Rodion kirjoitti:
Eli jos asunto on miehen nimissä, niin on aivan luonnollista ettei nainen maksa asumisesta mitään?
En tarkoittanut ihan tuota. Tarkoitin, että on luonnollista, että nainen ei maksa miehen omaisuuden kartuttamisesta aiheutuvia kuluja. Toki jos mies kustantaa asumisen tarjoamalla oman asuntonsa yhteiseen käyttöön, naisen voi odottaa vastavuoroisesti kustantavan jotakin muuta kuten esimerkiksi ruokakulut.
Jos asunto on miehen, mahdolliset lainanhoitokulut ovat miehen omaisuuden kartuttamista ja yhtiövastike miehen omaisuuden ylläpitoa, joten olisi aika hassua, jos ko. esimerkissä ilmeisesti muutenkin vähävaraisempi nainen siihen osallistuisi. Tietysti voidaan ajatella niinkin, että tässä tapauksessa mies voisi vuokrata puolet asunnostaan naiselle. En sano, että niin pitäisi tehdä, mutta se on yksi vaihtoehto, jos halutaan olla taloudellisesti reiluja.
Tiedän tapauksen, jossa nainen asui ilmaiseksi miehen asunnossa ja vuokrasi oman asuntonsa ulkopuoliselle (piti tietysti vuokrarahat itse kuten sinänsä oikein onkin). Ihmettelinkin silloin, miksei mies pyytänyt naiselta vuokraa miehen asunnossa asumisesta. Hommahan päättyi tietysti niin, että pienempituloinen nainen muutti puolen vuoden suhteen jälkeen pois ja alkoi esittää vielä taloudellisia vaatimuksia, vaikka oli asunut puoli vuotta ilmaiseksi ja kaikki muut yhteiset kulut oli jaettu tulojen mukaisessa suhteessa. Mies tajusi naisen rahavaatimukset pelkäksi ahneudeksi vasta kun vähän väänsin hänelle rautalankaa.
Toisaalta tiedän myös tapauksen, jossa mies asuu naisen omistamassa asunnossa ja maksaa asumisestaan avovaimolleen vuokraa. Pitkään ovat olleet jo yhdessä ja hyvin tuntuu menevän.
Rodion kirjoitti:
Voisin sanoa, että kovin epätasaisesti jakautuva tulosuhde ja samalla epätasaisesti jakautuva menosuhde, ei tee hyvää parisuhteelle.
Tarkoitat siis ettei huomattavasti itseään varakkaamman tai köyhemmän kanssa kannata muuttaa yhteen? Tuo pitää jokaisen itse ratkaista. Turha siihen on ulkopuolisen mitään ehdotonta kieltoakaan esittää.
Rodion kirjoitti:
Jos mies tuo kotiin 90% tuloista, yhteiset menot vie 50% ja naisen menot 30%, niin jossain vaiheessa sitä miestä alkaa vituttaa, kun ei saa käyttää omaa palkkaa. (rajataan tarkastelusta pois yli 100 000 euroa vuodessa tienaavat yksilöt)
Noin saattaa olla. Toisaalta harvemmin tulot jakautuvat noin epätasaisesti, ellei kyse ole juuri poisrajaamistasi yksilöistä. Jos taas suuri tuloero johtuu siitä, että nainen on kotona hoitamassa lapsia, jotka ovat samalla miehenkin lapsia, nainen on käytännössä ansainnut osan miehen tuloistakin. Silloin miehen on ihan turha väittää, että "Tämä kaikki on mun omaa rahaa ja nainen elää siivellä".
Rodion kirjoitti:
Mielestäni paras ratkaisu olisi se, että on yhteinen kassa, josta maksetaan yhteiset menot (asuminen, ruoka, taloustarvikkeet, siivoja ja muut) ja sitten molemmat tallettavat ko. tilille määrätyn verran kuukaudessa. Tässä voi olla pientä hienosäätöä, että tulojen vuoksi mies laittaa 60% ja nainen 40%, mutta ei juuri suurempaa eroa.
Jos asunto on kokonaan miehen, kustannusten todellinen tasajako edellyttäisi sitä, että mies myisi puolet asunnostaan naiselle, minkä jälkeen asuntoon liittyvät omaisuudenhoitokulut on luontevaakin jakaa tasan. Rahan pitää tässäkin kaupassa myös liikkua puolisoiden välillä. Vastikkeettomasta lahjasta pitäisi maksaa lahjavero ja siitä tulee muutenkin pelkkiä ongelmia, jos esimerkiksi lahjanantajalle tulee velkaongelmia vaikkapa yritystoiminnan kautta. Omistusasuntohan ei ole ensisijaisesti kustannus vaan pikemminkin merkittävä sijoitusvarallisuus, jota voi samalla käyttää asumiseen.