(Lähde: Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018–2035)
En tiedä millä tiellä ollaan, mutta ainakin muutos on nopeaa. Mielenkiintoista nähdä miten pääkaupunkiseudun yhtenäisyys, tuottavuus ja turvallisuustilanne kehittyvät tulevina vuosikymmeninä, skenaariot tuntuvat vaihtelevan voimakkaasti riippuen siitä keneltä asiaa tiedustelee.
Kehitys kehittyy ja diversiteetti tulee pääkaupunkiseudulla aina vain lisääntymään. Kannattaa vain yrittää ottaa oppia niistä eurooppalaisista kaupungeista, joissa kehitys on jo pidemmällä, eikä ole johtanut katujen muuttumiseen taistelutantereiksi.
Pitäisikö nyt muistaa että suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat eurooppalaisia kieliä puhuvat, siis venäjää ja viroa.
Sellaista laajaa segregaatiota kuin Ruotsissa on kuitenkin vaikea nähdä tapahtuvaksi täällä - populaatiot eivät vain yksinkertaisesti riitä.
Itse asiassa juuri tuota ennustetta voi joissakin puitteissa hieman epäillä - se tehtiin tietyn kehityskulun huipulla, ja jo hieman ennen sitä Suomen linja selkeästi tiukkeni ja tulijoiden määrä on ymmärtääkseni jäänyt ennustetusta, samalla kun venäläisten ja virolaisten määrä on kasvanut."Helsingissä vuonna 2035 suurimman kieliryhmän ennustetaan olevan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmä, seuraavina Muu Aasia sekä Muu Afrikka ennen Venäjän sekä entisen Neuvostoliiton alueen kieliryhmää, joka oli vielä vuonna 2018 Helsingissä kieliryhmistä suurin." (Lähde: Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018–2035)
Taloudellisen kontrastin esim. Ruotsiin sanotaan yleisesti olevan sangen selkeän, ja siis Suomen haitaksi.
Humanitaarisen maahanmuuton nettovaikutus Suomen huoltosuhteeseen lienee kuitenkin edelleen negatiivinen? Ainakin, jos puhutaan somaleista, irakilaisista ja afgaaneista?Yksi tekijä on taantuva demografiamme.
Itse asiassa tuokin on monimutkainen kansantaloudellinen laskutoimitus kun puhutaan yhteiskunnan kokonaiskysynnästä - vähintäänkin työvoimareservi kasvaa, mitä voi sitten aktivoida oikein suunnatulla yhteiskuntapolitiikalla. Tällä hetkellä tilanne ei ole hyvä, mutta tuskin mitenkään mahdoton ratkaista, jos poliittista tahtoa löytyy.Humanitaarisen maahanmuuton nettovaikutus Suomen huoltosuhteeseen lienee kuitenkin edelleen negatiivinen? Ainakin, jos puhutaan somaleista, irakilaisista ja afgaaneista?
Minäkään en ole toiveikas, noin ruohonjuuritasolla tilannetta seuraavana. Tietyistä maista tulevia yläkouluikäisiä ja nuorempiakaan poikia ei koulunkäynti keskimäärin kiinnosta pätkän vertaa. Kouluun tullaan miten sattuu, lähdetään milloin sattuu ja tehdään koulussa, mitä huvittaa. Huoltajiin ei saa yhteyttä tai he eivät ymmärrä, mistä on kyse. Opettajia pakotetaan joustamaan ja venymään näiden oppilaiden kanssa.Olisiko niin, että koulutuksen ja globalisaation & digitalisaation vaikutukset unohtuvat liian helposti?
Ruotsissa on jo ja Suomessakin on yhä enemmän taustalla kova murros kouluttamattomien ja vähän koulutettujen työmahdollisuuksissa. Digitalisaatio, globalisaatio ja muut vastaavat tekijät ovat hävittäneet satoja tuhansia työpaikkoja Suomessa ja Ruotsissa.
Edellisestä seuraa se, että pärjätäkseen yhteiskunnassa, humanitaaristen maahanmuuttajien ja heistä seuraavien sukupolvien tulee integroitua ja kouluttautua. Tässä ei ole onnistuttu Ruotsissa. Me ollaan luokkaa 25-35 vuotta jäljessä. Ei Ruotsissa maahanmuuttajat riehu, joskaan tämä ei pidä paikkaansa aina nuorten miesten osalta, jotka ovat tulleet Ruotsiin humanitaarisina maahanmuuttajina. Kelvollista sakkia pääosin, jotka ovat tyytyväisiä saadessaan turvallisemman ympäristön. Heidän lapset ja lasten lapset eivät jaa samaa tyytyväisyyttä, vaan ovat barrikadeilla heittämässä poliiseja kivillä yms. Pieni osa heistä on aivan hukassa ja se näkyy.
Meillä vuosien 2015-2016 Suomeen tulleiden humanitaaristen maahanmuuttajien lapset ja heidän lapsensa ovat avainasemassa. Miten onnistuimme, se nähdään joskus kymmenien vuosien päästä. Sitä ennen jo lähivuosina saadaan jonkinlaista pienempää kuvaa Suomen onnistumisesta.
