Puolueiden eduskuntavaaligallupit 2019–2023

[Artturenos]

Annan tässä kärjistetyn esimerkin, joka on itseasiassa aika tyypillinen Suomalainen yritys.

Reijon rakennus ja riisto Oy. Työllistää 10-20 ihmistä. Velkaa on ja korot nousevat, myös rakennustarvikkeiden hinta inflaation seurauksena, tähän päälle lyödään sitten palkankorotukset ja ala alkaa hiljentyä. Tästä kaikesta seuraa kannattamattomuus. No Reijon Rakennus ja riisto Oy ajattelee tilanteen olevan väliaikainen ja vanhoilla hyvillä vuosilla tehdyt puskurit otetaan käyttöön. SDP ilmoittaa, että kuules Reijon rakennus ja riisto, nyt on niin että ei juuri kannata enää hommaa lyödä uudestaan panoksia, kun meillä tarvitaan ottaa teiltä kannustimet menestyä pois jotta saadaan ihmisille lottorahat taattua.

Kysymys on tässä vaiheessa, kummasta on Suomelle enemmän hyötyä se, että Reijon firma menestyy, vai että ihmisten lotot pyörivät vanhaan malliin.

 

[Zamboni]

Taitaa muuten olla yllättävänkin yleistä, että monella joka valittelee, ettei rahaa jää säästöön saati sijoittamiseen, riittää kuitenkin investoida siihen täyteen lottokuponkiin joka viikko, perjantaipulloon, röökiaskeihin, useampaan suoratoistopalveluun jne.

Suomessa on oikeasti köyhiä vähäosaisia, mutta useimmilla täysaikaista työtä tekevillä uskoisin olevan mahdollisuus vaurastumiseen.

Kysymys on tästä meidän kulutusyhteiskunnan aiheuttamasta dilemmasta. Vaikka me olemme ulospäin vaatimattomia, toisin kuin muut Itä-Euroopan kansat, niin siltikin monen täytyy saada se ja se ja se ja se ja mielellään heti vaikka velaksi. Muinoin, kun jotain kalliimpaa tarvittiin, huonekalu tms, niin siihen säästettiin raha ja sitten tehtiin hankinta. Nykyinen kulutuskulttuuri ja tavaran ja palveluiden tarjonta suorastaan ohjaa ihmiset kuluttamaan yli varojensa. Ja edelleen vaikka vetäisimme kuinka vaatimattoman ja nöyrän kansalaisen roolia, niin silti itsekseen puhistaan kateudesta, kun silläkin tuttavalla on sellainen auto, asunto, kesämökki jne.

Kyllä suurimmalla osalla suomalaisista olisi varaa viettää palkallaan hyvää peruselämää ja säästääkin rahaa kun vaan rahaa käytettäisiin harkitummin. Toki joukossa on myös niitä, jotka oikeasti kituuttavat pienellä rahalla ilman mukavuuksia eikä varaa ole mihinkään ylimääräiseen.

 

[Jeffrey]

- Ylivoimainen enemmistö suomalaisista ei omista osakkeen osaketta.
- Mediaanivarallisuus per henkilö on selvästi alle 100 000 ja suurin osa siitä on kiinni asunnossa.
- Suurella osalla suomalaisista ei ole odotettavissa suuria perintöjä; harva saa ylipäänsä sellaisia summia, joista pitäisi pelätä veronmaksua.
- Ulkomuistista (korjatkaa tarvittaessa) heitettynä 40% työikäisistä elää "palkasta palkkaan", eli mitään säästöjä ei ole.
- Merkittävä osa työikäisistä on duunissa, jossa palkka ei nouse tietyn pisteen jälkeen (esim. opettajat, hoitajat, päiväkotityöntekijät). Siihen päälle lapset, asuntolainat yms, niin aika vähän mietitään osakeostoja.

Ei nämä teesit nyt ehkä aivan maaliinsa osu. Suomessa on arvioiden mukaan noin miljoona ihmistä jotka omistavat kotimaista pörssiosaketta. Tähän päälle ne jotka omistavat ainoastaan ulkomaisia osakkeita, rahastoja, velkakirjoja tai vaikka asunto-osakkeita. Aika hankala todeta, että ylivoimainen enemmistä ei omistaisi osakkeen osaketta. Siinä toki olen samaa mieltä, että suomalaiset tulisi opettaa laadukkaampaan taloudenpitoon ja tämähän se taitaa olla yksi Kokoomuksen tavoitteista.

