Ahokas sai tämän kuulostamaan juuri siltä että nämä käskyt tulisivat ylempää. En tiedä onko asia näin mutta pitää muistaa että onhan nämä kuuluneet myös Ahokkaan pelikirjaan hyvin vahvasti. Oikeastaan aina. Ahokkaan joukkueilla on myös usein ollut ongelmia/haasteita hyökkäyspelin kanssa pl. KooKoon ensimmäinen kausi. Tepsissä hyökkäyspelaaminen ei kehittynyt ollenkaan kahden kauden aikana.
Olet oikeassa, ettei Ahokas ole ollut urallaan mikään hyökkäyspelaamisen organisoinnin mestari, vaikka joissakin pesteissään se on ajoittain näyttänytkin kelvolliselta. Mutta kysymys ei mielestäni ole siitä, että nähtiinkö kuluneella kaudella kentällä enemmän Ahokkaan kuin urheilujohdon kädenjälkeä. Vaan siinä seikassa, että joku joukkueen ulkopuolinen ylipäätään on katsonut tehtäväkseen puuttua päävalmentajan tontille. Täysin kestämätöntä, jos vastaavanlainen tulevaisuudessa jatkuu. Yhtä kestämätön tilanne on sekin, jos itseään kunnioittava päävalmentaja tällaiseen missään olosuhteissa alistuu.
Kannattaa katsoa käynnissä olevia pleijareita ja joukkueita, jotka vielä ovat niissä mukana. Yksikään niistä ei pelaa korostetusti oman alueen träppiä ja keskity vain puolustamaan vaan raikasta hyökkäyspeliä vetää joka joukkue.
Uramankin kannattaisi katsela näitä pelejä. Voisi toivottavasti silloin ymmärtää, että hyökkäyspelillä nykykiekossa voitetaan eikä puolustamiseen keskittymällä.
Jääkiekko kehittyy, mutta Vierumäki-kiekko on valitettavasti jämähtänyt paikoilleen menneisyyteen.
Sen verran voisin kommentoida, että tämä paljon viime aikoina tikunnokassa ollut vierumäkeläisyys/Meidän Peli ei ole itsessään mielestäni synti. Pikemminkin tuo
jukkarautakorpien vanhentunut ja ummehtunut näkemys siitä, jonka suuntaiselta Ahokkaankin ajan Tepsin pelaaminen pääasiassa kentällä näytti, pakko myöntää. Olkoon taustalla tapahtunut mitä tahansa.
Esimerkiksi nuoremman sukupolven ammattimiehet Tommi Niemelä ja Olli Salo ovat tuon Meidän Pelin koulukunnan kasvatteja, mutta peli mitä ko. herrojen nykyjoukkueet toteuttavat, on modernia 2020-luvun versiota. He ovat kyenneet uudistumaan lajin evoluution mukana, ja kehittäneet näkemyksiään pelillisiin asioihin liittyen. Tulevaisuus on molemmille valoisa. Sen sijaan en yhtään noita aiemmin mainittuja paikalleen jämähtäneitä
rautakorpien kaltaisia dinosauruksia Turkuun kaipaa.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Seuraavassa pohdin hieman Rauli Uramaa kaikkien tähänastisten sanojen, ja ennen kaikkea tekojen pohjalta, ilman mitään ylimääräisiä antipatioita tätä raumalaista urheilujohtajaamme kohtaan.
Kokonaistilanne huomioon ottaen Miettisen valinta oli todellinen yllätys. Herää kysymys, että mistä valinta kertoo? Rauli on saanut viime aikoina ansaitusti kosolti kritiikkiä - vaikka vastaavanlainen paskakuorma tuppaakin monesti kasautumaan silloin, kun joukkueen kausi on päättynyt tavalla, kuten Turussa pari viikkoa sitten kävi. Olkoonkin, etten henkilökohtaisesti olisi ollut tässä kohtaa Ahokkaan potkujen kannalta, jos kyseessä siis potkut oli. Vaikka kokonaiskuvassa Miettiseen vaihtaminen onkin mahdollisesti TPS:lle hyvä asia. Jussi osaa varmasti itse kertoa paremmin, oliko jatkamiselle edes edellytyksiä, tai oliko mukana myös omia lähtöhaluja. Palaan tähän saagaan mahdollisesti paremmalla ajalla.
On kuitenkin ilmeisen selvää, että tässä haetaan enemmän yleisöön menevää, hyökkäävämpää lätkää, joka ajaa vastakarvaan keskivero-Pentin mielikuvasta vuoden 2023 väsyneestä Liigakiekosta. Jos edelleen unohdetaan henkilökohtaiset negatiiviset tunteet Uramasta, niin olisiko mahdollista, että siellä on pyritty vastaamaan kysyntään, ja oltu jopa valmiita muuttamaan näkemyksiään nykykiekon voittamisen vaateista, vastoin kaikkia kannattajien odotuksia? Täällä moni on tuon ympäripyöreän Hunajacastin jälkeen virheellisesti kertonut, kuinka Urama väitti ainoastaan puolustusvoittoisen kiekon olevan "voittavaa". Näinhän Rauli ei tosiasiassa sanonut, vaan tuon sammakon päästi ilmoille kaksikko Silvennoinen-Perttula, jota Urama korkeintaan naureskellen tilannetta lukemalla myötäili. Päinvastoin Urama totesi, että hyökkäyspelaamisen parantaminen on prioriteetti, siihen kaaduttiin.