Kovin toiveikas en ole. Varsinkin poikia syrjäytyy edelleen ja tämä koskee myös heikon koulutustaustan omaavia täysin suomalaisia. Heillä on kulttuurisesti paremmat mahdollisuudet selvitä, mutta kuten Ruotsissakin, voi pelätä tämänkin ryhmän olevan edustettuna riehuvissa nuorisjengeissä. Kuten aina ennenkin.
Minäkään en ole toiveikas, noin ruohonjuuritasolla tilannetta seuraavana. Tietyistä maista tulevia yläkouluikäisiä ja nuorempiakaan poikia ei koulunkäynti keskimäärin kiinnosta pätkän vertaa. Kouluun tullaan miten sattuu, lähdetään milloin sattuu ja tehdään koulussa, mitä huvittaa. Huoltajiin ei saa yhteyttä tai he eivät ymmärrä, mistä on kyse. Opettajia pakotetaan joustamaan ja venymään näiden oppilaiden kanssa.
Vantaalla on tilanteeseen hieman reagoitu. On palkattu sellaisia vanhempia ihmisiä kiertelemään kouluilla, jotka ovat oppilaan kulttuurista kotoisin. He ovat mukana oppitunneilla, auttavat tehtävissä, keskustelevat... resurssia vaan ei ole alkuunkaan tarpeeksi, eikä sen kohde läheskään aina ole koulussa, kun tukihenkilö tulee. Minun kouluuni palkattiin ensi vuodeksi uusi erityisopettaja, jonka tehtävänkuvaksi määritettiin yläkouluikäisten koulupudokkaiden tai riskiryhmässä olevien auttaminen. Ilmeisesti ei katsottu tässä olevan tarpeeksi työtä, kun nyt, kun henkilö on valittu, aletaankin lisätä muita työtehtäviä mukaan.
Juttelin eilen puhelimessa kaverini kanssa, joka on töissä itä-Helsinkiläisessä yläkoulussa. Hän kertoi, että yhdelle ryhmälle kemian opettaminen on ihan mahdotonta (muillekin vaikeaa). Ryhmässä on kaksi alunperin suomenkielistä, muilla 16:lla äidinkieli on joku muu. Poikaoppilaat lähinnä jauhavat pommien tekemisestä. Kukaan ei suostu laittamaan työtakkia päälleen tai hakemaan välineitä, jotta voisi tehdä oppilastöitä. Koulumenestys jää hyvin heikoksi, tulevaisuudelta ei kannata ihmeitä odottaa.
Minusta niiden aikuisten pitäisi vielä olla koulun "omia", pysyviä aikuisia. Sellaisia, jotka pystyvät luomaan vuorovaikutuksen lapsen kanssa jo siinä hetkessä, kun homma alkaa mennä pieleen. Heikossa asemassa olevien lasten ympärillä olevat aikuiset eivät voi koko ajan vaihtua. Tällä hetkellä koulumaailmassa vaihtuvuus on suurta. Erityisopettajat, kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat, resurssiopettajat, koulunkäyntiavustajat... onhan niitä, mutta tuntuu, että vuosi on aika lailla normi tällä hetkellä yhdelle ihmiselle yhdessä tehtävässä. Suurella osalla tehtävää tekevistä ei ole tehtävään muodollista pätevyyttä, joten paikat menevät aina keväällä hakuun.Tähän olisi helppo ratkaisu, lisää aikuisia kouluihin ja moniammatillista yhteistyötä. Kyse on vain poliittisesta tahdosta, resurssien suuntaamisesta ennaltaehkäisyyn seurausten sijaan.
Minusta niiden aikuisten pitäisi vielä olla koulun "omia", pysyviä aikuisia. Sellaisia, jotka pystyvät luomaan vuorovaikutuksen lapsen kanssa jo siinä hetkessä, kun homma alkaa mennä pieleen. Heikossa asemassa olevien lasten ympärillä olevat aikuiset eivät voi koko ajan vaihtua. Tällä hetkellä koulumaailmassa vaihtuvuus on suurta. Erityisopettajat, kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat, resurssiopettajat, koulunkäyntiavustajat... onhan niitä, mutta tuntuu, että vuosi on aika lailla normi tällä hetkellä yhdelle ihmiselle yhdessä tehtävässä. Suurella osalla tehtävää tekevistä ei ole tehtävään muodollista pätevyyttä, joten paikat menevät aina keväällä hakuun.
Ukrainalaisethan ovat kolmessa kuukaudessa nousseet suomalaisten, venäläisten ja virolaisten jälkeen neljänneksi suurimmaksi "kansallisuudeksi" maassamme. Heitä on jo nyt siis enemmän kuin somaleita, kiinalaisia, irakilaisia, vietnamilaisia ja muita suurehkoja väestöryhmiämme, tämä siitä huolimatta että ennen sotaa ukrainankielisiä oli maassamme alle 10 000. Sodan loputtua osa ukrainalaisista toki tulee palaamaan takaisin, mutta ison osan uskon myös jäävän..Ukrainan sota ja sen mahdolliset seurannaisvaikutukset esimerkiksi nälkä- ja talouskriisien muodossa voivat toki vaikuttaa toteutumaan suurestikin, mutta suuntaus on se, että muuttovoitto pääkaupunkiseudelle tulee merkittävissä määrin Lähi-idän ja Afrikan suunnalta, suoraan tai välillisesti.