Mainos

Puolustusvoimat ja puolustuspolitiikka

  • 780 482
  • 4 954

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli

Aika surkeaksi on mennyt nuorten miesten kunto, kun keskiarvo cooper-tulos 2376 m. Tuo ei ole edes 5 min per km vauhtia. Kyllähän tuo jo rajoittaa esim sodankäyntiä, kun hyökätessä kunto loppuu heti, eikä jakseta juosta.
Eikä haittaa pelkästään sodankäyntiä, vaan on todella huolestuttava kehitys ihan kansanterveydenkin kannalta ja lasku lankeaa mm. sairauspoissaoloina ja osalla jopa työkyvyttömyytenä pidemmällä aikavälillä.
 

Temptation

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Uskallan väittää, että jos testattaisiin 25-35v reserviläisiä, eli käytännössä koko liikkuvan jalkaväen iskevää osaa, niin huolestuttavaksi tuo tulos vasta nousisikin. Keskiarvo huitelisi varmasti alle tuon varusmiesten tuloksen ja reippaasti.
 

Varis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, KiVa, EK65
Tämä on kyllä ihan jokavuotinen talvi yllätti autoilijat-tason uutinen, että taivastellaan huonoja coopertuloksia.

Minä kävin inttini reilu kymmenen vuotta sitten, mutta kyllä silloinkin motivaatio cooperia kohtaan oli suurimmalla osalla hakusessa. Kolmesta tonnista olisi muistaakseni saanut kuntsarin, mutta jos ei siihen päässyt niin tuloksella ei ollut mitään väliä. Korkeintaan AUK-kelpoisuus kouluttajien silmissä nousee hyvistä tuloksista ja se ei yleensä ole plussa.

Uskallan aika varmaksi sanoa, että siellä jäi meidän joukkueella keskimäärin satoja metrejä piippuun per äijä. Minä itse luulin kuntsarin olevan mahdollinen, joten yritin tosissani, mutta loppupuolen toisessa cooperissa ei kyllä kiinnostanut enää paskan vertaa. Tilastojen perusteella kuntoni heikkeni yhdeksässä kuukaudessa noin 600 metrin verran.

Myös naisten määrä on asepalveluksessa noussut ja sekin pudottaa keskiarvoja. En itse antaisi kovin kummoista painoarvoa näille tilastoille.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Tämä on kyllä ihan jokavuotinen talvi yllätti autoilijat-tason uutinen, että taivastellaan huonoja coopertuloksia.

Minä kävin inttini reilu kymmenen vuotta sitten, mutta kyllä silloinkin motivaatio cooperia kohtaan oli suurimmalla osalla hakusessa. Kolmesta tonnista olisi muistaakseni saanut kuntsarin, mutta jos ei siihen päässyt niin tuloksella ei ollut mitään väliä. Korkeintaan AUK-kelpoisuus kouluttajien silmissä nousee hyvistä tuloksista ja se ei yleensä ole plussa.
Aikoinaan 90-luvun puolivälissä meillä oli Säkylässä 2600m rajana, ettei tullut "lisäharjoittelua" - juoksin sen metrilleen, mikä oli ihan hyvä suoritus minulle. Yhteiskunta on tässä välillä paljon muuttunut ja ellei ole mitään kovin suurempaa kannustinta niin sekin varmaan vaikuttaa tuloksiin.
 

Nahkasohva

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ronnie O'Sullivan, Sunderland
On tietysti huolestuttavaa, että yleinen kuntotaso on heikentynyt. Samalla kuitenkin hieman kritisoin Cooperin testin soveltuvuutta käytännön kenttäkelpoisuuden mittaamiseen.

Oma armeija-aikani sijoittui 90-luvulle. Armeijaan mennessäni olin 180 cm pitkä ja painoin 55 kiloa. Urheilutaustaa oli aktiivisesta juoksuharrastuksesta. P-kaudella juoksin Cooperissa 3650 metriä ja lihaskuntotestissäkin pärjäsin erittäin hyvin (kevyellä kropalla on aika helppoa vedellä leukoja ja tehdä vatsalihasliikkeitä…).

Jälkimmäisen Cooperin aikaan painosta oli pudonnut vielä yksi kilo pois ja tuloskin koheni 3700 metriin. Armeijan mittareilla olin käytännössä huippukuntoinen.

