Itse toivon, että yksi kausi ylihinnoiteltua erehdystä/paniikkihankintaa (Pooley/Skaliclky lähtivät) nimeltä Jere Karjalainen riittää. Yksi maali viimeiseen 30:een otteluun runkosarjassa kertoo oleellisen.
Ei paljoa napannut.
Helsinkiläinen palkkasoturi, joka menee uran viimeisten rahantekovuosien aikana sinne, missä isoin seteli vilahtaa. Yksi suurimmista epäonnistumisista pelaajahankintapuolella (palkka vs tulos) viime kausien aikana.
Eikä ehkä ole myöskään ihan realistista odottaa Karjalaiselta yhden Tappara-kauden tasoisia suonenvetoja. Aikuisiällä miehen keskiarvo täydellä 60:n ottelun kaudella on Liigajäillä keskimäärin 30 pistettä (15+15, PPG 0,50). Lukossa 0,44.
Se ei ole kamala, mutta tulosyksikön palkkauksella pitää olla lähempänä Hakulisen (0,70) Revon (0.63) lukemia.
Puhumattakaan 2000-luvun parhaista kotimaisista laitureista Lukossa: Haataja (0,93), Vahalahti (0,80) Dahlman (0,75), Tukonen (0,64), Pesonen (0,60).
Karjalaisen 0,44 on sama kuin Linus Nymanilla koko Lukko-ajalla, jonka lukemissa mukana kaksi A-junnuikäisenä pelattua kautta Raumalla.
Itsekin olisin mielummin ottanut Kestnerin kuin Karjalaisen, mutta samaan hengenvetoon voi todeta, että noilla summilla Lukko saa hankittua selvästi parempaa.
Mielummin näkisin maksettavan reiluummin vaikka näille, reilusti alle 30-vuotiaille, edelleen eteenpäin menossa oleville talenteille kuten
Iikka Kangasniemi,
Petteri Puhakka,
Tyler Kelleher. Jokainen heistä pelaa merkittävästi pienemmällä korvauksella kuin Karjalainen.
(Kellään yo. esimerkeistä ei myöskään ainakaan virallisesti ole vielä sopimusta tulevasta kaudesta.)
Koko kauden 22-23 osalta merkittävimmät hutihankinnat olivat mielestäni kovalla statuksella ja isolla korvauksella Lukossa pelanneet Jere Karjalainen ja tshekkipakki Tomas Pavelka.