Kuten toteat niin se onkin ihan selkeä kotimainen ongelma, että me köyhdymme ihan hurjaa tahtia verrokkimaihin nähden. Suomalainen kokonaisveroaste puristaa hapen ulos ihmisistä ja yrityksistä, eikä rahaa jää juuri elämiseen saati sijoittamiseen edes tällä mainitulla varakkaimmalla kymmenyksellä. Tämä on ihan aito ongelma.

Suomessa varakkaimpaan kymmenykseen pääset 5 000 € brutto kuukausituloilla. Eli siis sinun todellinen palkkasi eläke-, vakuutus yms. maksut huomioiden on noin 7 500 €/kk. Tästä summasta sinulla jää käteen noin 3 000 €/kk. Tästä kun vähennetään asumiseen liittyvät kustannukset on käteen jäävä osuus nopeasti 1 500 €/kk, josta nyt pitäisi elää ja jotain vielä sijoituksiinkin saada. Voidaan toki huomioida myös kulutusverot, eli 1 500 € hanskaan jäävästä rahasta noin 40% menee kulutusveroihin vähän riippuen siitä mitä kulutat.

Eli lopulta siitä rikkaimman kymmenyksen kokonaispalkasta n. 7 500 €/kk jää vapaaseen verottomaan kulutukseen noin 900 € josta pitäisi sitten kustantaa mahdollisesti omien ruokien lisäksi lasten, puolisoiden tai jopa vanhempien ja sisarusten elämää rahoittaa. Isossa kuvassa, tämä on se iso ongelma. Iso ongelma on myös se, että suomalaisten keskimääräinen varallisuus karttuu hyvin myöhällä iällä - eli sitten kun lainat on maksettu ja ei enää jaksa palveluita kuluttaa. Jälleen ne rahat jäävät tilille istumaan ja tästä harva hyötyy.

Enikeis... vähän lähti laukalle, mutta kyllä Suomessa niitä osakkeen osakkeita omistavia on helposti vähintään 25-30 % kansasta. Oletuksena näiden painotuvan äänestysikäisiin, on heidän äänimääränsä ihan huomattava.

 

[mike owen]

Itse olen säästänyt noin 30 - 70 euroa kuukaudessa ja sijoittanut ne järkevästi jo yli kahdenkymmenen vuoden aikana. Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot on mottoni. Nykyään en osta mitään tuotetta jota en tarvitse.

 

[Jeffrey]

Taitaa muuten olla yllättävänkin yleistä, että monella joka valittelee, ettei rahaa jää säästöön saati sijoittamiseen, riittää kuitenkin investoida siihen täyteen lottokuponkiin joka viikko, perjantaipulloon, röökiaskeihin, useampaan suoratoistopalveluun jne.

Suomessa on oikeasti köyhiä vähäosaisia, mutta useimmilla täysaikaista työtä tekevillä uskoisin olevan mahdollisuus vaurastumiseen.

Tulkintani mukaan ongelma tulee siinä, että mikään todellinen vaurastuminen näillä "lottoeurot rahastoon" ratkaisuilla on ihan ikälopun hommaa.

Vaikka näistä lotoista, röökeistä ja suoratoistopalveluista säästäisi 50 euroa/kk rahastoon, menee siinä silti 40-50 vuotta ennen kun sinulle on kertynyt edes jossain määrin merkittävää varallisuutta. Eli sinun pitäisi 20 vuotiaana sitoutua laittamaan joka ikinen elämäsi kuukausi 50€ säästöön ja olla ottamatta sieltä euroakaan tiukan paikan tullen, jotta sinulla olisi sitten joskus 70 vuotiaana eläkeläisenä varaa toteuttaa asioita.

50 vuotta 50 euroa rahastoon laittamalla sinulla on 50 vuoden jälkeen noin 130 000 euroa, josta verottaja ottaa sitten myyntihetkellä vielä omansa noin 30 000 euroa. Eli tästä 50 vuoden säästörupeamasta sinulle jää käteen noin 100 000 euroa jonka sitten voit sitten käyttää silloin +70 vuotiaana jos lonkat vielä kestävät tai olet ylipäänsä elossa.

Lopulta sitten, jotta voisit saada säästöilläsi aikaan jotain oikeasti merkittävää, ostaa vaikka mökin tai asunnon, niin säästöön pitäisikin saada sitten ainakin 500-1000 euroa kuukaudessa ja vähintään 20 vuoden ajan joka kuukausi. Suomalaisella ostovoimalla tuo olisikin sitten jo aikamoinen temppu. Tonni kuussa ja 20 vuotta rahastosäästämällä sinulle jää verojen jälkeen käteen noin 350 000 euroa, jolla saat Helsingin kantakaupungista mukavahkon 45m2 osakehuoneiston eläkepäiviesi viettoon.

