Rainbow'n biisejä

[adolf]

Child In Time ja Stargazer samana iltana livenä Helsingissä.

Ja vielä peräkkäin. Stargazeria toki odottikin, mutta Child In Time tuli yllätyksenä.

Hyvin veti tuo laulaja minusta. Hukkui vähän ääni joissain biiseissä, kuten esim. juuri Stargazerissa, mutta paljonhan tuo minusta Gillania muistutti.

 

[Sledge Hammer!]

Tähän ketjuun tuli kirjoitettua aiemmin että ei pidä valittaa kun Maestro kaivoi viimein Stratonsa kaapin perukoilta joten keskitytään positiivisiin. Uudet sovitukset Since You've Been Gonesta ja Greensleevsista toimivat erinomaisesti. Majesteettinen Silver Mountainin riffi päässyt aina oikeuksiinsa vasta livenä ja Soldier of Fortune pitääkin soittaa akustisella. Romero ei ole maailman karismaattisin laulaja, mutta kaverin keuhkot pääsivät oikeuksiinsa Child in Timessa joka oli minulle keikan kohokohta ja sai kitaristimmekin suosionosoituksiin.

Blackmore veteli lavalla hyvin ja johti orkesteria tuttuun tyyliinsä hieman sivussa, poissaolevan tuntuisena, mutta sehän on hänen tapansa ja jos ei huvita vetää encoreita niin sittenhän ei vedetä. Soittivat kuitenkin kaksi tuntia joten rahoille sai vastinetta. Edelleen hauskaa Blackmoren sooloilu: vedetään lonkalta niin kauan kuin huvittaa ja sitten vasen käsi ylös merkiksi orkesterille että nyt riittää tätä biisiä. Ihan Kulttuuritalon 1995 ilotulitukseen ei ylletty, mutta tyytyväisenä lähdin keikalta pois. Koska luutun soittelu ei kiinnosta niin tuskinpa miehen soittoa enää livenä näkee ja kuulee. Sniif.


Ja vielä: löiköhän Blackmore sitä urpo-basistia (jonka nimeä en nyt vaivaudu edes googlettamaan) keikan jälkeen turpaan ja voittaako HIFK tänään?

 

[heavy]

mutta sehän on hänen tapansa ja jos ei huvita vetää encoreita niin sittenhän ei vedetä.

Nettihuhut sanovat että bändi ei voinut jatkaa koska kello oli yli sovitun lopetusajan eli 23:n, joten järjestäjien piikkiin taitaa tämä sekoilu mennä...

Blackmore sitä urpo-basistia (jonka nimeä en nyt vaivaudu edes googlettamaan)

Hemmo oli Blackmore's Nightin basisti, eiköhän jo vuosia (kymmeniä?) jatkunut yhteistyö säily ..

Voittaa

 

[Sledge Hammer!]

Jep. Myös promoottori infosi ajat jonka mukaan mentiin. Hieman siis ihmetytti että mitään ”thank you and good night” heittoa ei tullut jos/kun tiesivät että ohi on.

 

[adolf]

Edelleen hauskaa Blackmoren sooloilu: vedetään lonkalta niin kauan kuin huvittaa ja sitten vasen käsi ylös merkiksi orkesterille että nyt riittää tätä biisiä.

Panin minäkin merkille että kosketinsoittajalle annettiin merkki että nyt saat ruveta soittamaan. Muutaman kerran Ritchie kiilasi myös ihan miten lystäsi muiden soittajien päälle, mutta se nyt hänelle suotakoon.

 

[Jokeriarska]

Olisiko Riku vain kyllästynyt synttärivouhotukseen ja siksi jäi encoret soittamatta? En ihmettelisi. Toisaalta, siellä nyt olisi tullut kliseiset "Black Night" ja "Smoke on the Water", joista en niinkään olisi välittänyt. Ja muutenhan vaikutti olleen ihan mukavalla hassuttelupäällä ajoittain.

Laulu oli omaan korvaan ihmeellisen taakse miksattu, mutta Stratocasterihan siinä pääosaan oli tarkoitettukin. Soitannollisesti hyvän kuuloista suurimman osan.

 

[Pavlikovsky]

Soundin arviokaan ei nyt suoranaisesti ylistänyt kitarasankariamme: Livearvio: Rainbow-keikan jälkeen ymmärtää paremmin, miksi Deep Purple ei lämpene reunionille Ritchie Blackmoren kanssa - Soundi.fi

Mielenkiintoista. Osa näki lavalla vittuuntuneen tilulegendan ja osa koko nuoruusvuosiensa valaistuksen. Onneksi näemme ja ennen kaikkea kuulemme musiikin eri tavoin.

 

[heavy]

Soundin arviokaan ei nyt suoranaisesti ylistänyt kitarasankariamme:

Mielenkiintoisia näkemyksiä, siinä missä Soundin kirjoittelija haukkuu Blackmoren soittoa surkeaksi Hesarissa pohditaan Ritchien tarkoituksella sovitelleen kappaleitaan eri versioiksi Totuus lienee jossain ulkona, sateenkaaren takana.

 

[SOF1969]

Mielenkiintoista. Osa näki lavalla vittuuntuneen tilulegendan ja osa koko nuoruusvuosiensa valaistuksen. Onneksi näemme ja ennen kaikkea kuulemme musiikin eri tavoin.

Harvoin on tullut vastaan keikkaa, joka on jakanut mielipiteet yhtä äärilaitoihin. Itselleni Rainbow on bändi nro 1., mutta en lähtenyt tähän keikkaan kovin suurin odotuksinkaan, joten en pettynytkään. En myöskään ollut mitenkään haltioissani. Olen nähnyt bändin jo 80-luvun alkupuolella, toki se suurin kokoonpano (Blackmore/Dio/Powell) jäi näkemättä.

