No niin, kausi on ohi eli on aika laittaa tämäkin ketju pakettiin.
Kausi päättyi 1-0 voittoon Bristolista, taulukossa sijoitus 12. pistemäärällä 60 ja maalierolla 0. Sijoitus on kyllä juurikin se, mitä tältä kaudelta odottelin. Kauteen mahtui valmentajan vaihdosta ja muuta mukavaa, Ramseyn tilalle tullut JFH, eli Jimmy, sai kyllä peliin jonkinlaista järkeä, mutta ei se nyt riittänyt tämän pidemmälle. Tästä on hyvä jatkaa kohti ensi kautta. Ensi kausi ei välttämättä ole niin kovatasoinen kuin mitä tämä kulunut kausi oli, ylhäältä on tulossa Aston Villa, sekä joku kolmikosta Norwich, Sunderland, Newcastle. Tämähän saattaa selvitä jo tänä iltana, mikäli Sunderland voittaa Evertonin kotonaan, niin tippujina ovat Newcastle ja Norwich. Nämä joukkueet tulevat Burnleyn, Middlesborougin, sekä palyoff voittajan tilalle (Brighton, Hull, Derby, Sheff. Wednesday). Alhaalta taas kerrosta ylöspäin matkaa pikapaluun championshipsiin tekevä Wigan, ties kuinka monennen nousun peräkkäin tekevä, Jimmy Floyd Hasselbainkin ex seura Burton Albion, sekä joku nelikosta Walsall, Millwall, Bradford, tai Barnsley. Pykälää alemmas lähtevät Bolton, MK Dons, ja Charlton. Luottavaisin mielin siis ensi kaudella nousua tavoittelemaan.
Ärrät luopui kauden päätteeksi seitsemästä pelaajasta, uutta työnantajaa saavat etsiä Rob Green, Clint Hill, Alejandro Faurlin, Armand Trarore, Yun Suk-Young, Samba Diakte, ja Oscar Gobern. Myös Karl Henryn ja Junior Hoilettin sopparit päättyivät tähän kauteen, mutta heidän kanssaan neuvotellaan lisävuosista parhaillaan. Huhumylly tietää kertoa, Nottinghamin keskikenttäpelaaja Henri Landsbury ja puolustaja Henry Mancienne olisivat Ärrien ostoslistalla. Ainakin nyt luulisi rahaa olevan, kun noista isoa palkkaa nauttineista pelaajista päätettiin luopua.
Mitä jäi tästä kaudesta käteen. No eipä juuri mitään, mutta en kyllä mitään odottanutkaan Mielummin rakennetaan joukkue rauhassa ja noustaan sitten hallitusti, kuin että noustaan tuurilla ja tullaan taas perse kipeänä takaisin vuoden jälkeen. Ensi kaudella tosin voitaisiin jo nousta.
No niin, tämä oli sitten minun osaltani tässä. Kiitoksia kaikille, jotka olette näitä minun raapustuksiani jaksaneet täällä lueskella. Jos käytte Lontoossa ensi elokuun jälkeen niin käykää ihmeessä Loftus Roadilla. Ahtaudestaan ja kolkkoudestaan huolimatta, tai ehkä juuri siksi, aivan loistava paikka seurata brittifutista.