 

[Walrus21]

Tämä osakeomistajien viha on kyllä outoa. Todella toivoisin, että tähän panostettaisiin koulussa vaikka yhteiskuntaopin tunneilla. Koko toiminnalla on aivan turhaan maine jonkinlaisena elitistien ja bättre folkin harrastuksena. Ei siihen Keskoon tai Orioniin tarvitse heti lyödä paria tonnia kiinni, vaan vaikka ihan pieniä summia pikkuhiljaa. Kunhan muistaa, että laittaa aina vain sen verran, kun on valmis ja varaa mahdollisesti hävitä. Tai aloittaa vaikka pankin rahastoista, viisaimpia tekoja nykymaailmassa on mielestäni juurikin ostaa vaikka omalle lapselle pienellä summalla jotain isohkojen vakaiden firmojen osakkeita.

Lukion yhteiskuntaopissa on yhtenä aiheena sijoittaminen. Oman kokemuksen mukaan nuoret tietävät kyllä esim. Bitcoinit ja jotkin suuryritykset kuten Teslan, mutta monelle sijoittaminen näyttäytyy riskinottona tai jonkinlaisena "keinotteluna", jota varten pitää olla syvällistä talousosaamista.

Ei nämä teesit nyt ehkä aivan maaliinsa osu. Suomessa on arvioiden mukaan noin miljoona ihmistä jotka omistavat kotimaista pörssiosaketta. Tähän päälle ne jotka omistavat ainoastaan ulkomaisia osakkeita, rahastoja, velkakirjoja tai vaikka asunto-osakkeita. Aika hankala todeta, että ylivoimainen enemmistä ei omistaisi osakkeen osaketta. Siinä toki olen samaa mieltä, että suomalaiset tulisi opettaa laadukkaampaan taloudenpitoon ja tämähän se taitaa olla yksi Kokoomuksen tavoitteista.

Osakeliiton mukaan osakkeenomistajia oli viime vuonna 910 000. Suomessa on ihmisiä noin 5,5 miljoonaa, joten aika pieni osa kansalaisista sijoittaa osakkeisiin. Jos asunto-osakkeet yms lasketaan mukaan, niin sitten tietysti isompi joukko.

Kuten toteat niin se onkin ihan selkeä kotimainen ongelma, että me köyhdymme ihan hurjaa tahtia verrokkimaihin nähden. Suomalainen kokonaisveroaste puristaa hapen ulos ihmisistä ja yrityksistä, eikä rahaa jää juuri elämiseen saati sijoittamiseen edes tällä mainitulla varakkaimmalla kymmenyksellä. Tämä on ihan aito ongelma.

Veroaste ei suuresti eroa muista Pohjoismaista. Yksi iso ero esim. Ruotsiin verrattuna on asuntolainojen tunnollinen lyhentäminen, joka syö mahdollisuuden sijoittaa sama summa pörssiin tai rahastoihin.

Suomessa varakkaimpaan kymmenykseen pääset 5 000 € brutto kuukausituloilla. Eli siis sinun todellinen palkkasi eläke-, vakuutus yms. maksut huomioiden on noin 7 500 €/kk. Tästä summasta sinulla jää käteen noin 3 000 €/kk. Tästä kun vähennetään asumiseen liittyvät kustannukset on käteen jäävä osuus nopeasti 1 500 €/kk, josta nyt pitäisi elää ja jotain vielä sijoituksiinkin saada. Voidaan toki huomioida myös kulutusverot, eli 1 500 € hanskaan jäävästä rahasta noin 40% menee kulutusveroihin vähän riippuen siitä mitä kulutat.

Rikkaimman kymmenyksen varallisuus on kasvanut tasaisesti ja huomattavasti muita desiilejä kovemmin. Raha hakeutuu rahan luo. Ilmeisesti jotain siitä palkasta tai pääomasta on jäänyt käteenkin, kun kotitalouden mediaanivarallisuus on tuossa top-10% -porukassa lähes 800 000. En nyt varsinaisesti köyhäksi haukkuisi.

