Katohan... on jäänyt eilen kirjoittamani viesti lähettämättä.
Niinpä. Mitäpä sitä huippu-urheilija sellaisella asenteella tekisi.
Suoraan sanoen toivoisin urheilijoilta joskus kielteistä asennetta poliitikkojen suuntaan. Mahtaa vituttaa, kun viimein saavuttaa jotain, niin ennen kuin näkee omat tukijoukkonsa, on siellä presidentti tai joku ministeri kieli pitkänä hehkuttamassa, vaikka ei ole aiemmin lajia tai kyseistä urheilijaa edes nähnyt.
* * *
Varmasti moni tuntee näin vaikka ei sitä ehkä ymmärräkään, mutta on olemassa sellainen asia kuin myötätunto. Henkilökohtaisesti minulle on yksi ja sama, kuka voittaa ja mitä, mutta jonkun puolesta on helpompi olla onnellisempi kuin toisen. Ei sellaisessa tarvitsekaan olla kysymys omasta elämänlaadusta. Varmasti samasta syystä johtuu se, miksi Viron tämänpäiväinen juhlapäivä on niin paljon esillä myös Suomessa.
Samalla pitää todeta, etten ymmärrä kuinka joku jaksaa tuskailla norjalaisten ja ruotsalaiste menestymisestä. Uskallan väittää, että jos jokainen hiihtoa seuraava suomalainen arvioisi hiihtäjiä edustusmaan sijaan persoonina, olisi suosikkien joukossa myös jokunen norjalainen.
Todettakoon loppuun, että Niskasen olympiavoitto kuuluu vain hänelle ja tukijoilleen, ja jos minä olisin päättämässä, antaisin Mika Kojonkoskelle porttikiellon olympiavoittajan juhliin.
Kyllä kai se on mentävä kahville, kun kerran pääministeri ja kulttuuriministeri ovat saapuneet paikan päälle. Pitäisi olla Paavo Nurmen asenne, antaa muiden seisoksia joutavia ja mennä itse vaikka testaamaan suksia.
Niinpä. Mitäpä sitä huippu-urheilija sellaisella asenteella tekisi.
Suoraan sanoen toivoisin urheilijoilta joskus kielteistä asennetta poliitikkojen suuntaan. Mahtaa vituttaa, kun viimein saavuttaa jotain, niin ennen kuin näkee omat tukijoukkonsa, on siellä presidentti tai joku ministeri kieli pitkänä hehkuttamassa, vaikka ei ole aiemmin lajia tai kyseistä urheilijaa edes nähnyt.
* * *
Joku Suomi-Paavo murjassu kullan syrjään vai? Kiva juttu. En tiedä miten tämä minuun henkilökohtaisesti vaikuttaa mitenkään elämänlaatua parantavasti, mutta...kiva juttu.
Varmasti moni tuntee näin vaikka ei sitä ehkä ymmärräkään, mutta on olemassa sellainen asia kuin myötätunto. Henkilökohtaisesti minulle on yksi ja sama, kuka voittaa ja mitä, mutta jonkun puolesta on helpompi olla onnellisempi kuin toisen. Ei sellaisessa tarvitsekaan olla kysymys omasta elämänlaadusta. Varmasti samasta syystä johtuu se, miksi Viron tämänpäiväinen juhlapäivä on niin paljon esillä myös Suomessa.
Samalla pitää todeta, etten ymmärrä kuinka joku jaksaa tuskailla norjalaisten ja ruotsalaiste menestymisestä. Uskallan väittää, että jos jokainen hiihtoa seuraava suomalainen arvioisi hiihtäjiä edustusmaan sijaan persoonina, olisi suosikkien joukossa myös jokunen norjalainen.
Todettakoon loppuun, että Niskasen olympiavoitto kuuluu vain hänelle ja tukijoilleen, ja jos minä olisin päättämässä, antaisin Mika Kojonkoskelle porttikiellon olympiavoittajan juhliin.