Raskolnikov
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- gunners
Mielenkiintoinen pari, siitä ei päse mihinkään. Paria koskeva ketjukin on täynnä mielenkiintoisia näkökulmia, mutta muutamaan pointtiin tekee mieli tarttua. Kärppäkannattajat tuntuvat jakaantuvan kahteen erinäköiseen leiriin varsinkin valmennukseen liittyvissä kysymyksissä. Muutaman kansalaisen näppäimistön välityksellä tullut viesti ilmaisee Suikkasen paremmuutta, iso osa taas on sitä mieltä että edge on tässä parissa Aravirralla ja näin ollen kärpillä. Mikäli kärpillä löytyy laadukkaampi valmennus niin silloinhan turkooseilla on huomattavasti kovempi pelaajamateriaali tai ainakin runkosarjassa näin oli. Mikä olisikaan ollut Lahden joukkueen runkosarjasijoitus jos puikoissa olisikin ollut vanha tuttu Aravirta? Kalpa jäi tällä valmennuksella todella lähelle.
Toisaaltaan iso osa Oulun ihmisistä huutaa Pelicansin korkeintaan keskinkertaisen pelaajiston ja maagisen Suikkasen perään, miehen joka on taikonut karsijaporukan takomaan runkosarjassa 213 maalia. Maaleja on syntynyt 14 kappaletta enemmän kuin viime kauden päätteeksi Kannun jare&villegallen tahdissa nostanut Suomen ainoa brändi onnistui tekemään. Ymmärrän kyllä että menneen vertaaminen nykyiseen saati tulevaan ei ole relevanttia enkä ole missään nimessä vertaamassa viime kauden HIFK:tä tämän kauden lintulaumaan, mutta fakta on kuitenkin se että Pelicansin palaajisto Suikkasen hieman juntahtavien kultakäämien loistaessa onnistui maalin teossa 49 kertaa Kärppälaumaa useammin. Tehtyjä maaleja runkosarjassa oli siis ottelua kohden 0,82 enemmän. Mielestäni kyseinen lukema on varsin kunnioitettava keskiarvoja yleisesti laskettaessa.
Henkilökohtaisesti hatts off Oulun koko 2000-luvun kiekkomenestyksen edessä, tätä vanhemmilla saavutuksilla ei taida olla merkitystä muiden kuin Tampereen hieman isompien petoeläinten kannattajien keskuudessa. Hakametsän Ilveksen puoleisessa päädyssä roikkuu suhteellisen monta viiriä. Viireistä iso osa sijoittuu kuitenkin aikaan jolloin maalivahdit sporttasivat ilman kypärää ja eikä Hagmanillakaan ollut käryä minkälainen perkele hänen kohdallaan alkuholista muodostuisi. Edellä mainitusta syistä myös Oulussa markka-aikaan saavutetut jalometallit ovat minulle yhdentekeviä. Ennen kenenkään tarttumista Lahtelaisen jääkiekon menestykseen tai sen puutteeseen suosittelen kääntämään katseet Suikkaseen tai oikeastaan hänen kaulaansa ja sormiinsa. Siellä on kultakäämiä ja sormusta sen verran runsaasti että itse kiekkoreippaan, hockeyreippaan, reipaslahden tai Pelicanssin puuttuvat mitalit eivät paljon tulevaa lounastani häiritse.
Mitä itse sarjaan tulee uskon sarjan menevän poikki 4-1, 4-2 tai 2-4 runkosarjassa paremmin menestyneen voitot ensin lueteltuna. Seitsemänteen matsiin en siis usko. Jengit ovat omaan makuuni suhteellisen tasapäiset reilun miljoonan pelaajabudjetti erosta huolimatta. Kärppien suurempi budjetti koostuu mutulla Mikkolan, Viuhkolan sekä Saarenheimon liian suurista sekä kokeneiden ja varmasti arvonsa tuntevien ulkomaalaisvahvistusten palkoista (Pelaajabudjettikeskustelu puolestaan on täysin toisarvoinen kun voitot ratkaisevat). Paras seitsemästä on kuitenkin muoto joka vie varmasti oikean joukkueen jatkoon ja itse uskon sen olevan tänä vuonna ylivertaisesta Suikkasesta johtuen ja keskinkertaisesta materiaalista huolimatta tai Ylivertaisesta Arajärvestä huolimatta, Pelicansin parempaan rosteriin nojaten olevan Lahden Pelicans.