Tämä porukka äänestää lähes pomminvarmasti kokoomusta. Muissa varallisuusluokissa ihmiset on paljon enemmän riippuvaisia yhteiskunnan turvaverkoista ja erilaisista tuista. Silloin nämä sijoitus- ja vaurastumisjutut on monen mielessä toissijaisia asioita verrattuna sote-palveluihin, eläkkeisiin tai päiväkotipaikkojen määrään.

 

[Artturenos]

Vedäppäs @Walrus21 nyt sitten tasapuolisuuden nimissä Ruotsin rikkain 10% desilli ja sen varallisuus. Voidaan tehdä huomio, että Ruotsissa on pääomia ja Suomessa ei. Kumpi sitten on onnistunut luomaan parempaa pohjaa pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustaksi, niin väitän Ruotsin olevan edellä ja kehittyneen myös paremmin, vaikka siellä näitä ihan hirveitä rahoja onkin rikkaimmalla desillillä.

 

[Ann Arbor]

Ruotsi toki hyötyy toki Suomeen verrattuna tunnetusti siitä, että varakkaille perheille kerääntynyttä ns. vanhaa rahaa on maassa huomattavasti enemmän kuin Suomessa. (Mitä edesauttaa myös perintöveron puuttuminen.)

Sata vuotta sitten (1923) Ruotsi oli jo iso talousmahti, siinä missä Suomi ennen kaikkea köyhä sortokausien ja sisällissodan runtelema maatalousyhteiskunta. Myös toisen maailmansodan ja maastamuuttoaallon välttämisen uskon näkyvän Ruotsissa edelleen, vaikkei kansankodissa kaikki äärettömässä yltäkylläisyydessä eläkään.

 

[ernestipotsi]

Ruotsi toki hyötyy toki Suomeen verrattuna tunnetusti siitä, että varakkaille perheille kerääntynyttä ns. vanhaa rahaa on maassa huomattavasti enemmän kuin Suomessa. (Mitä edesauttaa myös perintöveron puuttuminen.)

Sata vuotta sitten (1923) Ruotsi oli jo iso talousmahti, siinä missä Suomi ennen kaikkea köyhä sortokausien ja sisällissodan runtelema maatalousyhteiskunta. Myös toisen maailmansodan ja maastamuuttoaallon välttämisen uskon näkyvän Ruotsissa edelleen, vaikkei kansankodissa kaikki äärettömässä yltäkylläisyydessä eläkään.

Parempi vertailumaa onkin Tanska.

Maassa ei ole merkittävästi vanhaa rahaa Ruotsin tapaan eikä maa ole Suomea suurempi.

Kuitenkin varallisuutta löytyy.

 

[Kimmo_Ahteri]

50 vuotta 50 euroa rahastoon laittamalla sinulla on 50 vuoden jälkeen noin 130 000 euroa, josta verottaja ottaa sitten myyntihetkellä vielä omansa noin 30 000 euroa. Eli tästä 50 vuoden säästörupeamasta sinulle jää käteen noin 100 000 euroa jonka sitten voit sitten käyttää silloin +70 vuotiaana jos lonkat vielä kestävät tai olet ylipäänsä elossa.

Noin yleensä, 70 vuotiaana rahalle ei ole läheskään niin paljon tarvetta kuin esim. 40 vuotiaana. Jos 12 vuotta säästelee 50€/kk olettaen 7% koron, tuotto ei taida ylittää 4k€ ja netto jää alle 3k€. Riskillä toki saa enemmän tuottoa, mutta todennäköisyys isoille tappioille on suurempi.

Tässä maassa on tapana sijoitella pörssiin ja ostella suomalaisten isojen yritysten osakkeita. En jaksa uskoa että suomalaisten säästäminen osakkeisiin kovin merkittävästi edistäisi suomalaista elinkeinoelämää, koska suuryritykset ovat pitkälti kansainvälisiä. Raha korkeintaa kiertää takaisin osinkojen muodossa ja säästöt on pois päivittäisestä kulutuksesta. Yksityinen kulutus kuitenkin pitää talouden rattaa pyörimässä.

 

[Artturenos]

Täällä tullut äärimäisen hyviä kirjoituksia. Tanska on hyvä esimerkki, ja Tansakan selvä etu on logistinen sijainti. Etu Tanskalle on myös ääriimäisen hyvä sijainti tuulivoiman, sekä maatalouden suhteen. Nyt moni nauraa mutta maataloudella on aika iso merkitys maan menestymiseen, koska ulkoa tuotu elintarvike on aika iso rasite kansantaloudelle. Sen takia harva maa siihen oikeasti lähtee, että ruokatoutteet tulee muualta. Tätä vastaan sitten pitää olla merkittävää vientiä muilla aloilla, ja näin ei ole ehkä kuin Singaporella ja Hong Kongilla.