Mutta siinäpä vasta puoli totuutta. Kaikissa sellaisissa asioissa, joissa oikeasti tarvittiin voimaa, olin aivan kusessa. Esimerkiksi marssilla, jossa täyspakkauksen lisäksi kannettiin muutamia telamiinoja ja muuta mukavaa, sippasin ensimmäisten joukossa. Monet muutkin vastaavat harjoitukset tuottivat suuria vaikeuksia ja totesin itsekin, etten tosipaikassa kykenisi kunnolla täyttämään tehtävääni. Olin siis sellainen ”Riitaoja”, jonka reppua muut olisivat joutuneet tosipaikassa kantamaan, vaikka tilastoja ”huippukuntoisena” varmasti kaunistinkin.
 

rpeez

Jäsen
Aivan käsittämättömän surkea tulos. Jopa minä, 40kg ylipainosena ja yli vuosikymmenen silloin jo röökanneena sain 2600 P-kauden ja 2750 Johtajakauden cooperissa...
Olet lahjakas. Minä nuorena hoikkana, liikkuvana ja lentopalloa harrasteneena jouduin treenaamaan 3 kk ajan 3 kertaa viikossa ennen inttiä, että sain nostettua 2400->2600, intin testissä juoksin sitten 2350 kasarmia ympäri. Joka silloin oli alimman 10 % joukossa. Edit. Viitaten tuohon @Nahkasohva n kommenttin, jaksoin silti marsseilla siinä kuin muutkin ihan hyvin.

Sinänsä 2350 ei ole ihan mahdottoman huono tulos, mutta keskiarvona se on mielestäni sietämätön. Toki kestävyyttä on muutakin kuin juoksukunto. Esimerkiksi kuka jaksaa painaa metsurin töitä 8h.
 

DonTirri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Stadilaiset jengit sarjasta ja lajista riippumatta
Olet lahjakas. Minä nuorena hoikkana, liikkuvana ja lentopalloa harrasteneena jouduin treenaamaan 3 kk ajan 3 kertaa viikossa ennen inttiä, että sain nostettua 2400->2600, intin testissä juoksin sitten 2350 kasarmia ympäri. Joka silloin oli alimman 10 % joukossa. Edit. Viitaten tuohon @Nahkasohva n kommenttin, jaksoin silti marsseilla siinä kuin muutkin ihan hyvin.

Sinänsä 2350 ei ole ihan mahdottoman huono tulos, mutta keskiarvona se on mielestäni sietämätön. Toki kestävyyttä on muutakin kuin juoksukunto. Esimerkiksi kuka jaksaa painaa metsurin töitä 8h.
SItten meillä koko komppania oli lahjakkaita sillä olin yksi huonoimpia.
 

Nahkasohva

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ronnie O'Sullivan, Sunderland
Toki kestävyyttä on muutakin kuin juoksukunto. Esimerkiksi kuka jaksaa painaa metsurin töitä 8h.
Tämä on tärkeä pointti. Olisin inttiaikana varmasti pessyt juoksuradalla 99 % Suomen metsureista. Metsurin hommissa taas olisin pärjännyt ehkä 15 minuuttia. Uskallan väittää, että metsässä raskasta työtä jaksava on sotatilanteissa koko lailla hyödyllisempi kuin sellainen taistelija, joka on parhaimmillaan lenkkarit ja shortsit jalassa juoksuradalla.
 

vanukas

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Sebastian Ahon kiekkokoulu
Tämä on kyllä ihan jokavuotinen talvi yllätti autoilijat-tason uutinen, että taivastellaan huonoja coopertuloksia.

Minä kävin inttini reilu kymmenen vuotta sitten, mutta kyllä silloinkin motivaatio cooperia kohtaan oli suurimmalla osalla hakusessa. Kolmesta tonnista olisi muistaakseni saanut kuntsarin, mutta jos ei siihen päässyt niin tuloksella ei ollut mitään väliä. Korkeintaan AUK-kelpoisuus kouluttajien silmissä nousee hyvistä tuloksista ja se ei yleensä ole plussa.

Uskallan aika varmaksi sanoa, että siellä jäi meidän joukkueella keskimäärin satoja metrejä piippuun per äijä. Minä itse luulin kuntsarin olevan mahdollinen, joten yritin tosissani, mutta loppupuolen toisessa cooperissa ei kyllä kiinnostanut enää paskan vertaa. Tilastojen perusteella kuntoni heikkeni yhdeksässä kuukaudessa noin 600 metrin verran.