Kävi sarjassa miten tahansa niin kaikki muu kuin finaaleihin pääseminen on itselleni jonkinasteinen pettymys. Ollaan runkosarjasta mitä mieltä tahansa niin toinen sija siellä saa mieleni sisällä vaatimuksen finaaleihin pääsystä tarvittavan oikeutuksen. Millään muulla kuin voitolla ei kilpaurheilussa ole merkitystä.
Toisaaltaan iso osa Oulun ihmisistä huutaa Pelicansin korkeintaan keskinkertaisen pelaajiston ja maagisen Suikkasen perään, miehen joka on taikonut karsijaporukan takomaan runkosarjassa 213 maalia. Maaleja on syntynyt 14 kappaletta enemmän kuin viime kauden päätteeksi Kannun jare&villegallen tahdissa nostanut Suomen ainoa brändi onnistui tekemään. Ymmärrän kyllä että menneen vertaaminen nykyiseen saati tulevaan ei ole relevanttia enkä ole missään nimessä vertaamassa viime kauden HIFK:tä tämän kauden lintulaumaan, mutta fakta on kuitenkin se että Pelicansin palaajisto Suikkasen hieman juntahtavien kultakäämien loistaessa onnistui maalin teossa 49 kertaa Kärppälaumaa useammin. Tehtyjä maaleja runkosarjassa oli siis ottelua kohden 0,82 enemmän. Mielestäni kyseinen lukema on varsin kunnioitettava keskiarvoja yleisesti laskettaessa.
Henkilökohtaisesti hatts off Oulun koko 2000-luvun kiekkomenestyksen edessä, tätä vanhemmilla saavutuksilla ei taida olla merkitystä muiden kuin Tampereen hieman isompien petoeläinten kannattajien keskuudessa. Hakametsän Ilveksen puoleisessa päädyssä roikkuu suhteellisen monta viiriä. Viireistä iso osa sijoittuu kuitenkin aikaan jolloin maalivahdit sporttasivat ilman kypärää ja eikä Hagmanillakaan ollut käryä minkälainen perkele hänen kohdallaan alkuholista muodostuisi. Edellä mainitusta syistä myös Oulussa markka-aikaan saavutetut jalometallit ovat minulle yhdentekeviä. Ennen kenenkään tarttumista Lahtelaisen jääkiekon menestykseen tai sen puutteeseen suosittelen kääntämään katseet Suikkaseen tai oikeastaan hänen kaulaansa ja sormiinsa. Siellä on kultakäämiä ja sormusta sen verran runsaasti että itse kiekkoreippaan, hockeyreippaan, reipaslahden tai Pelicanssin puuttuvat mitalit eivät paljon tulevaa lounastani häiritse.
Mitä itse sarjaan tulee uskon sarjan menevän poikki 4-1, 4-2 tai 2-4 runkosarjassa paremmin menestyneen voitot ensin lueteltuna. Seitsemänteen matsiin en siis usko. Jengit ovat omaan makuuni suhteellisen tasapäiset reilun miljoonan pelaajabudjetti erosta huolimatta. Kärppien suurempi budjetti koostuu mutulla Mikkolan, Viuhkolan sekä Saarenheimon liian suurista sekä kokeneiden ja varmasti arvonsa tuntevien ulkomaalaisvahvistusten palkoista (Pelaajabudjettikeskustelu puolestaan on täysin toisarvoinen kun voitot ratkaisevat). Paras seitsemästä on kuitenkin muoto joka vie varmasti oikean joukkueen jatkoon ja itse uskon sen olevan tänä vuonna ylivertaisesta Suikkasesta johtuen ja keskinkertaisesta materiaalista huolimatta tai Ylivertaisesta Arajärvestä huolimatta, Pelicansin parempaan rosteriin nojaten olevan Lahden Pelicans.
Kävi sarjassa miten tahansa niin kaikki muu kuin finaaleihin pääseminen on itselleni jonkinasteinen pettymys. Ollaan runkosarjasta mitä mieltä tahansa niin toinen sija siellä saa mieleni sisällä vaatimuksen finaaleihin pääsystä tarvittavan oikeutuksen. Millään muulla kuin voitolla ei kilpaurheilussa ole merkitystä.