On tavallaan hassua miten valtavasti toivottiin että äijä kaivaa valkoisen Fenderin esiin vielä kerran, mutta ei monikaan ajatellut että jos se ei toimikaan. Eikä se nyt vaan toiminut. Tuskin Ynkkäkään vetää 73-vuotiaana samaa tilua kuin Marching Outilla. Näin se vaan on. Helppo se on mustien blues-äijien vinguttaa kieltä kasikymppisenäkin. Ei siinä mitään eroa huomaa.

Lähdenkin tästä tuuppaamaan L.A. Connectionin soimaan. "Hey, carry home my broken bones and lay me down to rest".

 

[Pavlikovsky]

Harvoin on tullut vastaan keikkaa, joka on jakanut mielipiteet yhtä äärilaitoihin. Itselleni Rainbow on bändi nro 1., mutta en lähtenyt tähän keikkaan kovin suurin odotuksinkaan, joten en pettynytkään. En myöskään ollut mitenkään haltioissani

No joo, joskus näissä tapauksissa tapaa sellaista sokeaa fanittamista eli on päätetty jo ennen keikkaa, että keikka on parhautta vaikka Blackmore olisi soittanut keikalla 3 kappaletta ja nekin guitar hero - pelillä playbackina. Ei viitsitä myöntää, että se suuri sankari onkin hieman hidastunut rokkiseniili minkä näkee ja kuulee kaikesta. Ollaan täysin immuuneja kritiikille.

Enemmän mä aistin pettymystä yleisöstä, kun lompsin autolleni keikan jälkeen. Mun mielestä tää oli sellainen 7+ kouluarvosanoilla. Ei se mitään spinal tapia ollut, mutta ei mikään legendan haltuunottokaan.

 

[Joe Plop]

Kyllähän noista videoista tuli vähän sama fiilis kun Led Zeppelinin Celebration Day's dvd:ta katsoessa. Blackmore ja Page on oman aikansa suurimpia sankareita mutta nyt on aika mennyt ohi. Vanhoja ukkoja jo. Soitto vähän laiskaa ja epävireistä... Deep Purple -93 jäi itselleni viimeiseksi ja ainoaksi kerraksi kun Blackmoren näin livenä ja hyvä niin... Ja Dionkin ehdin nähdä soolona joten ei nyt ihan kamalasti jäänyt harmittamaan vaikka alkuperäisistä suunnitelmista poiketen tämä keikka jäikin näkemättä...

 

[lemponen]

Eilen oli taas Blackmoren poppoo konsertoinut ja tällä kertaa Berlinissä. Burn oli tullut encorena (setlist.fm:n mukaan). Lisäksi oltiin kuultu myös Rainbow rising niminen todellinen harvinaisuus. Käsittääkseni siis Rainbown toinen levy kokonaisuudessaan, tai sitten ehkä tuolla tarkoitetaan pelkästään Stargazeria.

Perjantain Helsingin keikasta sellainen fiilis vielä, että itse koin taas suunnatonta vaivaantumista yleisön laulattamisesta. Siinähän ei suomalaisyleisö perinteisestikään kunnostaudu, allekirjoittanut eritoten. Lauloi bändi sitten suomeksi tai englanniksi, meikäläinen ei kyllä lähde noihin mukaan. En vaikka osaisin mielessäni vaikka kuinka hyvin sanat. Romero yritti perjantaina turhankin paljon saada laulatettua yleisöä. Ehkä se oli hänen mielestä hauskaa, mutta minua nuo kyllä ketuttaa.

Helsingissä oli halli melkein loppuunmyyty, eli olisiko siis joku 12 000 henkeä? Onko noita katsojamääriä yleensäkään mihinkään tilastoitu? Paljonko oli porukkaa ollut aiemmin Moskovassa, Pietarissa ja eilen Berliinissä?

 

[Kiekkokatsoja]

Keikka kuuluu siihen sarjaan, johon olisi pitänyt osallistua. Mutta minusta hinta/laatusuhde meni perseelleen, jo kauan sitten, kun lippujen hinta nousi 50e+. Ja siihen matkat, juomat ja mahdollinen yöpyminen päälle.
Tai sitten olen siksi tuota mieltä, kun olen köyhä. No kummin vaan, taikka molempia.
Arvostan paljon näitä baari cover keikkoja, jossa pääsee lähelle bändiä, ja soitto coverina kuulostaa usein tosi hyvältä.
Onkos tietoa näistä tulevista (kotimaisista, tai ulkolaisista) purple/rainbow cover jutuista, muuta kuin että Doogie White keikkailee pian.

 

[Sledge Hammer!]

Bonnet kiertää taas yhtyeensä kanssa Suomea ja eilen olivat Helsingissä. Down to Earthiltä kuusi biisiä settilistassa plus tutut MSG ja soolovedot sekä pari uudempää vetoa. Bonnet on itseasiassa melko ahkera levyttäjä. Uutta materiaalia, milloin Graham Bonnet Band ja milloin Alcatrazz nimellä tulee parin vuoden välein.
Itse keikka oli yllättävänkin piristävää kuunneltavaa ja katseltavaa; hyvät soundit ja bändi. Pääasia että laulaja oli hyvässä kunnossa vaikka ex-bändikaverit todenneet että osa tulee nauhalta. Ei kyllä eilen tullut.

 

[Sledge Hammer!]

Somekuplaani tuli tieto että Joe Lynn Turner olisi tulossa Tampereelle keikalle. Harvoja länsimaisia artisteja jotka kiertää edelleen Venäjää. Toivottavasti kukaan ei osta lippuja tälle Putinin trollin keikalle.