Aika tavalla urheilun lainalaisuuksille tyypillinen tuli tuosta viimeiseksi jääneestä ottelusta muistettaessa matsin lähtökohdat.
Ottelusarjan vaikeassa paikassa vielä kotikentälleen hienosti kääntänyt joukkue eli Happee aloitti muutamassa tunnissa loppuunmyydyn katsomon edessä hurmiossa ja johti ensimmäisellä erätauolla maalilla, jonka tilastot olivat kauden aiemmiltakin vaiheilta kovin tuttua luettavaa; Mika Kohonen syötti ja Lasse Riitesuo teki.
Toiseen erään kokenut vierailija laittoi kuitenkin uuden vaihteen päälle ja käänsi kolmessa minuutissa johtoaseman itselleen. Kun vielä toisen erän jälkimmäisellä puoliskolla SSV teki kaksi maalia, oli peli selvä.
Päätöserässä Happee kyllä yritti, mutta SSV puolusti maltilla ja napautti lopussa vielä muutaman nöyryytysosuman kotijoukkueen maaliin, eikä siinä Kohosen kavennustykki paljoa lohduttanut.
Harmittaahan tämä, mutta kokonaisuudessaan positiviiset muistot varsinkin tästä lopusta ja Jyväskylän kovasta salibandybuumista kuitenkin jäivät. Tälle kaudelle vahvistuneella joukkueella Happeen historian ensimmäistä mitalia haettiin, ja se tuli.