 

[Ollakseni]

Ei nämä teesit nyt ehkä aivan maaliinsa osu. Suomessa on arvioiden mukaan noin miljoona ihmistä jotka omistavat kotimaista pörssiosaketta. Tähän päälle ne jotka omistavat ainoastaan ulkomaisia osakkeita, rahastoja, velkakirjoja tai vaikka asunto-osakkeita. Aika hankala todeta, että ylivoimainen enemmistä ei omistaisi osakkeen osaketta. Siinä toki olen samaa mieltä, että suomalaiset tulisi opettaa laadukkaampaan taloudenpitoon ja tämähän se taitaa olla yksi Kokoomuksen tavoitteista.

Kuten toteat niin se onkin ihan selkeä kotimainen ongelma, että me köyhdymme ihan hurjaa tahtia verrokkimaihin nähden. Suomalainen kokonaisveroaste puristaa hapen ulos ihmisistä ja yrityksistä, eikä rahaa jää juuri elämiseen saati sijoittamiseen edes tällä mainitulla varakkaimmalla kymmenyksellä. Tämä on ihan aito ongelma.

Jos osakkeenomistajia on noin 20% kansasta se tarkoittaa että 80% kansasta ei omista mitään. Mielestäni 80% kansasta on ylivoimainen enemmistö.

Sinällään harrastamasi pelottelu siitä kuinka on turha sijoittaa yhtään rahaa kun sillä ei tuota kuitenkaan mitään tuntuu oudolta. Joo ei sillä 50€ kuukaudessa tasolla rikastu, mutta kyllä se rahallista turvaa tuo. Samoin kuin jos aikoo säästää asuntoa varten niin jostain kannattaa aloittaa, olkoon se sitten vaikka 50€ opiskelujen aikana ja sitten kun pääsee työelämään voi sitä korottaa 100€, 200€ tai tuhansiinkin kuukaudessa riippuen tuloista. Sitten voi jopa jättää perintönä sitä rahaa ihmisille tai elää leveätä elämää.

Eikun niin joo ei kannata jättää perintöä kun siitä saatetaan ottaa veroa pois ja se vain vituttaa lapsia. Se että pitäisikö kannustaa ihmisiä olemaan sijoittamatta yhtään mihinkään ja sen sijaan vetää joka viikonloppu kaksin käsin viinaa on asia erikseen. Mutta jotain outoja tyyppejä lukuunottamatta varmaan harvempi päättää laittaa kaikkea kulutustaan minimiin jotta saisi taloudellisen riippumattomuuden joskus 40-vuotiaana.

 

[Jeffrey]

Rikkaimman kymmenyksen varallisuus on kasvanut tasaisesti ja huomattavasti muita desiilejä kovemmin. Raha hakeutuu rahan luo. Ilmeisesti jotain siitä palkasta tai pääomasta on jäänyt käteenkin, kun kotitalouden mediaanivarallisuus on tuossa top-10% -porukassa lähes 800 000. En nyt varsinaisesti köyhäksi haukkuisi.

Tämä porukka äänestää lähes pomminvarmasti kokoomusta. Muissa varallisuusluokissa ihmiset on paljon enemmän riippuvaisia yhteiskunnan turvaverkoista ja erilaisista tuista. Silloin nämä sijoitus- ja vaurastumisjutut on monen mielessä toissijaisia asioita verrattuna sote-palveluihin, eläkkeisiin tai päiväkotipaikkojen määrään.

Ymmärtääkseni mainitsemasi lähes 800 000 euron varallisuus on top-10% keskiarvo varallisuus, ei suinkaan mediaani. Mediaani taas noin 450 000 euroa. Alin 25% ylimmästä ansiotulo desiilistä taas omistaa noin 212 000 euroa.

Tähän nouseekin hauska huomio. 5. tulodesiilin eli hyvinkin hyvin keskituloisten top25% on nettovarallisuudessa mitattuna varakkaampia kuin top10% tulokymmenuksen bottom-25%. Tämä kuvaa erinomaisesti sitä, että ei Suomessa välttämättä edes kannata olla hyvätuloinen kun olisit rikkaampi selkeästi keskituloisena. 5. tulokymmenys tienaa noin 2 700 euroa kuukaudessa ja heistä 25% on varakkaampia kuin 25% yli 5 000 euroa tienaavista - eli ylimmästä desiilistä.