Jos mennään ajassa pari vuotta taaksepäin, aikaan jolloin Jussi Ahokkaan julkistettiin olevan TPS:n uusi päävalmentaja kaudelle 2021-2022. Tuolloin harvalta tuli kritiikkiä valintaa kohtaan - eihän Jussin koettu yleisen mielikuvan perusteella olevan minkään träpin ja sumputtamisen sanansaattaja. Voidaan varmaan sanoa, että Ahokkaan Tepsille oli odotusarvo jatkaa Helmisen viitoittamalla, raikkaalla tiellä. Toki viilaamalla kentällä taktisen osaamisensa pohjalta viisikon rakennetta kohti entistä uskottavampaa urheilullista tasoa.
Helminen oli väliaikainen ratkaisu ennen Ahokasta, Jussi haluttiin Turkuun vetämään pidempää projektia. Toisin sanoen, ei haluttu tarjota sidosryhmille tämänkaltaista tuotetta, jota parin kauden aikana kentällä nähtiin. Ohimennen mainittakoon, että uskon kyllä Jussi luovan nahkansa vielä uudelleen, kyseessä vielä nuori, lupaava valmentaja.
Moni täällä
(allekirjoittanut mukaan lukien), on odottanut seuraavan päävalmentajan olevan joku liiton unisen, vanhentuneen meidän pelin seppä, kuten Lämsä tai Erkan poika. Nyt niin ei kaikkien kannattajien helpotukseksi käynyt, vaan saatiin aivan toisenlaiseen kiekkoon profiloitunut päävalmentaja. Jos ei tämän valinnan takana ollut uudistumaan pyrkinyt Urama, niin yksi vaihtoehto voi myös olla, että Raulilta ei edes kysytty, ja herralle etsitään jo jatkajaa. Tätä asiaa voisi puoltaa tuo perjantainen tiedote, jossa Uraman nimi loisti poissaolollaan.
Tämän tekstini ei missään muodossa ole tarkoituksena olla mikään Uraman puolustuspuhe, kuten ehkä jotkut ovatkin huomanneet viimeisten viikkojen aikana kirjoittamieni viestien pohjalta, joissa olen suorastaan hyökännyt urheilujohtoa/Uramaa kohtaan
(osittain ehkä liikaakin luottamalla huhupuheisiin sen syvällisemmin pureksimatta). Syynä ovat olleet nuo huhut epäammattimaisista toimintatavoista joukkueen ympärillä. Haluaisin ennemminkin herättää keskustelua, että onko objektiivisesti ajateltuna kaikkien kolmen vuoden tapahtumien perusteella Urama niin pihalla kaikesta, kuin yleinen tunnemyllerrys palstalla ollut.
Sasha Huttusen twiitit ovat oma lukunsa, aika näyttää mikä siellä on ollut totta, ja mikä ei. Kuten myös case Kiviharju, jota ei missään olosuhteissa olisi saanut antaa tapahtua, siihen selvinnee "syylliset" tulevaisuudessa
(itselleni todella merkityksellinen asia, tässä hetkessä näyttää isolta pyllistykseltä kannattajien suuntaan). Vaikka kaikki Huttusen twiitit eivät olisikaan totta, niin ei tietenkään savua täysin ilman tulta. Johtamistavoissa on selkeästi puutteita, eikä kaikki arjessa työnjakoineen ole selvästikään ollut terveellä pohjalla, etenkään kuluneen kauden valmennustiimin ja u-johdon välisissä suhteissa.
Joudun hieman aiempiin mielipiteisiini verrattuna osoittamaan sormella enenevissä määrin Ahokasta. Vaikka ympärillä olevat toimihenkilöt pyrkisivätkin vaikuttamaan tekemisiisi, niin on päävalmentajan vastuulla vastata siitä kokonaiskuvasta mitä kentällä ja kopissa tapahtuu. On naiivia ajatella, että joku vain ylhäältä päin sanelee sinulle pelitavallisia ohjeita, ja päävalmentaja mukisematta ottaa muutosehdotukset käytäntöön. Toisin sanoen Ahokkaan varpaille ei astuta, jos Ahokas vain niin päättää. Jos vastahakoisuus johtaa esimerkiksi siihen, ettei jatkosopimusta tarjota, niin sitten se on niin - Ei Jussilta työt suomikiekossa lopu. Tämä ei tarkoita, että nuo puuttumisyritykset olisivat hyväksyttäviä, jos sellaisia on ollut.
Pelaajarekryistä vastaavat tahot ovat myös epäonnistuneet liian isolla prosentilla, tässäkin Uramalla lienee lopullinen vastuu. Mutta ainakin siinä urheilu(toimen)johtajan tärkeimmässä tehtävässä, päävalmentajien palkkaamisessa, ei ole menty aivan metsään. Paljon on varmasti tekemistä seuran sisällä tällä hetkellä, jotta kaikki toimintatavat olisivat kestävällä pohjalla. Tai että kaikilla paikoilla olisi parhaat mahdolliset ammattilaiset töissä.
Mutta henkilökohtaisesti jään odottelemaan ennen barrikadeille lähtöä, minkälaisia signaaleja saadaan ja minkälaisia toimenpiteitä virheiden korjaamiseksi lopulta tehdään, ja saadaanko vastauksia kaikkiin kuluneiden viikkojen huhuittuihin/väitettyihin perseilyihin. Saako esimerkiksi Miettinen rakentaa mieleisensä valmennusryhmän, ja minkälaisia pelaajia tulee sisään. Pitäisikö sitten Rauli Uramalle antaa kenkää - hyvin mahdollisesti.