Myös naisten määrä on asepalveluksessa noussut ja sekin pudottaa keskiarvoja. En itse antaisi kovin kummoista painoarvoa näille tilastoille.

Oma jälkimmäinen cooper juostiin Lapissa talvisella metsäautotiellä, joka ei todellakaan ollut mikään tasainen tartan-rata. En tiedä mitä tilastoja siitä voi vetää.
 

1000

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara 2.0, Sasha & Patu
On tietysti huolestuttavaa, että yleinen kuntotaso on heikentynyt. Samalla kuitenkin hieman kritisoin Cooperin testin soveltuvuutta käytännön kenttäkelpoisuuden mittaamiseen.

Oma armeija-aikani sijoittui 90-luvulle. Armeijaan mennessäni olin 180 cm pitkä ja painoin 55 kiloa. Urheilutaustaa oli aktiivisesta juoksuharrastuksesta. P-kaudella juoksin Cooperissa 3650 metriä ja lihaskuntotestissäkin pärjäsin erittäin hyvin (kevyellä kropalla on aika helppoa vedellä leukoja ja tehdä vatsalihasliikkeitä…).
180 cm ja 55 kg kuulostaa kyllä pelkältä luulta ja nahkalta. Itse painoin joskus lukiossa n. 70 kiloa ja pituutta saman verran. Ja silloin rasvat ehkä jossai 10% tienoilla. Lätkää ja futista pelattu, mutta ei mitään punttireenejä silloin ollut kuin kourallinen kaudessa.
 

Nahkasohva

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ronnie O'Sullivan, Sunderland
180 cm ja 55 kg kuulostaa kyllä pelkältä luulta ja nahkalta. Itse painoin joskus lukiossa n. 70 kiloa ja pituutta saman verran. Ja silloin rasvat ehkä jossai 10% tienoilla. Lätkää ja futista pelattu, mutta ei mitään punttireenejä silloin ollut kuin kourallinen kaudessa.
Lähes pelkkää luuta ja nahkaa olinkin.

Miehistön kunto-ongelmat vaihtelevat ajanjaksojen mukaan, eikä nykyinen tilanne sinänsä täysin poikkeuksellinen ole. Jos otetaan vertailuun vaikkapa 1930-luku, 1970-luku ja 2020-luku, voidaan havaita seuraavaa:

– 1930-luvulla vajaaravitsemus oli vielä hyvin yleistä. Myös monet sairaudet, kuten tuberkuloosi, vaativat veronsa. En muista tarkkoja lukemia, mutta miespuolisesta väestöstä yli 20 % taisi heikkouden tai sairauden vuoksi olla palvelukseen kelpaamattomia. Aika kova lukema. Ei sotaa edeltänyt tai sodan ajan miespuolinen väestö pelkkiä ramboja tai anterorokkia ollut. Päin vastoin.

– 1970-luvulla väestön ravitsemustila oli valtavan paljon parempi kuin esim. ennen sotia. Paikallaan olemiseen kannustavaa viihdettä oli myös vielä varsin vähän tarjolla. Tämä yhdistelmä johti siihen, että armeijalla oli käytössään oikeastaan parhaassa mahdollisessa kunnossa oleva aines.

– 2020-luvulla ravitsemustila on edelleen hyvä, mutta liikkumisen puute on monilla johtanut huonoon kuntoon ja paino-ongelmiin.

Tästä on tietysti helppo tehdä se johtopäätös, että hyväkuntoisen aineksen saaminen vaatii samanaikaisesti kunnollista ravintoa ja runsasta liikkumista mutta että juuri tuollaisen tasapainon aikakausi on historiassa paljon enemmän poikkeus kuin sääntö.
 

Zamboni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Eihän tuo nyt katastrofi ole. Armeijassa kun mennään kalenterin mukaan, niin ei siinä katsota mukavaa iltapäiväpilvipoutaa. Jos oikein reilun 20 vuoden päähän muistan, niin itse ensimmäinen alokasveto oli aamusta siinä palveluspäivän kärkeen. Keli oli kostea nollan asteen nurkilla ja Parolan pururata perusjäisessä kunnossa. Kesällä saapuvilla saattaa olla reilun 25 asteen helle ja pilvetön taivas tai sitten vettä sataa kuin raanasta kaatais.