Suomalaiset oppineet säästämään rahastoon - Vertaa, mihin varallisuutesi yltää sinun viiteryhmissäsi | LähiTapiola

Suomalaiset oppineet säästämään rahastoon - Vertaa, mihin varallisuutesi yltää sinun viiteryhmissäsi

www.lahitapiola.fi

 

[Jeffrey]

Jos osakkeenomistajia on noin 20% kansasta se tarkoittaa että 80% kansasta ei omista mitään. Mielestäni 80% kansasta on ylivoimainen enemmistö.

Sinällään harrastamasi pelottelu siitä kuinka on turha sijoittaa yhtään rahaa kun sillä ei tuota kuitenkaan mitään tuntuu oudolta. Joo ei sillä 50€ kuukaudessa tasolla rikastu, mutta kyllä se rahallista turvaa tuo. Samoin kuin jos aikoo säästää asuntoa varten niin jostain kannattaa aloittaa, olkoon se sitten vaikka 50€ opiskelujen aikana ja sitten kun pääsee työelämään voi sitä korottaa 100€, 200€ tai tuhansiinkin kuukaudessa riippuen tuloista. Sitten voi jopa jättää perintönä sitä rahaa ihmisille tai elää leveätä elämää.

Eikun niin joo ei kannata jättää perintöä kun siitä saatetaan ottaa veroa pois ja se vain vituttaa lapsia. Se että pitäisikö kannustaa ihmisiä olemaan sijoittamatta yhtään mihinkään ja sen sijaan vetää joka viikonloppu kaksin käsin viinaa on asia erikseen. Mutta jotain outoja tyyppejä lukuunottamatta varmaan harvempi päättää laittaa kaikkea kulutustaan minimiin jotta saisi taloudellisen riippumattomuuden joskus 40-vuotiaana.

Hienoja olkiukkoja! Toki olisi kovin ystävällistä, että huomioisit kaikki esitetyt pointit ennen kun laitat sanoja suuhun - toivottavasti tällainen toiminta tuo iloa harmaaseen päivään!

Tottakai kannattaa aina säästää! Kannattaa olla puskureita ja kannattaa vaurastua! Kuitenkin kuten totesin, on se tie hyvin pitkä. Tilastojen mukaan ylin desiili vaurastuu keskiverto suomalaiseen verrattuna velkavetoisilla investoinneilla: asunto, auto, mökki, metsä, pelto, yritys. Toki siellä on myös säästämis instrumentit mukana: osakkeet, rahastot, vakuutukset yms.

Tämähän on juuri suomalaiselle se ainoa tapa vaurastua koska ansiotulolla et kykene vaurastumaan. Onko se sitten yhteiskunnallisesti oikein, että se vaurastuu joka saa pankista lainaa ja pystyy ehkä siitä huolimatta säästämään syrjään on sitten kokonaan eri kysymys.

Toki sekin oli osa sitä alkuperäistä pointtia, onko Suomessa ylipäänsä näitä mainittuja "rikkaita". Edelleen, 5. tulodesiilin top 25% on Suomessa rikkaampia kuin suurituloisimman 10% bottom 25%. Mikähän tähän mahtaisi olla syynä?

 

[Artturenos]

Minä tiedän moniakin ihmisiä jotka ovat lähteneet aivan nollista, ja siirtyneet yritysmaailmaan syystä jotta heidän visio omasta jutustaan on sen verran iso. Näitä on sitten menestyneitä ja ei niin menestyneitä.

Ihmisillä joku ihmeen takapajuisuus Suomessa, jossa toisen menestys koetaan olevan itseltä pois. Sitten jos se saavutetaan yrittäjyyden riskien kanssa, niin sehän on helvetistä seuraava. Todellisuus on vain se, että näitä uusia ajatuksia kaivataan. Julkinen ei pysty tuottamaan sellaista määrää tuloa kansantalouteen, mitä yksityinen ja julkisen tehostaminen sen avulla tuottaa. Siksi on erittäin haitallista kierrättää rahaa valtion kautta veroin.

 

[mjr]

Ruotsi toki hyötyy toki Suomeen verrattuna tunnetusti siitä, että varakkaille perheille kerääntynyttä ns. vanhaa rahaa on maassa huomattavasti enemmän kuin Suomessa. (Mitä edesauttaa myös perintöveron puuttuminen.)