Onhan tuo isoon massaan ihan pätevä keskiarvon antaja. Yksilöllisiä poikkeuksia tietty on. Itse pääsin muutaman kuukauden palveluksen jälkeen noin 2700 metriä, mutta toisaalta jaksoin tasan samaa juoksuvauhtia vetää myös 6 km maatiejuoksulenkin. Omalla kohdalla se maksimivauhti vaatisi hurjasti juoksuharjoittelua. Toisaalta jaksan vielä tänä päivänäkin olla metsässä raivaussaha selässä helposti 6 tuntia.
 

Byvajet

Jäsen
Uskallan väittää, että jos testattaisiin 25-35v reserviläisiä, eli käytännössä koko liikkuvan jalkaväen iskevää osaa, niin huolestuttavaksi tuo tulos vasta nousisikin. Keskiarvo huitelisi varmasti alle tuon varusmiesten tuloksen ja reippaasti.

Kun intin käyvien keskipaino on noussut 30 vuodessa kahdeksan kiloa, niin onhan se ihan hurjasti. Kysymys on kuitenkin aktiivisimmassa iässään olevista nuorista miehistä, joilla ei kasvuvaiheensa jälkeen ole ollut kuin hetki aikaa kerätä massaa.

20 vuotta eteenpäin ja monilla nykynuorilla on ympärillään löllyvä rengas, mutta tilanteelle on vaikea tehdä mitään, koska

a) ihminen on perimältään rakentunut etsimään elämäänsä helppoutta
b) ihminen on perimältään rakentunut nauttimaan mahdollisimman energiapitoisesta ruoasta
c) ihminen on perimältään äärimmäisen voimakkaasti sosiaalisesti ohjautuva, mitä markkinatalous käyttää hyväkseen tarjotessaan tyydytystä mitä moninaisimpiin tarpeisiin ja luodessaan tarpeita
d) kulttuurinen valistaminen nähdään vanhanaikaisena ja suorastaan nolona vaikuttamiskeinona
e) häpeäkulttuuri, joka osaltaan pitää mm. japanilaisten painon kurissa, nähdään länsimaissa suoranaisena henkisenä väkivaltana.

Nykyihmisellä on kaksi perusriippuvuutta. Ensimmäinen niistä on netin käyttö. Yhä harvempi pystyy käyttämään nettiä ainoastaan tarpeeseen. Sitä ei pystytä painamaan taka-alalle välttämättä edes silloin, kun ihminen yrittää keskittyä. Ongelma ei ole pelkästään koululaisten vaan myös aikuisten.

Toinen riippuvuus liittyy ruokaan. Melkein kaikki länsimaissa tahtoisivat olla normaalipainoisia, mutta suomalaisistakin aikuisista ylipainoisia on noin kaksi kolmasosaa. Kaikki tietävät, että ei kannattaisi kerätä tyhjiä kaloreita alkoholista, sokerista tai turhasta rasvasta, mutta riippuvuus pakottaa. Tietoa on tarjolla vaikka kuinka paljon ja vain harvoilla ylipainoisilla on taustalla sairaus, joka selittää ylipainon. Kysymys on ihan vain riippuvuudesta, samankaltaisesta kuin alkoholistilla, joka ei pysty olemaan ilman. Ruokariippuvainen ei pysty syömään kohtuudella, eikä alkoholisti pysty juomaan kohtuudella.

Jos sota tulee, niin äkkiähän kunto kuitenkin rupeaa nousemaan, jos taistelija vain saa riittävästi ravintoa. Aluksi saattaa kuitenkin olla hankalaa.

Kansanterveydellisesti kehitys sen sijaan on äärimmäisen huolestuttava. Monilla ihmisillä on täysin vääristynyt käsitys siitä, miltä normaalipainoinen ihminen näyttää. Pyöreydestä on tullut niin yleistä, että se rupeaa vaikuttamaan ihmisten silmiin normaalilta.
 

Animal

Jäsen

Aika surkeaksi on mennyt nuorten miesten kunto, kun keskiarvo cooper-tulos 2376 m. Tuo ei ole edes 5 min per km vauhtia. Kyllähän tuo jo rajoittaa esim sodankäyntiä, kun hyökätessä kunto loppuu heti, eikä jakseta juosta.
En viittaa sinuun, vaan uutisointitapaan yleisesti. Uutisointitapa antaa ymmärtää, että Puolustusvoimat toimisi huonommin tai varusmiehet yleisesti olisivat heikompaa ainesta kuin aiemmat saapumiserät. Oikea uutisointitapa olisi se, että suomalaisten lasten ja nuorten kunto on romahtanut ja alokaskauden testit ovat ainoastaan tuolle suomalaisten nuorten kunnolle mittari. Kenestäkään ei tehdä alokasaikana 2000 metrin cooper -juoksijasta 2800-3000 metrin juoksijaa. Pohjat tehdään ihan jossain muualla. Inttiaikana pystyy keskivertojannu rypistämään ehkä sellaiset 200-400 metriä lisää lähtötulokseen, jos oikeasti haluaa. Pelkkänä alokasaikana tuskin edes tuota.
 

Yuppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team, Україна
Joo ja esim. juuri nämä talven tulokset näyttää varmaan olosuhteiden pakosta vähän todellisuutta huonommilta. Ainakin vuosituhannen vaihteessa Säkylässä startattiin jostain sieltä ampumaradalta päin ja jäistä tietä pitkin lompsoteltiin. Muistaakseni porukkaa levisi ihan huolella siinä matkalla... itse silloin pääsin sen 2600 ja kesemmällä sinne kolmeentonniin, mutta juuri ylimääräistä motia ei ollut, koska kuntsareitakaan ei jaettu.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Eikä haittaa pelkästään sodankäyntiä, vaan on todella huolestuttava kehitys ihan kansanterveydenkin kannalta ja lasku lankeaa mm. sairauspoissaoloina ja osalla jopa työkyvyttömyytenä pidemmällä aikavälillä.
Kansanterveyttä se varmaan enemmän haittaakin. Sodankäynti ei taida nykyään jatkuvaa syöksyilyä ja juoksemista kuitenkaan olla. Ja niihin tehtäviin missä on voidaan kai valita kovakuntoisempaa porukkaa.
 

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli
Saksassa on herännyt huoli ettei heidän infransa kestäisi raskaan sotilaskaluston kuljetuksia. Onneksi Suomessa on otettu tämäkin puoli huomioon.

Valmiuspäällikkö Arto Muukkonen Väylävirastosta ei ota kantaa Saksan tilanteeseen, mutta hän sanoo, että Suomen tiestöllä ja rautateillä kuljetetaan erittäin paljon raskaita kuljetuksia.

”Puolustusvoimien kuljetukset ovat verrattavissa esimerkiksi raskaisiin puutavarakuljetuksiin. Puolustusvoimien kuljetukset ja niiden edellyttämä liikenneverkko suunnitellaan yhdessä toimijoiden kanssa osana yhteistä valmius- ja varautumistyötä”, Muukkonen sanoo.
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Itselleni tuli mieleen se, että harrastetaanko cooperin juoksemista edelleen yläkoulussa ja/tai lukiossa? Sillä jos kyseinen testi ei ole ennakkoon tuttu, saattaa ihan peruskunnoltaan kelpo kaverin suoritus jäädä haperoiseksi. Tämä siis vaikuttaisi ennen kaikkea niihin, jotka kyllä pystyisivät pienellä valmistautumisella juoksemaan varmasti haarukkaan 2600-2800, mutta jäävät nyt välille 2300-2500. Keskiarvo menee sitten persiilleen siksi, että tähän kategoriaan putoaa sen verran suuri osa kaikista varusmiehistä. Uskaltaisin näin mutulla väittää, että jos peruskauden alussa juostaisiin jonkinlainen kokeilucooper ja lopussa sitten ns. virallinen, josta palkintona hyvällä tuloksella olisi kuntsari, saataisiin tilastot kerralla kuntoon.
 

HokiJone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Luleå HF, tehtaan takuu
Kuinkahan iso merkitys peruskunnolla nyt realistisesti on varsinkaan puolustussodassa? Sodassa en ole ollut, mutta niinhän sitä kerrotaan, että suurin osa ajasta on odottamista ja poteroissa värvöttämistä. Eiköhän sinne sisseiksi ja kaukopartiolaisiksi laiteta niitä paremmassa kunnossa olevia maanpuolustajia ja pizza-pojat jäävät puolustuslinjaan kiikaroimaan.