Sata vuotta sitten (1923) Ruotsi oli jo iso talousmahti, siinä missä Suomi ennen kaikkea köyhä sortokausien ja sisällissodan runtelema maatalousyhteiskunta. Myös toisen maailmansodan ja maastamuuttoaallon välttämisen uskon näkyvän Ruotsissa edelleen, vaikkei kansankodissa kaikki äärettömässä yltäkylläisyydessä eläkään.

Itse asiassa jostain luin suht hiljattain analyysin, ettei tämä olisikaan ihan se keskeinen selitys - ja ettei se varallisuuserokaan tavannut olla täysin radikaali vaan on alkanut kasvaa uudelleen vasta viimeisen vajaan 20 vuoden aikana. En nyt vaan kuolemaksenikaan löydä sitä artikkelia eli voin ihan vaan puhtaasti houria tämän suhteen. Yritän paikallistaa.

edit: ohessa voi muuten tarkastella kotitalouksien velkataakkaa eri maissa. Suomessa ollaan selkeästi vähiten velkaantuneita pohjoismaista: kaikki kolme naapuria edellä Suomea, etenkin Tanska ja Norja. Ei kai mikään ihme tässä pessimistisessä ja kamreerimaisessa kansassamme, että säästämme - jossain Ruotsissa asuntovelka on elinikäinen kumppani, turha sellaista maksaa pois maanisesti:

Household debt

Household debt is defined as all liabilities of households (including non-profit institutions serving households) that require payments of interest or principal by households to the creditors at a fixed dates in the future.

data.oecd.org

 

[Artturenos]

En viitsi edes avata tuota mjr linkkiä, koska itse voisin todennäköisesti laittaa miljoona linkkiä vastaan tuota.

Sitä vain sanon että sitä on kivaa elää kuplassa, jossa rahaa tulee seinästä. No sitä ei enää ole tullut Nokian menestyksen jälkeen, nyt olisi syytä ryhdistäytyä ja katsella faktoja.

 

[Jeffrey]

Minä tiedän moniakin ihmisiä jotka ovat lähteneet aivan nollista, ja siirtyneet yritysmaailmaan syystä jotta heidän visio omasta jutustaan on sen verran iso. Näitä on sitten menestyneitä ja ei niin menestyneitä.

Toki Suomessa jokaiselle on koulutukseen lähes yhdenveroiset mahdollisuudet ja sitä myötä mukavaan elämään. Ehkä oma kritiikki kohdistuu enemmän tähän rikkaaksi kutsumiseen. Suomessa korkeimman tulodesiilin eli n. 5 000 bruttopalkan tienaava ihminen elää hyvin keskiluokkaista elämää.

Omat vanhemmat ovat esimerkki "suomalaisesta unelmasta" eli ovat nousseet kohtuullisen vähävaraisista duunariperheistä tulodesiileissä sinne ihan korkeimpiin prosentteihin. Ei se elämä kuitenkaan kovin niin erikoista ole ollut ja kokisin rikkaaksi haukkumisen vääryydeksi. Lapset ovat toki harrastaneet, on ollut omakotitalo Helsingin laitamilla ja nuoruudessa käytiin muutamana vuotena perheen kanssa Alpeilla laskettelemassa. Pihassa kyytiä odotti kuitenkin sitikat ja rellut ja mökkikin on vahempieni nuoruuden perintörahoilla hankittu vesijättömaan mökki kusisen lammen rannalla.

Käytännössä "rikastuminen" Suomessa tarvitsee suurehkoa perintöä, lottovoittoa tai poikkeuksellisen menestyvää yritystoimintaa. Jotkut tienaavat myös urheilulla, pokerilla tai viihdealalla toimimisessa. Sanoisin kuitenkin, että omalla palkalla ja jopa pienehköllä perinnöllä Suomessa ei yhden elämän aikana rikkaaksi kerkeä kuin ihan äärimmäisen harvat yksilöt.

Näin harvan yksilön huomioiminen julkisessa keskustelussa on mielestäni ihan täysin turhaa ja menee Marinin "mutku vuorineuvokset" linjalle. Meidän tulisi ennemmin kysyä miten me kaikki voisimme elää leveämmin ja kestävämmin, eikä vasemmistolaisesti - miten me voitaisi kaikki elää kurjemmin.

 

[Kimmo_Ahteri]

@Jeffrey mielestäni Suomessa ei nyt vaan pysty sanomaan kovin helposti ulkoapäin kuka on rikas ja kuka ei. Jos nettovarallisuuden kasvu tarkoittaa rikkaampaa ihmistä/perhettä/taloutta, niin tänä päivänä varallisuuden kasvu heijastelee asuntojen hintoja. Ja tässä maassa ei juuri kukaan pröystäile rikkauksillansa. Meidänkin naapurustossa yksi jamppa myi firmansa ja sai nimensä miljoonien kaupoilla verolistoille, mutta heidän taloudessa ei ole edes autoa. Ollaan sitten pari kertaa kyyditetty omia ja heidän muksuja samoihin kekkereihin.

Sitä olen aina miettinyt, että mihin suomalaiset rikkaat käyttävät rahansa?

 

[mike owen]

Suomessa asuu todella vähän vuorineuvoksia. Itse toivon sitä, että Suomessa väestö ja yritykset voisivat vaurastua omalla työnteolla ja yritystoiminnalla. Täällä on todella vähän vuorineuvoksia. Se on aivan turhaa kadehtia heitä.

 

[Jeffrey]

Sitä olen aina miettinyt, että mihin suomalaiset rikkaat käyttävät rahansa?

Eikai se nyt mikään salaisuus ole, että veroihin?

 

[heketsu88]

YLE:n tuore kannatusmittaus. Kokoomus, Keskusta, Vihreät, Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt ovat pudottaneet kannatustaan. SDP, Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto ovat nostaneet kannatustaan. Pienistä puolueista suurin nousija on Liberaalipuolue, jonka kannatus on YLE:n mukaan kolmasosa Muiden puolueiden kannatusprosentista.

Ylen kannatusmittaus: Kokoomus pitää kärkipaikkansa, kisa SDP:n ja perussuomalaisten kanssa kiristyy

Myös taistelu punavihreistä äänestäjistä kovenee. Eniten putosi vihreiden suosio. Vihreiden äänestäjiä siirtyi SDP:hen ja vasemmistoliittoon.

yle.fi

 

[penaz]

YLE gallup 2.3.22

Kokoomus 20,8
SDP 19,9
PS 19,0
Kesk 9,5
Vas 9,0
Vihreät 8,9
RKP 4,4
KD 3,6
Muut 3,4
Liik 1,5

Liigassa tasaiseksi menee taisto suurimman puolueen paikasta. Orpo on onnistunut taas menettämään puolueensa kannatusta (Kokoomuksen leikkaus- ja veronalennuslinja ei näytä toimivan) 0,8% ja Marin on nostanut SDP:n kannatusta saman verran. PS:n kannatus on noussut 0,6%.

Mestis on yhtä tasainen. Kepun kannatus kaikesta kepuloinnista huolimatta on laskenut 0,6%, Vasemmistoliitto on nostanut kannatustaan 1,4% ja Vihreät ovat menettäneet yhtä paljon, josta osa on mennyt Marinille.

 

[Creed Bratton]

YLE gallup 2.3.22

Kokoomus 20,8
SDP 19,9
PS 19,0
Kesk 9,5
Vas 9,0
Vihreät 8,9
RKP 4,4
KD 3,6
Muut 3,4
Liik 1,5

Liigassa tasaiseksi menee taisto suurimman puolueen paikasta. Orpo on onnistunut taas menettämään puolueensa kannatusta (Kokoomuksen leikkaus- ja veronalennuslinja ei näytä toimivan) 0,8% ja Marin on nostanut SDP:n kannatusta saman verran. PS:n kannatus on noussut 0,6%.

Mestis on yhtä tasainen. Kepun kannatus kaikesta kepuloinnista huolimatta on laskenut 0,6%, Vasemmistoliitto on nostanut kannatustaan 1,4% ja Vihreät ovat menettäneet yhtä paljon, josta osa on mennyt Marinille.

Ylellä oli maininta tuosta ”muut”-osiosta jossa Liberaalit ovat nostaneet 0,7% kannatustaan ja Taloustutkimuksen mukaan varsinkin Uudellamaalla Liberaalit voivat viedä Kokoomukselta ääniä.

Ja tuo ei yllätä, meidän perhe äänestää Sanna Kurrosta ja monet saman ikäiset (35-45 vuotiaat) tuttavat ovat aikeissa antaa äänensä tälle Suomen taloudelle se PAREMPI Sanna ehdokkaalle .

 

[mjr]

Liberaaleilla taitaa tosiaan olla jonkinlaista pöhinää ja nostetta somessa: usein tämä materialisoituu sellaisena hyvänä pienipuolue-tuloksena, mutta ei välttämättä paikkoina. Veikkaan että ilahtuneimmat tästä tilanteesta ovat PS ja SDP...