Tokihan nyt jonkinlainen kunto pitää olla, että jaksat päiviä/viikkoja putkeen olla aktiivinen jossain metsässä, mutta tuskin nyt missään kolmen tonnin kunnossa tarvitsee olla.
 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Kuinkahan iso merkitys peruskunnolla nyt realistisesti on varsinkaan puolustussodassa? Sodassa en ole ollut, mutta niinhän sitä kerrotaan, että suurin osa ajasta on odottamista ja poteroissa värvöttämistä. Eiköhän sinne sisseiksi ja kaukopartiolaisiksi laiteta niitä paremmassa kunnossa olevia maanpuolustajia ja pizza-pojat jäävät puolustuslinjaan kiikaroimaan.

Tokihan nyt jonkinlainen kunto pitää olla, että jaksat päiviä/viikkoja putkeen olla aktiivinen jossain metsässä, mutta tuskin nyt missään kolmen tonnin kunnossa tarvitsee olla.
EI kolmen tonnin kunnossa mutta staminaa pitää silti olla sekä sitä lihaskuntoa. Kun taisteluvarusteet laitetaan päälle, ase ja lippaat sekä patruunat, on painoa nopeasti 15 kiloa lisää. Nuo kamat päällä pitää pystyä silti toimimaan, pitkäänkin. Eikä sotaa pelkästään metsässä käydä, sitä käydään kaupungeissakin ja se on erittäin kuluttavaa, fyysisesti ja henkisesti. Vanha totuus on "kun kunto loppuu niin järkikin loppuu" tarkoittaa sitä että siinä tilassa ei enää pysty tekemään rationaalisia päätöksiä vaan mennään niillä pakene, jähmety, taistele, alkukantaisilla vaistoilla. Itselläni on melko hyvä kunto, kiitos 20+ vuotta nyrkkeilyä ja kamppailulajeja sekä uintia, mutta kun vedän suojaliivit päälle, kypärän, repun, tuliannoksen eli 9 täyttä lipasta, aseen ja muut rensselit, on jo kaikki normaalitoimintakin raskaampaa. Sitten kun liikutaan partiona maastossa tai kaupungissa suorittamassa vaikka aluevalvontaa tai vastaavia hommia niin kyllä alkaa hapettamaan.
 

puuntakaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ipa Ipandeerus
No eikö tässä nyt ole ihan sama asia kyseessä kun kaikessa muussakin harjoittelussa. Eli niin kilpailet, kuin harjoittelet. Jos pitää jaksaa repun ja taakan kanssa jaksaa toimia, niin parhaiten kehittyy lajikohtaisella harjoittelulla. Ammattisotilailla on selkeä etu tässä, kun harjoittelu kuuluu työnkuvaan.
 

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli
Siitä. Hyvä hankintapäätös jälleen.

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi eilen NLAW-panssarintorjuntaohjusten hankkimista Suomeen.

Hankinnan kokonaisarvo on runsaat 46 miljoonaa euroa, josta arvonlisäveron osuus on noin yhdeksän miljoonaa euroa.
 

puuntakaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ipa Ipandeerus
Vasta uutisoitiin israelilaisten Spike-panssarintorjuntaohjusten hankinnasta. Onkohan NLAW:a lahjoitettu Ukrainalle ja nyt täydennetään omia varastoja. Onko palstalla pst- koulutuksen saaneita, jotka osaisivat kertoa NLAW:n ja Spike:n eroavaisuuksista, vaikka Spike toisaalta taitaa olla ihan uusi asejärjestelmä Suomelle?
 

Glove

Jäsen
Vasta uutisoitiin israelilaisten Spike-panssarintorjuntaohjusten hankinnasta. Onkohan NLAW:a lahjoitettu Ukrainalle ja nyt täydennetään omia varastoja. Onko palstalla pst- koulutuksen saaneita, jotka osaisivat kertoa NLAW:n ja Spike:n eroavaisuuksista, vaikka Spike toisaalta taitaa olla ihan uusi asejärjestelmä Suomelle?
En ole PST-mies, mutta netistä löysin. NLAW on kertakäyttöinen ja Spike uudelleenladattava. Spiken ampumaetäisyys on suurempi. Suomen hankkimissa malleissa 2500-5500 m. NLAW on tehokas johonkin 500-1000 metriin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös